Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Mitä evolutionaaristen kuolevaisten kohtaamat vaikeudet sitten lienevätkin heidän pyrkiessään ymmärtämään Luciferin kapinaa, kaikille pohdiskeleville ajattelijoille pitäisi olla selvää, että tapa, jolla kapinallisia kohdellaan, osoittaa jumalallisen rakkauden olevan täyttä totta. Kapinallisille osoitettu rakastava armo näyttää tosin kietoneen monia viattomia olentoja koettelemuksiin ja kärsimyksiin, mutta kaikki nämä vaikeuksien raastamat persoonallisuudet voivat luottaa turvallisesti siihen, että kaikin puolin viisaat Tuomarit käsittelevät heidän kohtaloaan niin hyvin laupeutta kuin oikeamielisyyttäkin osoittaen.
Aina kun Luoja-Poika tai hänen Paratiisin-Isänsä ovat tekemisissä älyllisten olentojen kanssa, heitä hallitsee rakkaus. Universumin hallitsijoiden suhtautumisessa kapinallisiin ja kapinaan – syntiin ja synnintekijöihin – on moniakin puolia, joita on mahdotonta ymmärtää, ellei muisteta, että Jumala käy Isän ominaisuudessa kaikkien muiden Jumaluuden ilmenemistapojen edellä, aina kun jumalallisuus on tekemisissä ihmisyyden kanssa. Olisi myös muistettava, että kaikkien Paratiisin Luoja-Poikien vaikuttimena on armo.
Jos suuren perheen rakastava isä haluaa osoittaa armeliaisuutta lapsistaan yhdelle, joka on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, saattaa hyvinkin käydä, että armon osoittaminen tälle huonosti käyttäytyvälle lapselle aiheuttaa ohimenevää kärsimystä kaikille muille ja hyvin käyttäytyneille lapsille. Tällaiset tilanteet ovat väistämättömiä. Tällainen vaara kuuluu erottamattomasti siihen reaaliseen tilanteeseen, että yksilöllä on rakastava vanhempi ja että hän on jäsenenä perheyhteisössä. Jokainen perheenjäsen hyötyy jokaisen muun jäsenen oikeamielisestä käyttäytymisestä. Samoin pitää kunkin jäsenen kärsiä jokaisen muun jäsenen väärinkäytöksestä johtuvat välittömät ajalliset seuraamukset. Perheet, ryhmät, kansakunnat, rodut, maailmat, järjestelmät, konstellaatiot ja universumit ovat suhdeyhdistelmiä, joilla on oma yksilöllisyytensä, ja siksi minkä tahansa tällaisen ryhmän – suuren tai pienen – jokainen jäsen toisaalta hyötyy tuon ryhmän kaikkien muiden jäsenten oikeista teoista ja toisaalta kärsii heidän väärien tekojensa seurauksista.
Mutta yksi asia olisi tehtävä selväksi: Mikäli joudut kärsimään perheesi jonkun jäsenen, saman maan kansalaisen tai jonkun toisen kuolevaisen tekemän synnin tai jopa järjestelmässä tai muualla sattuneen kapinan sisältämän pahan seuraamuksista – kokonaan siitä riippumatta, mitä voit joutua kestämään kumppaniesi, toveriesi tai ylempiesi rikkomusten tähden – voit turvallisin mielin luottaa siihen ikuiseen varmuuteen, että tällaiset kärsimykset ovat ohimeneviä koettelemuksia. Mikään näistä ryhmässä esiintyneen huonon käytöksen ryhmän jäsenille aiheuttamista seuraamuksista ei voi koskaan vaarantaa iäisyysnäköalojasi eikä vähimmässäkään määrin riistää sinulta jumalallista oikeuttasi nousta Paratiisiin ja päästä Jumalan luo.
Näistä kapinoinnin syntiin poikkeuksetta liittyvistä koettelemuksista, viivytyksistä ja pettymyksistä saadaan hyvitys. Luciferin kapinan monien mainittavissa olevien jälkivaikutusten joukosta pyydän teitä vain kiinnittämään huomiota vaikkapa synnillisiä viisasteluja vastaan puoliaan pitäneiden ylösnousemuskuolevaisten, Jerusemin kansalaisten, elämänuran monipuolistumiseen, siksi että he hankkivat itselleen paikan niiden riveissä, joista tulee tulevaisuudessa Voimallisia Sanansaattajia, yhteisöni jäseniä. Jokainen tuon pahuutta ilmentäneen välikohtauksen asettamasta koetuksesta selvinnyt olento korotti sillä keinoin välittömästi hallinnollista statustaan ja lisäsi hengellistä arvoaan.
Luciferin aiheuttama mullistus vaikutti järjestelmän ja universumin kannalta ensi alkuun täysimittaiselta katastrofilta. Vähitellen alkoivat siitä koituvat edut kuitenkin nousta esille. Kun järjestelmän ajanlaskun mukaan oli kulunut kaksikymmentäviisituhatta vuotta (kaksikymmentätuhatta vuotta Urantian ajanlaskun mukaan), Melkisedekit alkoivat opettaa, että Luciferin hullutuksesta koituva hyvä oli jo alkanut vastata sen aiheuttamaa pahaa. Pahan määrällinen kasvu oli tuohon mennessä miltei pysähtynyt niin, että se jatkui vain tietyissä eristetyissä maailmoissa, kun taas suotuisat jälkivaikutukset jatkoivat moninkertaistumistaan ja ulottuivat universumin ja superuniversumin kautta jo Havonaan asti. Nykyisin Melkisedekit opettavat, että Satanian kapinasta juontuvaa hyvää on yli tuhat kertaa enemmän kuin on kaiken siitä aiheutuneen pahan kokonaismäärä.
Mutta tällainen tavaton ja siunauksellinen sato väärintekemisestä voitiin saada aikaan vain kaikkien Luciferin ylempien – Edentian Konstellaation-Isistä Paratiisin Universaaliseen Isään – viisaan, jumalallisen ja armeliaan asenteen johdosta. Aika on kuluessaan lisännyt Luciferin mielettömyydestä koituvaa hyvää. Ja kun rankaisua vaativa paha kehittyi täyteen mittaansa verrattain lyhyessä ajassa, on ilmeistä, että kaikkiviisaat ja kaukokatseiset universumin hallitsijat epäilemättä pidentäisivät yhä hyödyllisemmiksi käyvien seurausten sadonkorjuuaikaa. Niistä monista muista syistä välittämättä, joiden takia Satanian kapinallisten vangitsemista ja tuomitsemista viivytettiin, tämä yksikin syy olisi riittänyt selitykseksi siihen, miksei näitä synnintekijöitä internoitu aikaisemmin ja miksei heitä ole tuomittu ja hävitetty.
Lyhytnäköisten ja aikaan sidottujen kuolevaisten ei pitäisi kovin kärkkäästi arvostella universumin asioiden kaukokatseisten ja kaikkiviisaiden hallintoviranomaisten toimeenpanemia viivytyksiä.
Näihin ongelmiin liittyvän ihmisajattelun yhtenä erehdyksenä on ajatus siitä, että muka kaikki kehittyvän planeetan evolutionaariset kuolevaiset valitsisivat Paratiisiin johtavan elämänuran, ellei synti olisi heidän maailmaansa kironnut. Kyky kieltäytyä eloonjäämisestä ei ole peräisin Luciferin kapinan ajoilta. Kyky tehdä vapaaseen tahtoon perustuva päätös Paratiisiin vievän elämänuran suhteen on aina ollut kuolevaisen ihmisen omaisuutta.
Noustessanne eloonjäämiskokemusta ylöspäin laajennatte käsitystänne universumista ja avarratte näkemyksiänne merkityksistä ja arvoista. Ja sillä tavoin pystytte ymmärtämään paremmin, miksi Luciferin ja Saatanan kaltaisten olentojen sallitaan jatkaa kapinointiaan. Käsitätte myös paremmin, miten ajallisrajoitteisesta pahasta voi viime kädessä (ellei jo välittömästi) koitua hyvää. Sen jälkeen kun saavutatte Paratiisin, saatte todellista valistusta ja lohtua kuunnellessanne, miten supernafifilosofit näitä universumin kuntoonpanoon liittyviä syvällisiä ongelmia pohtivat ja selittävät. Epäilen silti, tyytyykö mielenne täysin vielä tähänkään. Minä en ainakaan tullut tyydytetyksi, vielä silloinkaan kun olin tällä tavoin yltänyt universumifilosofian huipulle. Saavutin toki täyden ymmärryksen näistä monimutkaisista kysymyksistä, mutta se tapahtui, vasta kun minut oli osoitettu hallintotehtäviin superuniversumiin, jossa olen aktuaalisen kokemuksen kautta saanut riittävästi käsityskykyä ymmärtääkseni tällaisia monitahoisia kosmisen oikeudenmukaisuuden ja hengellisen filosofian ongelmia. Noustessanne Paratiisia kohti opitte yhä selvemmin, että universumin hallinnon monet ongelmalliset yksityiskohdat ovat käsitettävissä, vasta kun on hankittu enemmän kokemuksellista kapasiteettia ja saatu lisää hengellistä ymmärrystä. Kosminen viisaus on kosmisten tilanteiden ymmärtämisen edellytys.
[Esittänyt muuan Voimallinen Sanansaattaja, joka on kokenut eloonjäämisen ajallisuuden universumien ensimmäisestä järjestelmäkapinasta ja joka on nyt liitettynä Orvontonin superuniversumin hallituksen palvelukseen ja toimii käsillä olevassa asiassa Salvingtonin Gabrielin pyynnöstä.]
Whatever the difficulties evolutionary mortals may encounter in their efforts to understand the Lucifer rebellion, it should be clear to all reflective thinkers that the technique of dealing with the rebels is a vindication of divine love. The loving mercy extended to the rebels does seem to have involved many innocent beings in trials and tribulations, but all these distraught personalities may securely depend upon the all-wise Judges to adjudicate their destinies in mercy as well as justice.
In all their dealings with intelligent beings, both the Creator Son and his Paradise Father are love dominated. It is impossible to comprehend many phases of the attitude of the universe rulers toward rebels and rebellion—sin and sinners—unless it be remembered that God as a Father takes precedence over all other phases of Deity manifestation in all the dealings of divinity with humanity. It should also be recalled that the Paradise Creator Sons are all mercy motivated.
If an affectionate father of a large family chooses to show mercy to one of his children guilty of grievous wrongdoing, it may well be that the extension of mercy to this misbehaving child will work a temporary hardship upon all the other and well-behaved children. Such eventualities are inevitable; such a risk is inseparable from the reality situation of having a loving parent and of being a member of a family group. Each member of a family profits by the righteous conduct of every other member; likewise must each member suffer the immediate time-consequences of the misconduct of every other member. Families, groups, nations, races, worlds, systems, constellations, and universes are relationships of association which possess individuality; and therefore does every member of any such group, large or small, reap the benefits and suffer the consequences of the rightdoing and the wrongdoing of all other members of the group concerned.
But one thing should be made clear: If you are made to suffer the evil consequences of the sin of some member of your family, some fellow citizen or fellow mortal, even rebellion in the system or elsewhere—no matter what you may have to endure because of the wrongdoing of your associates, fellows, or superiors—you may rest secure in the eternal assurance that such tribulations are transient afflictions. None of these fraternal consequences of misbehavior in the group can ever jeopardize your eternal prospects or in the least degree deprive you of your divine right of Paradise ascension and God attainment.
And there is compensation for these trials, delays, and disappointments which invariably accompany the sin of rebellion. Of the many valuable repercussions of the Lucifer rebellion which might be named, I will only call attention to the enhanced careers of those mortal ascenders, the Jerusem citizens, who, by withstanding the sophistries of sin, placed themselves in line for becoming future Mighty Messengers, fellows of my own order. Every being who stood the test of that evil episode thereby immediately advanced his administrative status and enhanced his spiritual worth.
At first the Lucifer upheaval appeared to be an unmitigated calamity to the system and to the universe. Gradually benefits began to accrue. With the passing of twenty-five thousand years of system time (twenty thousand years of Urantia time), the Melchizedeks began to teach that the good resulting from Lucifer’s folly had come to equal the evil incurred. The sum of evil had by that time become almost stationary, continuing to increase only on certain isolated worlds, while the beneficial repercussions continued to multiply and extend out through the universe and superuniverse, even to Havona. The Melchizedeks now teach that the good resulting from the Satania rebellion is more than a thousand times the sum of all the evil.
But such an extraordinary and beneficent harvest of wrongdoing could only be brought about by the wise, divine, and merciful attitude of all of Lucifer’s superiors, extending from the Constellation Fathers on Edentia to the Universal Father on Paradise. The passing of time has enhanced the consequential good to be derived from the Lucifer folly; and since the evil to be penalized was quite fully developed within a comparatively short time, it is apparent that the all-wise and farseeing universe rulers would be certain to extend the time in which to reap increasingly beneficial results. Regardless of the many additional reasons for delaying the apprehension and adjudication of the Satania rebels, this one gain would have been enough to explain why these sinners were not sooner interned, and why they have not been adjudicated and destroyed.
Shortsighted and time-bound mortal minds should be slow to criticize the time delays of the farseeing and all-wise administrators of universe affairs.
One error of human thinking respecting these problems consists in the idea that all evolutionary mortals on an evolving planet would choose to enter upon the Paradise career if sin had not cursed their world. The ability to decline survival does not date from the times of the Lucifer rebellion. Mortal man has always possessed the endowment of freewill choice regarding the Paradise career.
As you ascend in the survival experience, you will broaden your universe concepts and extend your horizon of meanings and values; and thus will you be able the better to understand why such beings as Lucifer and Satan are permitted to continue in rebellion. You will also better comprehend how ultimate (if not immediate) good can be derived from time-limited evil. After you attain Paradise, you will really be enlightened and comforted when you listen to the superaphic philosophers discuss and explain these profound problems of universe adjustment. But even then, I doubt that you will be fully satisfied in your own minds. At least I was not even when I had thus attained the acme of universe philosophy. I did not achieve a full comprehension of these complexities until after I had been assigned to administrative duties in the superuniverse, where by actual experience I have acquired conceptual capacity adequate for the comprehension of such many-sided problems in cosmic equity and spiritual philosophy. As you ascend Paradiseward, you will increasingly learn that many problematic features of universe administration can only be comprehended subsequent to the acquirement of increased experiential capacity and to the achievement of enhanced spiritual insight. Cosmic wisdom is essential to the understanding of cosmic situations.
[Presented by a Mighty Messenger of experiential survival in the first system rebellion in the universes of time now attached to the superuniverse government of Orvonton and acting in this matter by request of Gabriel of Salvington.]
SuomiEnglish
Mitä evolutionaaristen kuolevaisten kohtaamat vaikeudet sitten lienevätkin heidän pyrkiessään ymmärtämään Luciferin kapinaa, kaikille pohdiskeleville ajattelijoille pitäisi olla selvää, että tapa, jolla kapinallisia kohdellaan, osoittaa jumalallisen rakkauden olevan täyttä totta. Kapinallisille osoitettu rakastava armo näyttää tosin kietoneen monia viattomia olentoja koettelemuksiin ja kärsimyksiin, mutta kaikki nämä vaikeuksien raastamat persoonallisuudet voivat luottaa turvallisesti siihen, että kaikin puolin viisaat Tuomarit käsittelevät heidän kohtaloaan niin hyvin laupeutta kuin oikeamielisyyttäkin osoittaen.
Whatever the difficulties evolutionary mortals may encounter in their efforts to understand the Lucifer rebellion, it should be clear to all reflective thinkers that the technique of dealing with the rebels is a vindication of divine love. The loving mercy extended to the rebels does seem to have involved many innocent beings in trials and tribulations, but all these distraught personalities may securely depend upon the all-wise Judges to adjudicate their destinies in mercy as well as justice.
Aina kun Luoja-Poika tai hänen Paratiisin-Isänsä ovat tekemisissä älyllisten olentojen kanssa, heitä hallitsee rakkaus. Universumin hallitsijoiden suhtautumisessa kapinallisiin ja kapinaan – syntiin ja synnintekijöihin – on moniakin puolia, joita on mahdotonta ymmärtää, ellei muisteta, että Jumala käy Isän ominaisuudessa kaikkien muiden Jumaluuden ilmenemistapojen edellä, aina kun jumalallisuus on tekemisissä ihmisyyden kanssa. Olisi myös muistettava, että kaikkien Paratiisin Luoja-Poikien vaikuttimena on armo.
In all their dealings with intelligent beings, both the Creator Son and his Paradise Father are love dominated. It is impossible to comprehend many phases of the attitude of the universe rulers toward rebels and rebellion—sin and sinners—unless it be remembered that God as a Father takes precedence over all other phases of Deity manifestation in all the dealings of divinity with humanity. It should also be recalled that the Paradise Creator Sons are all mercy motivated.
Jos suuren perheen rakastava isä haluaa osoittaa armeliaisuutta lapsistaan yhdelle, joka on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen, saattaa hyvinkin käydä, että armon osoittaminen tälle huonosti käyttäytyvälle lapselle aiheuttaa ohimenevää kärsimystä kaikille muille ja hyvin käyttäytyneille lapsille. Tällaiset tilanteet ovat väistämättömiä. Tällainen vaara kuuluu erottamattomasti siihen reaaliseen tilanteeseen, että yksilöllä on rakastava vanhempi ja että hän on jäsenenä perheyhteisössä. Jokainen perheenjäsen hyötyy jokaisen muun jäsenen oikeamielisestä käyttäytymisestä. Samoin pitää kunkin jäsenen kärsiä jokaisen muun jäsenen väärinkäytöksestä johtuvat välittömät ajalliset seuraamukset. Perheet, ryhmät, kansakunnat, rodut, maailmat, järjestelmät, konstellaatiot ja universumit ovat suhdeyhdistelmiä, joilla on oma yksilöllisyytensä, ja siksi minkä tahansa tällaisen ryhmän – suuren tai pienen – jokainen jäsen toisaalta hyötyy tuon ryhmän kaikkien muiden jäsenten oikeista teoista ja toisaalta kärsii heidän väärien tekojensa seurauksista.
If an affectionate father of a large family chooses to show mercy to one of his children guilty of grievous wrongdoing, it may well be that the extension of mercy to this misbehaving child will work a temporary hardship upon all the other and well-behaved children. Such eventualities are inevitable; such a risk is inseparable from the reality situation of having a loving parent and of being a member of a family group. Each member of a family profits by the righteous conduct of every other member; likewise must each member suffer the immediate time-consequences of the misconduct of every other member. Families, groups, nations, races, worlds, systems, constellations, and universes are relationships of association which possess individuality; and therefore does every member of any such group, large or small, reap the benefits and suffer the consequences of the rightdoing and the wrongdoing of all other members of the group concerned.
Mutta yksi asia olisi tehtävä selväksi: Mikäli joudut kärsimään perheesi jonkun jäsenen, saman maan kansalaisen tai jonkun toisen kuolevaisen tekemän synnin tai jopa järjestelmässä tai muualla sattuneen kapinan sisältämän pahan seuraamuksista – kokonaan siitä riippumatta, mitä voit joutua kestämään kumppaniesi, toveriesi tai ylempiesi rikkomusten tähden – voit turvallisin mielin luottaa siihen ikuiseen varmuuteen, että tällaiset kärsimykset ovat ohimeneviä koettelemuksia. Mikään näistä ryhmässä esiintyneen huonon käytöksen ryhmän jäsenille aiheuttamista seuraamuksista ei voi koskaan vaarantaa iäisyysnäköalojasi eikä vähimmässäkään määrin riistää sinulta jumalallista oikeuttasi nousta Paratiisiin ja päästä Jumalan luo.
But one thing should be made clear: If you are made to suffer the evil consequences of the sin of some member of your family, some fellow citizen or fellow mortal, even rebellion in the system or elsewhere—no matter what you may have to endure because of the wrongdoing of your associates, fellows, or superiors—you may rest secure in the eternal assurance that such tribulations are transient afflictions. None of these fraternal consequences of misbehavior in the group can ever jeopardize your eternal prospects or in the least degree deprive you of your divine right of Paradise ascension and God attainment.
Näistä kapinoinnin syntiin poikkeuksetta liittyvistä koettelemuksista, viivytyksistä ja pettymyksistä saadaan hyvitys. Luciferin kapinan monien mainittavissa olevien jälkivaikutusten joukosta pyydän teitä vain kiinnittämään huomiota vaikkapa synnillisiä viisasteluja vastaan puoliaan pitäneiden ylösnousemuskuolevaisten, Jerusemin kansalaisten, elämänuran monipuolistumiseen, siksi että he hankkivat itselleen paikan niiden riveissä, joista tulee tulevaisuudessa Voimallisia Sanansaattajia, yhteisöni jäseniä. Jokainen tuon pahuutta ilmentäneen välikohtauksen asettamasta koetuksesta selvinnyt olento korotti sillä keinoin välittömästi hallinnollista statustaan ja lisäsi hengellistä arvoaan.
And there is compensation for these trials, delays, and disappointments which invariably accompany the sin of rebellion. Of the many valuable repercussions of the Lucifer rebellion which might be named, I will only call attention to the enhanced careers of those mortal ascenders, the Jerusem citizens, who, by withstanding the sophistries of sin, placed themselves in line for becoming future Mighty Messengers, fellows of my own order. Every being who stood the test of that evil episode thereby immediately advanced his administrative status and enhanced his spiritual worth.
Luciferin aiheuttama mullistus vaikutti järjestelmän ja universumin kannalta ensi alkuun täysimittaiselta katastrofilta. Vähitellen alkoivat siitä koituvat edut kuitenkin nousta esille. Kun järjestelmän ajanlaskun mukaan oli kulunut kaksikymmentäviisituhatta vuotta (kaksikymmentätuhatta vuotta Urantian ajanlaskun mukaan), Melkisedekit alkoivat opettaa, että Luciferin hullutuksesta koituva hyvä oli jo alkanut vastata sen aiheuttamaa pahaa. Pahan määrällinen kasvu oli tuohon mennessä miltei pysähtynyt niin, että se jatkui vain tietyissä eristetyissä maailmoissa, kun taas suotuisat jälkivaikutukset jatkoivat moninkertaistumistaan ja ulottuivat universumin ja superuniversumin kautta jo Havonaan asti. Nykyisin Melkisedekit opettavat, että Satanian kapinasta juontuvaa hyvää on yli tuhat kertaa enemmän kuin on kaiken siitä aiheutuneen pahan kokonaismäärä.
At first the Lucifer upheaval appeared to be an unmitigated calamity to the system and to the universe. Gradually benefits began to accrue. With the passing of twenty-five thousand years of system time (twenty thousand years of Urantia time), the Melchizedeks began to teach that the good resulting from Lucifer’s folly had come to equal the evil incurred. The sum of evil had by that time become almost stationary, continuing to increase only on certain isolated worlds, while the beneficial repercussions continued to multiply and extend out through the universe and superuniverse, even to Havona. The Melchizedeks now teach that the good resulting from the Satania rebellion is more than a thousand times the sum of all the evil.
Mutta tällainen tavaton ja siunauksellinen sato väärintekemisestä voitiin saada aikaan vain kaikkien Luciferin ylempien – Edentian Konstellaation-Isistä Paratiisin Universaaliseen Isään – viisaan, jumalallisen ja armeliaan asenteen johdosta. Aika on kuluessaan lisännyt Luciferin mielettömyydestä koituvaa hyvää. Ja kun rankaisua vaativa paha kehittyi täyteen mittaansa verrattain lyhyessä ajassa, on ilmeistä, että kaikkiviisaat ja kaukokatseiset universumin hallitsijat epäilemättä pidentäisivät yhä hyödyllisemmiksi käyvien seurausten sadonkorjuuaikaa. Niistä monista muista syistä välittämättä, joiden takia Satanian kapinallisten vangitsemista ja tuomitsemista viivytettiin, tämä yksikin syy olisi riittänyt selitykseksi siihen, miksei näitä synnintekijöitä internoitu aikaisemmin ja miksei heitä ole tuomittu ja hävitetty.
But such an extraordinary and beneficent harvest of wrongdoing could only be brought about by the wise, divine, and merciful attitude of all of Lucifer’s superiors, extending from the Constellation Fathers on Edentia to the Universal Father on Paradise. The passing of time has enhanced the consequential good to be derived from the Lucifer folly; and since the evil to be penalized was quite fully developed within a comparatively short time, it is apparent that the all-wise and farseeing universe rulers would be certain to extend the time in which to reap increasingly beneficial results. Regardless of the many additional reasons for delaying the apprehension and adjudication of the Satania rebels, this one gain would have been enough to explain why these sinners were not sooner interned, and why they have not been adjudicated and destroyed.
Lyhytnäköisten ja aikaan sidottujen kuolevaisten ei pitäisi kovin kärkkäästi arvostella universumin asioiden kaukokatseisten ja kaikkiviisaiden hallintoviranomaisten toimeenpanemia viivytyksiä.
Shortsighted and time-bound mortal minds should be slow to criticize the time delays of the farseeing and all-wise administrators of universe affairs.
Näihin ongelmiin liittyvän ihmisajattelun yhtenä erehdyksenä on ajatus siitä, että muka kaikki kehittyvän planeetan evolutionaariset kuolevaiset valitsisivat Paratiisiin johtavan elämänuran, ellei synti olisi heidän maailmaansa kironnut. Kyky kieltäytyä eloonjäämisestä ei ole peräisin Luciferin kapinan ajoilta. Kyky tehdä vapaaseen tahtoon perustuva päätös Paratiisiin vievän elämänuran suhteen on aina ollut kuolevaisen ihmisen omaisuutta.
One error of human thinking respecting these problems consists in the idea that all evolutionary mortals on an evolving planet would choose to enter upon the Paradise career if sin had not cursed their world. The ability to decline survival does not date from the times of the Lucifer rebellion. Mortal man has always possessed the endowment of freewill choice regarding the Paradise career.
Noustessanne eloonjäämiskokemusta ylöspäin laajennatte käsitystänne universumista ja avarratte näkemyksiänne merkityksistä ja arvoista. Ja sillä tavoin pystytte ymmärtämään paremmin, miksi Luciferin ja Saatanan kaltaisten olentojen sallitaan jatkaa kapinointiaan. Käsitätte myös paremmin, miten ajallisrajoitteisesta pahasta voi viime kädessä (ellei jo välittömästi) koitua hyvää. Sen jälkeen kun saavutatte Paratiisin, saatte todellista valistusta ja lohtua kuunnellessanne, miten supernafifilosofit näitä universumin kuntoonpanoon liittyviä syvällisiä ongelmia pohtivat ja selittävät. Epäilen silti, tyytyykö mielenne täysin vielä tähänkään. Minä en ainakaan tullut tyydytetyksi, vielä silloinkaan kun olin tällä tavoin yltänyt universumifilosofian huipulle. Saavutin toki täyden ymmärryksen näistä monimutkaisista kysymyksistä, mutta se tapahtui, vasta kun minut oli osoitettu hallintotehtäviin superuniversumiin, jossa olen aktuaalisen kokemuksen kautta saanut riittävästi käsityskykyä ymmärtääkseni tällaisia monitahoisia kosmisen oikeudenmukaisuuden ja hengellisen filosofian ongelmia. Noustessanne Paratiisia kohti opitte yhä selvemmin, että universumin hallinnon monet ongelmalliset yksityiskohdat ovat käsitettävissä, vasta kun on hankittu enemmän kokemuksellista kapasiteettia ja saatu lisää hengellistä ymmärrystä. Kosminen viisaus on kosmisten tilanteiden ymmärtämisen edellytys.
As you ascend in the survival experience, you will broaden your universe concepts and extend your horizon of meanings and values; and thus will you be able the better to understand why such beings as Lucifer and Satan are permitted to continue in rebellion. You will also better comprehend how ultimate (if not immediate) good can be derived from time-limited evil. After you attain Paradise, you will really be enlightened and comforted when you listen to the superaphic philosophers discuss and explain these profound problems of universe adjustment. But even then, I doubt that you will be fully satisfied in your own minds. At least I was not even when I had thus attained the acme of universe philosophy. I did not achieve a full comprehension of these complexities until after I had been assigned to administrative duties in the superuniverse, where by actual experience I have acquired conceptual capacity adequate for the comprehension of such many-sided problems in cosmic equity and spiritual philosophy. As you ascend Paradiseward, you will increasingly learn that many problematic features of universe administration can only be comprehended subsequent to the acquirement of increased experiential capacity and to the achievement of enhanced spiritual insight. Cosmic wisdom is essential to the understanding of cosmic situations.
[Esittänyt muuan Voimallinen Sanansaattaja, joka on kokenut eloonjäämisen ajallisuuden universumien ensimmäisestä järjestelmäkapinasta ja joka on nyt liitettynä Orvontonin superuniversumin hallituksen palvelukseen ja toimii käsillä olevassa asiassa Salvingtonin Gabrielin pyynnöstä.]
[Presented by a Mighty Messenger of experiential survival in the first system rebellion in the universes of time now attached to the superuniverse government of Orvonton and acting in this matter by request of Gabriel of Salvington.]