Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Oli huhtikuun ensimmäinen päivä vuonna 24 jKr., kun Jeesus lähti Nasaretista karavaanimatkalle, joka suuntautui Kaspianmeren seutuville. Karavaani, johon Jeesus sen johtajana liittyi, oli matkalla Jerusalemista Damaskoksen ja Urmiajärven kautta Assyrian, Meedian ja Parthian halki Kaspianmeren kaakkoiskulmalle. Kului kokonainen vuosi, ennen kuin hän palasi tältä matkalta.
Jeesukselle tämä karavaanimatka merkitsi taas uutta löytöretkeä, johon sisältyi paljon uusien asioiden tutkimista ja henkilökohtaista hoivaamista. Hänelle muodostui mielenkiintoiseksi kokemukseksi olla yhdessä tämän matkustajista, vartijoista ja kamelinajajista koostuvan karavaaniperheensä kanssa. Kymmenet karavaanin kulkeman matkareitin varrella asuvat miehet, naiset ja lapset elivät rikkaamman elämän sen johdosta, että he tulivat kosketuksiin Jeesuksen kanssa, Jeesuksen, joka oli heille tuiki tavallisen karavaanin epätavallinen johtaja. Eivät kaikki, joilla oli tilaisuus päästä osallisiksi hänen osoittamastaan henkilökohtaisesta huolenpidosta, käyttäneet tätä hyödykseen, mutta valtaosa niistä, jotka hänet tapasivat ja hänen kanssaan keskustelivat, olivat koko loppuelämänsä ajan entistä parempia ihmisiä.
Kaikista Jeesuksen tässä maailmassa suorittamista matkoista tämä Kaspianmeren-retki vei hänet lähimmäksi itämaita ja antoi hänelle mahdollisuuden ymmärtää entistä paremmin Kaukoidän kansoja. Punaista rotua lukuun ottamatta Jeesus solmi läheisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaiseen tuolloin vielä Urantialla eläneeseen rotuun. Hänestä oli yhtä suuri ilo osoittaa henkilökohtaista hoivaansa jokaiselle näistä erilaisista roduista ja sekoittuneista kansanheimoista, ja ne kaikki olivat vastaanottavaisia sille elävälle totuudelle, jonka hän niille toi. Kaukaisen lännen eurooppalaiset samoin kuin Kaukoidän aasialaisetkin pysähtyivät kuuntelemaan hänen sanojaan, jotka kertoivat toivosta ja ikuisesta elämästä, ja yhtä paljon heihin vaikutti se rakastavan palvelun ja hengellisen hoivan täyttämä elämä, jonka hän niin ylevällä tavalla heidän keskuudessaan eli.
Karavaanimatka oli joka suhteessa menestyksellinen. Se oli mitä mielenkiintoisin välinäytös Jeesuksen ihmiselämässä. Hänhän toimi tämän vuoden ajan johtavassa asemassa, koska hän oli vastuussa huostaansa uskotusta materiaalista ja niiden matkustajien turvallisesta matkanteosta, joista karavaaniseurue koostui. Ja hän suoritti moninaiset velvollisuutensa suurinta mahdollista uskollisuutta, pystyvyyttä ja viisautta osoittaen.
Kaspianmeren seudulta palattaessa Jeesus luopui karavaanin johtajan tehtävistä Urmiajärven luona, ja siellä hän viipyi runsaan kahden viikon ajan. Hän palasi matkustajana erään myöhemmän karavaanin mukana Damaskokseen, jossa kamelinomistajat pyytämällä pyysivät häntä jäämään heidän palvelukseensa. Hän ei ottanut tarjousta vastaan, mutta jatkoi matkantekoaan karavaanin mukana Kapernaumiin, jonne hän saapui huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 25 jKr. Hän ei enää pitänyt Nasaretia kotipaikkanaan. Kapernaumista oli tullut Jeesuksen, Jaakobin, Marian ja Ruutin kotikaupunki. Mutta Jeesus ei koskaan enää asunut perheensä parissa, vaan Kapernaumissa ollessaan hän asui Sebedeusten luona.
It was the first of April, a.d. 24, when Jesus left Nazareth on the caravan trip to the Caspian Sea region. The caravan which Jesus joined as its conductor was going from Jerusalem by way of Damascus and Lake Urmia through Assyria, Media, and Parthia to the southeastern Caspian Sea region. It was a full year before he returned from this journey.
For Jesus this caravan trip was another adventure of exploration and personal ministry. He had an interesting experience with his caravan family—passengers, guards, and camel drivers. Scores of men, women, and children residing along the route followed by the caravan lived richer lives as a result of their contact with Jesus, to them, the extraordinary conductor of a commonplace caravan. Not all who enjoyed these occasions of his personal ministry profited thereby, but the vast majority of those who met and talked with him were made better for the remainder of their natural lives.
Of all his world travels this Caspian Sea trip carried Jesus nearest to the Orient and enabled him to gain a better understanding of the Far-Eastern peoples. He made intimate and personal contact with every one of the surviving races of Urantia excepting the red. He equally enjoyed his personal ministry to each of these varied races and blended peoples, and all of them were receptive to the living truth which he brought them. The Europeans from the Far West and the Asiatics from the Far East alike gave attention to his words of hope and eternal life and were equally influenced by the life of loving service and spiritual ministry which he so graciously lived among them.
The caravan trip was successful in every way. This was a most interesting episode in the human life of Jesus, for he functioned during this year in an executive capacity, being responsible for the material intrusted to his charge and for the safe conduct of the travelers making up the caravan party. And he most faithfully, efficiently, and wisely discharged his multiple duties.
On the return from the Caspian region, Jesus gave up the direction of the caravan at Lake Urmia, where he tarried for slightly over two weeks. He returned as a passenger with a later caravan to Damascus, where the owners of the camels besought him to remain in their service. Declining this offer, he journeyed on with the caravan train to Capernaum, arriving the first of April, a.d. 25. No longer did he regard Nazareth as his home. Capernaum had become the home of Jesus, James, Mary, and Ruth. But Jesus never again lived with his family; when in Capernaum he made his home with the Zebedees.
SuomiEnglish
Oli huhtikuun ensimmäinen päivä vuonna 24 jKr., kun Jeesus lähti Nasaretista karavaanimatkalle, joka suuntautui Kaspianmeren seutuville. Karavaani, johon Jeesus sen johtajana liittyi, oli matkalla Jerusalemista Damaskoksen ja Urmiajärven kautta Assyrian, Meedian ja Parthian halki Kaspianmeren kaakkoiskulmalle. Kului kokonainen vuosi, ennen kuin hän palasi tältä matkalta.
It was the first of April, a.d. 24, when Jesus left Nazareth on the caravan trip to the Caspian Sea region. The caravan which Jesus joined as its conductor was going from Jerusalem by way of Damascus and Lake Urmia through Assyria, Media, and Parthia to the southeastern Caspian Sea region. It was a full year before he returned from this journey.
Jeesukselle tämä karavaanimatka merkitsi taas uutta löytöretkeä, johon sisältyi paljon uusien asioiden tutkimista ja henkilökohtaista hoivaamista. Hänelle muodostui mielenkiintoiseksi kokemukseksi olla yhdessä tämän matkustajista, vartijoista ja kamelinajajista koostuvan karavaaniperheensä kanssa. Kymmenet karavaanin kulkeman matkareitin varrella asuvat miehet, naiset ja lapset elivät rikkaamman elämän sen johdosta, että he tulivat kosketuksiin Jeesuksen kanssa, Jeesuksen, joka oli heille tuiki tavallisen karavaanin epätavallinen johtaja. Eivät kaikki, joilla oli tilaisuus päästä osallisiksi hänen osoittamastaan henkilökohtaisesta huolenpidosta, käyttäneet tätä hyödykseen, mutta valtaosa niistä, jotka hänet tapasivat ja hänen kanssaan keskustelivat, olivat koko loppuelämänsä ajan entistä parempia ihmisiä.
For Jesus this caravan trip was another adventure of exploration and personal ministry. He had an interesting experience with his caravan family—passengers, guards, and camel drivers. Scores of men, women, and children residing along the route followed by the caravan lived richer lives as a result of their contact with Jesus, to them, the extraordinary conductor of a commonplace caravan. Not all who enjoyed these occasions of his personal ministry profited thereby, but the vast majority of those who met and talked with him were made better for the remainder of their natural lives.
Kaikista Jeesuksen tässä maailmassa suorittamista matkoista tämä Kaspianmeren-retki vei hänet lähimmäksi itämaita ja antoi hänelle mahdollisuuden ymmärtää entistä paremmin Kaukoidän kansoja. Punaista rotua lukuun ottamatta Jeesus solmi läheisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaiseen tuolloin vielä Urantialla eläneeseen rotuun. Hänestä oli yhtä suuri ilo osoittaa henkilökohtaista hoivaansa jokaiselle näistä erilaisista roduista ja sekoittuneista kansanheimoista, ja ne kaikki olivat vastaanottavaisia sille elävälle totuudelle, jonka hän niille toi. Kaukaisen lännen eurooppalaiset samoin kuin Kaukoidän aasialaisetkin pysähtyivät kuuntelemaan hänen sanojaan, jotka kertoivat toivosta ja ikuisesta elämästä, ja yhtä paljon heihin vaikutti se rakastavan palvelun ja hengellisen hoivan täyttämä elämä, jonka hän niin ylevällä tavalla heidän keskuudessaan eli.
Of all his world travels this Caspian Sea trip carried Jesus nearest to the Orient and enabled him to gain a better understanding of the Far-Eastern peoples. He made intimate and personal contact with every one of the surviving races of Urantia excepting the red. He equally enjoyed his personal ministry to each of these varied races and blended peoples, and all of them were receptive to the living truth which he brought them. The Europeans from the Far West and the Asiatics from the Far East alike gave attention to his words of hope and eternal life and were equally influenced by the life of loving service and spiritual ministry which he so graciously lived among them.
Karavaanimatka oli joka suhteessa menestyksellinen. Se oli mitä mielenkiintoisin välinäytös Jeesuksen ihmiselämässä. Hänhän toimi tämän vuoden ajan johtavassa asemassa, koska hän oli vastuussa huostaansa uskotusta materiaalista ja niiden matkustajien turvallisesta matkanteosta, joista karavaaniseurue koostui. Ja hän suoritti moninaiset velvollisuutensa suurinta mahdollista uskollisuutta, pystyvyyttä ja viisautta osoittaen.
The caravan trip was successful in every way. This was a most interesting episode in the human life of Jesus, for he functioned during this year in an executive capacity, being responsible for the material intrusted to his charge and for the safe conduct of the travelers making up the caravan party. And he most faithfully, efficiently, and wisely discharged his multiple duties.
Kaspianmeren seudulta palattaessa Jeesus luopui karavaanin johtajan tehtävistä Urmiajärven luona, ja siellä hän viipyi runsaan kahden viikon ajan. Hän palasi matkustajana erään myöhemmän karavaanin mukana Damaskokseen, jossa kamelinomistajat pyytämällä pyysivät häntä jäämään heidän palvelukseensa. Hän ei ottanut tarjousta vastaan, mutta jatkoi matkantekoaan karavaanin mukana Kapernaumiin, jonne hän saapui huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 25 jKr. Hän ei enää pitänyt Nasaretia kotipaikkanaan. Kapernaumista oli tullut Jeesuksen, Jaakobin, Marian ja Ruutin kotikaupunki. Mutta Jeesus ei koskaan enää asunut perheensä parissa, vaan Kapernaumissa ollessaan hän asui Sebedeusten luona.
On the return from the Caspian region, Jesus gave up the direction of the caravan at Lake Urmia, where he tarried for slightly over two weeks. He returned as a passenger with a later caravan to Damascus, where the owners of the camels besought him to remain in their service. Declining this offer, he journeyed on with the caravan train to Capernaum, arriving the first of April, a.d. 25. No longer did he regard Nazareth as his home. Capernaum had become the home of Jesus, James, Mary, and Ruth. But Jesus never again lived with his family; when in Capernaum he made his home with the Zebedees.