Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Ja nyt virallisen virkaanasettamisensa jälkeen he tunsivat tuskallisesti planetaarisen eristyneisyytensä. Tutuiksi käyneiden kaukotiedotuslähetysten tilalla vallitsi hiljaisuus, ja kaikkien planeetalta ulkopuolelle johtavien viestiyhteyspiirien tilalla oli tyhjyys. Heidän jeruseminaikaiset toverinsa olivat lähteneet maailmoihin, jotka toimivat kitkattomasti vankkumattomine Planeettaprinsseineen ja kokeneine esikuntineen, jotka olivat valmiita ottamaan heidät vastaan ja päteviä toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan, silloin kun heidän kokemuksensa asianomaisista maailmoista oli vielä alkuvaiheessaan. Mutta Urantialla kapina oli muuttanut kaiken. Täälläkin Planeettaprinssi oli varsin läsnäolevainen, ja vaikka häneltä oli riistetty enimmät pahanteon mahdollisuudet, hän kykeni yhä tekemään Aatamin ja Eevan tehtävän vaikeaksi ja jossain määrin vaaralliseksikin. Täydenkuun valossa tuona iltana käveli puutarhan läpi seuraavan päivän asioista keskustellen totinen ja harhakuvitelmansa karistanut pari – Jerusemin Poika ja Tytär.
Näin päättyi Aatamin ja Eevan ensimmäinen päivä eristetyllä Urantialla, Caligastian petoksen sekoittamalla planeetalla. Ja he kävelivät ja keskustelivat myöhään yöhön, joka oli heidän ensimmäinen yönsä maan päällä – ja se yö oli perin yksinäinen.
Aatamin toinen päivä maan päällä kului istunnossa planeetan pesänhoitajien ja neuvoa-antavan neuvoston kanssa. Melkisedekeiltä ja näiden työtovereilta Aatami ja Eeva kuulivat lisää Caligastian kapinan yksityiskohdista ja tämän mullistuksen vaikutuksesta maailman edistymiseen. Ja kaiken kaikkiaan se oli masentava kertomus, tämä pitkä selonteko maailman asioiden kelvottomasta hoidosta. He saivat tietää kaikki tosiasiat siitä, miten perin pohjin Caligastian laatima suunnitelma sosiaalisen evoluution jouduttamisesta oli luhistunut. Heille selkeni myös täydellisesti, miten mieletöntä oli yrittää saada aikaan planetaarista edistystä irrallaan jumalallisesta etenemissuunnitelmasta. Ja näin päättyi murheellinen mutta valaiseva päivä – heidän toinen päivänsä Urantialla.
Kolmas päivä käytettiin puutarhan tarkastamiseen. Suurten matkustajalintujen, fandorien, selässä istuen Aatami ja Eeva katselivat alas puutarhan laajoja ulottuvuuksia, kun heitä kuljetettiin ilmojen halki tämän, maailman kauneimman kohdan yläpuolella. Tuo katselmuspäivä päättyi valtavaan juhlaillalliseen kaikkien niiden kunniaksi, jotka olivat uurastaneet tämän eedeniläistä kauneutta ja suurenmoisuutta ilmentävän puutarhan luomiseksi. Ja jälleen kävelivät Poika ja hänen puolisonsa puutarhassa myöhään kolmannen päivänsä yöhön ja keskustelivat edessään olevien ongelmien suunnattomuudesta.
Neljäntenä päivänä Aatami ja Eeva pitivät puheen puutarhan kansankokoukselle. Virkaanasettajaiskukkulalta he puhuivat kansalle suunnitelmistaan maailman kuntoonsaattamiseksi, ja he hahmottelivat menetelmät, joita käyttäen he pyrkisivät pelastamaan Urantian sosiaalisen kulttuurin niiltä alhaisilta tasoilta, joille se synnin ja kapinan seurauksena oli painunut. Tämä oli suuri päivä, ja se päättyi niiden miesten ja naisten muodostaman neuvoston kunniaksi järjestettyyn juhlaan, jotka oli valittu vastuullisiin tehtäviin maailman asioiden uuden hallinnon piirissä. Pankaa merkille, että tässä ryhmässä oli naisia siinä kuin miehiäkin! Ja kysymyksessä oli ensimmäinen kerta, kun tällaista oli sitten Dalamatian aikojen maan päällä tapahtunut. Oli uusi ja hämmästyttävä asia huomata, että nainen, Eeva, jakoi kunnian ja vastuut maailman asiainhoidosta miehen kanssa. Ja näin päättyi neljäs päivä maan päällä.
Viides päivä kului väliaikaisen hallituksen organisoimisessa, hallinnon, jonka oli määrä toimia siihen saakka, kunnes Melkisedek-pesänhoitajat lähtisivät Urantialta.
Kuudes päivä sujui lukuisten ihmis- ja eläintyyppien tarkastelun merkeissä. Aatamia ja Eevaa kuljetettiin pitkin päivää Eedenin itäpuolisilla muureilla, joilta he tarkastelivat planeetan eläimistöä ja saivat paremman käsityksen siitä, mitä olisi tehtävä, jotta saataisiin aikaan järjestystä sellaisen maailman sekasortoon, jota asutti tällainen elävien olentojen moninaisuus.
Tällä matkalla Aatamin seurassa olleet hämmästelivät suuresti havaitessaan, miten täydellisesti tämä ymmärsi niiden tuhansien ja taas tuhansien eläinten luonteen ja toiminnan, jotka hänelle näytettiin. Siinä silmänräpäyksessä, kun hän katsahti eläimeen, hän saattoi ilmoittaa sen luonteen ja käyttäytymisen. Aatami kykeni sanomaan kaikkien nähtävillä olleiden aineellisten luotujen alkuperää, olemusta ja toimintaa luonnehtivan nimen. Tällä tarkastusmatkalla hänen opastajinaan toimineet eivät tienneet, että maailman uusi hallitsija oli yksi asiantuntevimmista anatomeista koko Sataniassa, ja että Eeva oli yhtä pätevä. Aatami hämmästytti seuralaisiaan kuvailemalla joukoittain sellaisia eliöitä, jotka olivat liian pieniä ihmissilmän nähtäväksi.
Kun Aatamin ja Eevan kuudes päivä maan päällä oli ohi, he lepäsivät ensi kertaa uudessa kodissaan ”Eedenin itäosassa”. Urantia-seikkailun kuusi ensimmäistä päivää olivat olleet hyvin kiireisiä, ja he odottivat suurta mielihyvää tuntien ensimmäistä kokonaista päivää, jonka he olisivat täysin vapaat velvollisuuksista.
Mutta olosuhteet määräsivät toisin. Juuri päättyneen päivän kokemukset, päivän, jonka kuluessa Aatami oli sangen älykkäästi ja varsin tyhjentävästi keskustellut Urantian eläinkunnasta, samoin kuin hänen mestarillinen virkaanastujaispuheensa ja hänen lumoava käytöksensä olivat niin valloittaneet puutarhan asukkaiden sydämen ja voittaneet niin heidän ymmärryksensä puolelleen, että he olivat halukkaita täydestä sydämestään hyväksymään juuri saapuneet Jerusemin Pojan ja Tyttären hallitsijoiksi, ja valtaosa oli sen lisäksi miltei valmis lankeamaan maahan ja palvomaan heitä jumalina.
And now, after their formal installation, Adam and Eve became painfully aware of their planetary isolation. Silent were the familiar broadcasts, and absent were all the circuits of extraplanetary communication. Their Jerusem fellows had gone to worlds running along smoothly with a well-established Planetary Prince and an experienced staff ready to receive them and competent to co-operate with them during their early experience on such worlds. But on Urantia rebellion had changed everything. Here the Planetary Prince was very much present, and though shorn of most of his power to work evil, he was still able to make the task of Adam and Eve difficult and to some extent hazardous. It was a serious and disillusioned Son and Daughter of Jerusem who walked that night through the Garden under the shining of the full moon, discussing plans for the next day.
Thus ended the first day of Adam and Eve on isolated Urantia, the confused planet of the Caligastia betrayal; and they walked and talked far into the night, their first night on earth—and it was so lonely.
Adam’s second day on earth was spent in session with the planetary receivers and the advisory council. From the Melchizedeks, and their associates, Adam and Eve learned more about the details of the Caligastia rebellion and the result of that upheaval upon the world’s progress. And it was, on the whole, a disheartening story, this long recital of the mismanagement of world affairs. They learned all the facts regarding the utter collapse of the Caligastia scheme for accelerating the process of social evolution. They also arrived at a full realization of the folly of attempting to achieve planetary advancement independently of the divine plan of progression. And thus ended a sad but enlightening day—their second on Urantia.
The third day was devoted to an inspection of the Garden. From the large passenger birds—the fandors—Adam and Eve looked down upon the vast stretches of the Garden while being carried through the air over this, the most beautiful spot on earth. This day of inspection ended with an enormous banquet in honor of all who had labored to create this garden of Edenic beauty and grandeur. And again, late into the night of their third day, the Son and his mate walked in the Garden and talked about the immensity of their problems.
On the fourth day Adam and Eve addressed the Garden assembly. From the inaugural mount they spoke to the people concerning their plans for the rehabilitation of the world and outlined the methods whereby they would seek to redeem the social culture of Urantia from the low levels to which it had fallen as a result of sin and rebellion. This was a great day, and it closed with a feast for the council of men and women who had been selected to assume responsibilities in the new administration of world affairs. Take note! women as well as men were in this group, and that was the first time such a thing had occurred on earth since the days of Dalamatia. It was an astounding innovation to behold Eve, a woman, sharing the honors and responsibilities of world affairs with a man. And thus ended the fourth day on earth.
The fifth day was occupied with the organization of the temporary government, the administration which was to function until the Melchizedek receivers should leave Urantia.
The sixth day was devoted to an inspection of the numerous types of men and animals. Along the walls eastward in Eden, Adam and Eve were escorted all day, viewing the animal life of the planet and arriving at a better understanding as to what must be done to bring order out of the confusion of a world inhabited by such a variety of living creatures.
It greatly surprised those who accompanied Adam on this trip to observe how fully he understood the nature and function of the thousands upon thousands of animals shown him. The instant he glanced at an animal, he would indicate its nature and behavior. Adam could give names descriptive of the origin, nature, and function of all material creatures on sight. Those who conducted him on this tour of inspection did not know that the world’s new ruler was one of the most expert anatomists of all Satania; and Eve was equally proficient. Adam amazed his associates by describing hosts of living things too small to be seen by human eyes.
When the sixth day of their sojourn on earth was over, Adam and Eve rested for the first time in their new home in “the east of Eden.” The first six days of the Urantia adventure had been very busy, and they looked forward with great pleasure to an entire day of freedom from all activities.
But circumstances dictated otherwise. The experience of the day just past in which Adam had so intelligently and so exhaustively discussed the animal life of Urantia, together with his masterly inaugural address and his charming manner, had so won the hearts and overcome the intellects of the Garden dwellers that they were not only wholeheartedly disposed to accept the newly arrived Son and Daughter of Jerusem as rulers, but the majority were about ready to fall down and worship them as gods.
SuomiEnglish
Ja nyt virallisen virkaanasettamisensa jälkeen he tunsivat tuskallisesti planetaarisen eristyneisyytensä. Tutuiksi käyneiden kaukotiedotuslähetysten tilalla vallitsi hiljaisuus, ja kaikkien planeetalta ulkopuolelle johtavien viestiyhteyspiirien tilalla oli tyhjyys. Heidän jeruseminaikaiset toverinsa olivat lähteneet maailmoihin, jotka toimivat kitkattomasti vankkumattomine Planeettaprinsseineen ja kokeneine esikuntineen, jotka olivat valmiita ottamaan heidät vastaan ja päteviä toimimaan yhteistyössä heidän kanssaan, silloin kun heidän kokemuksensa asianomaisista maailmoista oli vielä alkuvaiheessaan. Mutta Urantialla kapina oli muuttanut kaiken. Täälläkin Planeettaprinssi oli varsin läsnäolevainen, ja vaikka häneltä oli riistetty enimmät pahanteon mahdollisuudet, hän kykeni yhä tekemään Aatamin ja Eevan tehtävän vaikeaksi ja jossain määrin vaaralliseksikin. Täydenkuun valossa tuona iltana käveli puutarhan läpi seuraavan päivän asioista keskustellen totinen ja harhakuvitelmansa karistanut pari – Jerusemin Poika ja Tytär.
And now, after their formal installation, Adam and Eve became painfully aware of their planetary isolation. Silent were the familiar broadcasts, and absent were all the circuits of extraplanetary communication. Their Jerusem fellows had gone to worlds running along smoothly with a well-established Planetary Prince and an experienced staff ready to receive them and competent to co-operate with them during their early experience on such worlds. But on Urantia rebellion had changed everything. Here the Planetary Prince was very much present, and though shorn of most of his power to work evil, he was still able to make the task of Adam and Eve difficult and to some extent hazardous. It was a serious and disillusioned Son and Daughter of Jerusem who walked that night through the Garden under the shining of the full moon, discussing plans for the next day.
Näin päättyi Aatamin ja Eevan ensimmäinen päivä eristetyllä Urantialla, Caligastian petoksen sekoittamalla planeetalla. Ja he kävelivät ja keskustelivat myöhään yöhön, joka oli heidän ensimmäinen yönsä maan päällä – ja se yö oli perin yksinäinen.
Thus ended the first day of Adam and Eve on isolated Urantia, the confused planet of the Caligastia betrayal; and they walked and talked far into the night, their first night on earth—and it was so lonely.
Aatamin toinen päivä maan päällä kului istunnossa planeetan pesänhoitajien ja neuvoa-antavan neuvoston kanssa. Melkisedekeiltä ja näiden työtovereilta Aatami ja Eeva kuulivat lisää Caligastian kapinan yksityiskohdista ja tämän mullistuksen vaikutuksesta maailman edistymiseen. Ja kaiken kaikkiaan se oli masentava kertomus, tämä pitkä selonteko maailman asioiden kelvottomasta hoidosta. He saivat tietää kaikki tosiasiat siitä, miten perin pohjin Caligastian laatima suunnitelma sosiaalisen evoluution jouduttamisesta oli luhistunut. Heille selkeni myös täydellisesti, miten mieletöntä oli yrittää saada aikaan planetaarista edistystä irrallaan jumalallisesta etenemissuunnitelmasta. Ja näin päättyi murheellinen mutta valaiseva päivä – heidän toinen päivänsä Urantialla.
Adam’s second day on earth was spent in session with the planetary receivers and the advisory council. From the Melchizedeks, and their associates, Adam and Eve learned more about the details of the Caligastia rebellion and the result of that upheaval upon the world’s progress. And it was, on the whole, a disheartening story, this long recital of the mismanagement of world affairs. They learned all the facts regarding the utter collapse of the Caligastia scheme for accelerating the process of social evolution. They also arrived at a full realization of the folly of attempting to achieve planetary advancement independently of the divine plan of progression. And thus ended a sad but enlightening day—their second on Urantia.
Kolmas päivä käytettiin puutarhan tarkastamiseen. Suurten matkustajalintujen, fandorien, selässä istuen Aatami ja Eeva katselivat alas puutarhan laajoja ulottuvuuksia, kun heitä kuljetettiin ilmojen halki tämän, maailman kauneimman kohdan yläpuolella. Tuo katselmuspäivä päättyi valtavaan juhlaillalliseen kaikkien niiden kunniaksi, jotka olivat uurastaneet tämän eedeniläistä kauneutta ja suurenmoisuutta ilmentävän puutarhan luomiseksi. Ja jälleen kävelivät Poika ja hänen puolisonsa puutarhassa myöhään kolmannen päivänsä yöhön ja keskustelivat edessään olevien ongelmien suunnattomuudesta.
The third day was devoted to an inspection of the Garden. From the large passenger birds—the fandors—Adam and Eve looked down upon the vast stretches of the Garden while being carried through the air over this, the most beautiful spot on earth. This day of inspection ended with an enormous banquet in honor of all who had labored to create this garden of Edenic beauty and grandeur. And again, late into the night of their third day, the Son and his mate walked in the Garden and talked about the immensity of their problems.
Neljäntenä päivänä Aatami ja Eeva pitivät puheen puutarhan kansankokoukselle. Virkaanasettajaiskukkulalta he puhuivat kansalle suunnitelmistaan maailman kuntoonsaattamiseksi, ja he hahmottelivat menetelmät, joita käyttäen he pyrkisivät pelastamaan Urantian sosiaalisen kulttuurin niiltä alhaisilta tasoilta, joille se synnin ja kapinan seurauksena oli painunut. Tämä oli suuri päivä, ja se päättyi niiden miesten ja naisten muodostaman neuvoston kunniaksi järjestettyyn juhlaan, jotka oli valittu vastuullisiin tehtäviin maailman asioiden uuden hallinnon piirissä. Pankaa merkille, että tässä ryhmässä oli naisia siinä kuin miehiäkin! Ja kysymyksessä oli ensimmäinen kerta, kun tällaista oli sitten Dalamatian aikojen maan päällä tapahtunut. Oli uusi ja hämmästyttävä asia huomata, että nainen, Eeva, jakoi kunnian ja vastuut maailman asiainhoidosta miehen kanssa. Ja näin päättyi neljäs päivä maan päällä.
On the fourth day Adam and Eve addressed the Garden assembly. From the inaugural mount they spoke to the people concerning their plans for the rehabilitation of the world and outlined the methods whereby they would seek to redeem the social culture of Urantia from the low levels to which it had fallen as a result of sin and rebellion. This was a great day, and it closed with a feast for the council of men and women who had been selected to assume responsibilities in the new administration of world affairs. Take note! women as well as men were in this group, and that was the first time such a thing had occurred on earth since the days of Dalamatia. It was an astounding innovation to behold Eve, a woman, sharing the honors and responsibilities of world affairs with a man. And thus ended the fourth day on earth.
Viides päivä kului väliaikaisen hallituksen organisoimisessa, hallinnon, jonka oli määrä toimia siihen saakka, kunnes Melkisedek-pesänhoitajat lähtisivät Urantialta.
The fifth day was occupied with the organization of the temporary government, the administration which was to function until the Melchizedek receivers should leave Urantia.
Kuudes päivä sujui lukuisten ihmis- ja eläintyyppien tarkastelun merkeissä. Aatamia ja Eevaa kuljetettiin pitkin päivää Eedenin itäpuolisilla muureilla, joilta he tarkastelivat planeetan eläimistöä ja saivat paremman käsityksen siitä, mitä olisi tehtävä, jotta saataisiin aikaan järjestystä sellaisen maailman sekasortoon, jota asutti tällainen elävien olentojen moninaisuus.
The sixth day was devoted to an inspection of the numerous types of men and animals. Along the walls eastward in Eden, Adam and Eve were escorted all day, viewing the animal life of the planet and arriving at a better understanding as to what must be done to bring order out of the confusion of a world inhabited by such a variety of living creatures.
Tällä matkalla Aatamin seurassa olleet hämmästelivät suuresti havaitessaan, miten täydellisesti tämä ymmärsi niiden tuhansien ja taas tuhansien eläinten luonteen ja toiminnan, jotka hänelle näytettiin. Siinä silmänräpäyksessä, kun hän katsahti eläimeen, hän saattoi ilmoittaa sen luonteen ja käyttäytymisen. Aatami kykeni sanomaan kaikkien nähtävillä olleiden aineellisten luotujen alkuperää, olemusta ja toimintaa luonnehtivan nimen. Tällä tarkastusmatkalla hänen opastajinaan toimineet eivät tienneet, että maailman uusi hallitsija oli yksi asiantuntevimmista anatomeista koko Sataniassa, ja että Eeva oli yhtä pätevä. Aatami hämmästytti seuralaisiaan kuvailemalla joukoittain sellaisia eliöitä, jotka olivat liian pieniä ihmissilmän nähtäväksi.
It greatly surprised those who accompanied Adam on this trip to observe how fully he understood the nature and function of the thousands upon thousands of animals shown him. The instant he glanced at an animal, he would indicate its nature and behavior. Adam could give names descriptive of the origin, nature, and function of all material creatures on sight. Those who conducted him on this tour of inspection did not know that the world’s new ruler was one of the most expert anatomists of all Satania; and Eve was equally proficient. Adam amazed his associates by describing hosts of living things too small to be seen by human eyes.
Kun Aatamin ja Eevan kuudes päivä maan päällä oli ohi, he lepäsivät ensi kertaa uudessa kodissaan ”Eedenin itäosassa”. Urantia-seikkailun kuusi ensimmäistä päivää olivat olleet hyvin kiireisiä, ja he odottivat suurta mielihyvää tuntien ensimmäistä kokonaista päivää, jonka he olisivat täysin vapaat velvollisuuksista.
When the sixth day of their sojourn on earth was over, Adam and Eve rested for the first time in their new home in “the east of Eden.” The first six days of the Urantia adventure had been very busy, and they looked forward with great pleasure to an entire day of freedom from all activities.
Mutta olosuhteet määräsivät toisin. Juuri päättyneen päivän kokemukset, päivän, jonka kuluessa Aatami oli sangen älykkäästi ja varsin tyhjentävästi keskustellut Urantian eläinkunnasta, samoin kuin hänen mestarillinen virkaanastujaispuheensa ja hänen lumoava käytöksensä olivat niin valloittaneet puutarhan asukkaiden sydämen ja voittaneet niin heidän ymmärryksensä puolelleen, että he olivat halukkaita täydestä sydämestään hyväksymään juuri saapuneet Jerusemin Pojan ja Tyttären hallitsijoiksi, ja valtaosa oli sen lisäksi miltei valmis lankeamaan maahan ja palvomaan heitä jumalina.
But circumstances dictated otherwise. The experience of the day just past in which Adam had so intelligently and so exhaustively discussed the animal life of Urantia, together with his masterly inaugural address and his charming manner, had so won the hearts and overcome the intellects of the Garden dwellers that they were not only wholeheartedly disposed to accept the newly arrived Son and Daughter of Jerusem as rulers, but the majority were about ready to fall down and worship them as gods.