Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Tänä valon ja elämän aikakautena maailma voi Planeetan Hallitsijan isällisen hallinnon alaisuudessa aina vain paremmin. Tähän aikaan mennessä maailmat edistyvät jo liikevoimalla, jonka yksikielisyys, yksiuskontoisuus ja – normaaleilla sfääreillä – yksirotuisuus tuottavat. Mutta tämä aikakausi ei ole täydellinen. Näissä maailmoissa on vieläkin hyvinvarustettuja sairaaloita, sairaiden hoitokoteja. Tapaturmista johtuvien vammojen hoidon, korkeaan ikään väistämättömästi liittyvän raihnaisuuden sekä vanhuudenheikkoudesta johtuvien häiriöiden muodostamat ongelmat ovat yhä olemassa. Sairastuvuutta ei ole koskaan voitettu, eikä maan eläimiä ole vielä täydellisesti alistettu, mutta verrattaessa niitä Planeettaprinssiä edeltäneen aikakauden alkukantaisen ihmisen aikoihin tällaiset maailmat ovat kuin Paratiisi. Jos sinut voitaisiin yhtäkkiä kuljettaa tässä kehitysvaiheessa olevalle planeetalle, kuvailisit vaistomaisesti tällaista maailmaa taivaaksi maan päällä.
Aineellisista asioista huolehtivan ihmisten hallituksen toiminta jatkuu koko tämän suhteellisen edistyksen ja verrattaisen täydellisyyden aikakauden läpi. Vierailin äskettäin eräässä valon ja elämän ensimmäisessä vaiheessa olevassa maailmassa, jossa julkiset toiminnot rahoitettiin kymmenysmenetelmällä. Jokainen täysikasvuinen työntekijä – ja kaikilla työkykyisillä kansalaisilla oli jokin työ – maksoi kymmenen prosenttia tuloistaan tai pääomansa lisäyksestä julkiseen kassaan, josta se käytettiin seuraaviin tarkoituksiin:
1. Kolme prosenttia käytettiin totuuden – tieteen, opetuksen ja filosofian – edistämiseen.
2. Kolme prosenttia osoitettiin kauneudelle – vapaille harrastuksille, sosiaaliselle vapaa-ajanvietolle ja taiteelle.
3. Kolme prosenttia omistettiin hyvyydelle – sosiaaliselle palvelutyölle, altruismille ja uskonnolle.
4. Yksi prosentti siirrettiin vakuutusrahastoksi tapaturman, sairauden, vanhuuden tai torjumattomissa olevien onnettomuuksien aiheuttaman työkyvyttömyyden varalle.
Tämän planeetan luonnonvaroja hoidettiin yhteiskunnallisina varoina, yhteisomaisuutena.
Korkein tässä maailmassa kansalaiselle myönnettävä kunnianosoitus oli ”korkeimman palvelun” kunniamerkki, joka oli ainoa morontiatemppelissä koskaan luovutettava tunnustuksenosoitus. Tämä tunnustus myönnettiin niille, jotka olivat pitkään jatkuneella toiminnallaan kunnostautuneet aineellisuuden tuolle puolelle menevän tutkimustoiminnan tai planeetan sosiaalisen palvelutoiminnan jollakin lohkolla.
Useimpia yhteiskunnallisia ja hallinnollisia virkoja hoitivat miehet ja naiset yhdessä. Suurin osa opetustyöstä tehtiin niin ikään yhdessä; samanlaiset yhdessä toimivat parit suorittivat myös kaikki oikeudelliset luottamustehtävät.
Näissä suurenmoisissa maailmoissa jakso, jolloin vanhemmat saavat lapsia, ei jatku erityisen pitkään. Ei ole kovin suositeltavaa päästää lapsiperheessä ikäeroja kasvamaan liian suuriksi. Kun lapsilla ei ole suuria ikäeroja, he kykenevät antamaan paljon enemmän keskinäisen kasvatuksensa hyväksi. Ja lapset saavuttavat näissä maailmoissa suurenmoisen kouliintumisen sellaisten kilpajärjestelmien avulla, jotka edellyttävät halullista eteenpäin pyrkimistä totuuden, kauneuden ja hyvyyden oppimisen pitkälle edistyneillä alueilla ja monenlaista pystyvyyttä edustavilla osa-alueilla. Ei ole pelkoa, etteikö tällaisilla glorifioiduilla sfääreilläkin ilmenisi paljon pahaa, todellista tai potentiaalista, mikä on totuuden ja erheen, hyvän ja pahan, synnin ja vanhurskauden välillä tehtävän valinnan kannalta haastavaa.
Tällaisilla edistyneillä evolutionaarisilla planeetoilla kuolevaisten olemassaoloon liittyy kuitenkin eräs väistämätön rasite. Kun vakiintunut maailma edistyy valon ja elämän kolmannen vaiheen tuolle puolen, kaikkien taivasmatkalaisten on määrä ennen piensektoriinpääsyä saada jonkinlainen, kestoltaan lyhytaikainen tehtävä kehityksen aikaisempia vaiheita läpikäyvällä planeetalla.
Jokainen näistä toinen toistaan seuraavista aikakausista merkitsee yhä parempia tuloksia planetaarisen edistymisen kaikilla aloilla. Valon aikakauden alkuvaiheessa totuuden julkituontia laajennettiin niin, että se kattoi universumien universumin toiminnot, kun taas järjestyksessä toisella aikakaudella Jumaluutta koskevana opintona on pyrkimys saada käsitys Luoja-Poikien – Seitsenkertaisen Jumalan ensimmäisen tason – olemuksen, tehtävän, huolenpidon, yhteyksien, alkuperän ja päämäärän moninaisuudesta.
Urantian kokoisella planeetalla olisi, sitten kun se jo on melko pitkälle vakiintunut, suunnilleen sata hallinnollista alakeskusta. Näitä alakeskuksia johtaisi jokin seuraavista pätevien hallintovirkailijoiden ryhmistä:
1. Nuoret Aineelliset Pojat ja Tyttäret, jotka on tuotu järjestelmän pääkaupungista toimimaan hallitsevan Aatamin ja Eevan avustajina.
2. Planeettaprinssin puolittain kuolevaisiin kuuluvan esikunnan jälkeläiset, joita on eräissä maailmoissa tuotettu tätä ja muita samankaltaisia tehtäviä varten.
3. Suoraan Aatamista ja Eevasta polveutuva planetaarinen jälkeläistö.
4. Aineellistetut ja ihmistetyt keskiväliolennot.
5. Suuntaajaanfuusioitumisen statuksen omaavat kuolevaiset, jotka omasta pyynnöstään ja Suuntaajien universumipäällikkönä toimivan Personoidun Suuntaajan määräyksestä on väliaikaisesti irrotettu taivaasenottojärjestyksestä, jotta he voisivat toistaiseksi jäädä planeetalle hoitamaan tärkeitä hallinnollisia virkoja.
6. Planetaarisissa hallintokouluissa erityisesti koulutetut kuolevaiset, jotka ovat lisäksi saaneet morontiatemppelin kunniamerkin korkeimmasta palvelutyöstä.
7. Tietyt valinnaiset komissiot, joihin kuuluu kolme asian vaatimalla tavalla pätevöitynyttä kansalaista. Kansalaiset valitsevat heidät aika ajoin Planeetan Hallitsijan määräyksestä sen mukaan, miten heillä on erityistä kykyä johonkin tiettyyn tehtävään, joka on kyseisellä planetaarisella erityislohkolla välttämätön suorittaa.
Urantian edessä oleva suuri hankaluus valon ja elämän ylevän planetaarisen tavoitteen saavuttamisen kannalta sisältyy sairauksien, rappeutumisen, sodan, monia värejä olevien rotujen ja monikielisyyden ongelmiin.
Mikään evolutionaarinen maailma ei voi toivoakaan etenevänsä valoonvakiintuneisuuden ensimmäistä vaihetta pitemmälle, ennen kuin se on päässyt tilanteeseen, jossa vallalla on yksi kieli, yksi uskonto ja yksi filosofia. Yksirotuisuus helpottaa tällaisen tilan saavuttamista suuresti, mutta Urantian monikansaisuus ei tee korkeampien vaiheiden saavuttamista mahdottomaksi.
During this age of light and life the world increasingly prospers under the fatherly rule of the Planetary Sovereign. By this time the worlds are progressing under the momentum of one language, one religion, and, on normal spheres, one race. But this age is not perfect. These worlds still have well-appointed hospitals, homes for the care of the sick. There still remain the problems of caring for accidental injuries and the inescapable infirmities attendant upon the decrepitude of old age and the disorders of senility. Disease has not been entirely vanquished, neither have the earth animals been subdued in perfection; but such worlds are like Paradise in comparison with the early times of primitive man during the pre-Planetary Prince age. You would instinctively describe such a realm—could you be suddenly transported to a planet in this stage of development—as heaven on earth.
Human government in the conduct of material affairs continues to function throughout this age of relative progress and perfection. The public activities of a world in the first stage of light and life which I recently visited were financed by the tithing technique. Every adult worker—and all able-bodied citizens worked at something—paid ten per cent of his income or increase to the public treasury, and it was disbursed as follows:
1. Three per cent was expended in the promotion of truth—science, education, and philosophy.
2. Three per cent was devoted to beauty—play, social leisure, and art.
3. Three per cent was dedicated to goodness—social service, altruism, and religion.
4. One per cent was assigned to the insurance reserves against the risk of incapacity for labor resultant from accident, disease, old age, or unpreventable disasters.
The natural resources of this planet were administered as social possessions, community property.
On this world the highest honor conferred upon a citizen was the order of “supreme service,” being the only degree of recognition ever to be granted in the morontia temple. This recognition was bestowed upon those who had long distinguished themselves in some phase of supermaterial discovery or planetary social service.
The majority of social and administrative posts were held jointly by men and women. Most of the teaching was also done jointly; likewise all judicial trusts were discharged by similar associated couples.
On these superb worlds the childbearing period is not greatly prolonged. It is not best for too many years to intervene between the ages of a family of children. When close together in age, children are able to contribute much more to their mutual training. And on these worlds they are magnificently trained by the competitive systems of keen striving in the advanced domains and divisions of diverse achievement in the mastery of truth, beauty, and goodness. Never fear but that even such glorified spheres present plenty of evil, real and potential, which is stimulative of the choosing between truth and error, good and evil, sin and righteousness.
Nevertheless, there is a certain, inevitable penalty attaching to mortal existence on such advanced evolutionary planets. When a settled world progresses beyond the third stage of light and life, all ascenders are destined, before attaining the minor sector, to receive some sort of transient assignment on a planet passing through the earlier stages of evolution.
Each of these successive ages represents advancing achievements in all phases of planetary attainment. In the initial age of light the revelation of truth was enlarged to embrace the workings of the universe of universes, while the Deity study of the second age is the attempt to master the protean concept of the nature, mission, ministry, associations, origin, and destiny of the Creator Sons, the first level of God the Sevenfold.
A planet the size of Urantia, when fairly well settled, would have about one hundred subadministrative centers. These subordinate centers would be presided over by one of the following groups of qualified administrators:
1. Young Material Sons and Daughters brought from the system headquarters to act as assistants to the ruling Adam and Eve.
2. The progeny of the semimortal staff of the Planetary Prince who were procreated on certain worlds for this and other similar responsibilities.
3. The direct planetary progeny of Adam and Eve.
4. Materialized and humanized midway creatures.
5. Mortals of Adjuster-fusion status who, upon their own petition, are temporarily exempted from translation by the order of the Personalized Adjuster of universe chieftainship in order that they may continue on the planet in certain important administrative posts.
6. Specially trained mortals of the planetary schools of administration who have also received the order of supreme service of the morontia temple.
7. Certain elective commissions of three properly qualified citizens who are sometimes chosen by the citizenry by direction of the Planetary Sovereign in accordance with their special ability to accomplish some definite task which is needful in that particular planetary sector.
The great handicap confronting Urantia in the matter of attaining the high planetary destiny of light and life is embraced in the problems of disease, degeneracy, war, multicolored races, and multilingualism.
No evolutionary world can hope to progress beyond the first stage of settledness in light until it has achieved one language, one religion, and one philosophy. Being of one race greatly facilitates such achievement, but the many peoples of Urantia do not preclude the attainment of higher stages.
SuomiEnglish
Tänä valon ja elämän aikakautena maailma voi Planeetan Hallitsijan isällisen hallinnon alaisuudessa aina vain paremmin. Tähän aikaan mennessä maailmat edistyvät jo liikevoimalla, jonka yksikielisyys, yksiuskontoisuus ja – normaaleilla sfääreillä – yksirotuisuus tuottavat. Mutta tämä aikakausi ei ole täydellinen. Näissä maailmoissa on vieläkin hyvinvarustettuja sairaaloita, sairaiden hoitokoteja. Tapaturmista johtuvien vammojen hoidon, korkeaan ikään väistämättömästi liittyvän raihnaisuuden sekä vanhuudenheikkoudesta johtuvien häiriöiden muodostamat ongelmat ovat yhä olemassa. Sairastuvuutta ei ole koskaan voitettu, eikä maan eläimiä ole vielä täydellisesti alistettu, mutta verrattaessa niitä Planeettaprinssiä edeltäneen aikakauden alkukantaisen ihmisen aikoihin tällaiset maailmat ovat kuin Paratiisi. Jos sinut voitaisiin yhtäkkiä kuljettaa tässä kehitysvaiheessa olevalle planeetalle, kuvailisit vaistomaisesti tällaista maailmaa taivaaksi maan päällä.
During this age of light and life the world increasingly prospers under the fatherly rule of the Planetary Sovereign. By this time the worlds are progressing under the momentum of one language, one religion, and, on normal spheres, one race. But this age is not perfect. These worlds still have well-appointed hospitals, homes for the care of the sick. There still remain the problems of caring for accidental injuries and the inescapable infirmities attendant upon the decrepitude of old age and the disorders of senility. Disease has not been entirely vanquished, neither have the earth animals been subdued in perfection; but such worlds are like Paradise in comparison with the early times of primitive man during the pre-Planetary Prince age. You would instinctively describe such a realm—could you be suddenly transported to a planet in this stage of development—as heaven on earth.
Aineellisista asioista huolehtivan ihmisten hallituksen toiminta jatkuu koko tämän suhteellisen edistyksen ja verrattaisen täydellisyyden aikakauden läpi. Vierailin äskettäin eräässä valon ja elämän ensimmäisessä vaiheessa olevassa maailmassa, jossa julkiset toiminnot rahoitettiin kymmenysmenetelmällä. Jokainen täysikasvuinen työntekijä – ja kaikilla työkykyisillä kansalaisilla oli jokin työ – maksoi kymmenen prosenttia tuloistaan tai pääomansa lisäyksestä julkiseen kassaan, josta se käytettiin seuraaviin tarkoituksiin:
Human government in the conduct of material affairs continues to function throughout this age of relative progress and perfection. The public activities of a world in the first stage of light and life which I recently visited were financed by the tithing technique. Every adult worker—and all able-bodied citizens worked at something—paid ten per cent of his income or increase to the public treasury, and it was disbursed as follows:
1. Kolme prosenttia käytettiin totuuden – tieteen, opetuksen ja filosofian – edistämiseen.
1. Three per cent was expended in the promotion of truth—science, education, and philosophy.
2. Kolme prosenttia osoitettiin kauneudelle – vapaille harrastuksille, sosiaaliselle vapaa-ajanvietolle ja taiteelle.
2. Three per cent was devoted to beauty—play, social leisure, and art.
3. Kolme prosenttia omistettiin hyvyydelle – sosiaaliselle palvelutyölle, altruismille ja uskonnolle.
3. Three per cent was dedicated to goodness—social service, altruism, and religion.
4. Yksi prosentti siirrettiin vakuutusrahastoksi tapaturman, sairauden, vanhuuden tai torjumattomissa olevien onnettomuuksien aiheuttaman työkyvyttömyyden varalle.
4. One per cent was assigned to the insurance reserves against the risk of incapacity for labor resultant from accident, disease, old age, or unpreventable disasters.
Tämän planeetan luonnonvaroja hoidettiin yhteiskunnallisina varoina, yhteisomaisuutena.
The natural resources of this planet were administered as social possessions, community property.
Korkein tässä maailmassa kansalaiselle myönnettävä kunnianosoitus oli ”korkeimman palvelun” kunniamerkki, joka oli ainoa morontiatemppelissä koskaan luovutettava tunnustuksenosoitus. Tämä tunnustus myönnettiin niille, jotka olivat pitkään jatkuneella toiminnallaan kunnostautuneet aineellisuuden tuolle puolelle menevän tutkimustoiminnan tai planeetan sosiaalisen palvelutoiminnan jollakin lohkolla.
On this world the highest honor conferred upon a citizen was the order of “supreme service,” being the only degree of recognition ever to be granted in the morontia temple. This recognition was bestowed upon those who had long distinguished themselves in some phase of supermaterial discovery or planetary social service.
Useimpia yhteiskunnallisia ja hallinnollisia virkoja hoitivat miehet ja naiset yhdessä. Suurin osa opetustyöstä tehtiin niin ikään yhdessä; samanlaiset yhdessä toimivat parit suorittivat myös kaikki oikeudelliset luottamustehtävät.
The majority of social and administrative posts were held jointly by men and women. Most of the teaching was also done jointly; likewise all judicial trusts were discharged by similar associated couples.
Näissä suurenmoisissa maailmoissa jakso, jolloin vanhemmat saavat lapsia, ei jatku erityisen pitkään. Ei ole kovin suositeltavaa päästää lapsiperheessä ikäeroja kasvamaan liian suuriksi. Kun lapsilla ei ole suuria ikäeroja, he kykenevät antamaan paljon enemmän keskinäisen kasvatuksensa hyväksi. Ja lapset saavuttavat näissä maailmoissa suurenmoisen kouliintumisen sellaisten kilpajärjestelmien avulla, jotka edellyttävät halullista eteenpäin pyrkimistä totuuden, kauneuden ja hyvyyden oppimisen pitkälle edistyneillä alueilla ja monenlaista pystyvyyttä edustavilla osa-alueilla. Ei ole pelkoa, etteikö tällaisilla glorifioiduilla sfääreilläkin ilmenisi paljon pahaa, todellista tai potentiaalista, mikä on totuuden ja erheen, hyvän ja pahan, synnin ja vanhurskauden välillä tehtävän valinnan kannalta haastavaa.
On these superb worlds the childbearing period is not greatly prolonged. It is not best for too many years to intervene between the ages of a family of children. When close together in age, children are able to contribute much more to their mutual training. And on these worlds they are magnificently trained by the competitive systems of keen striving in the advanced domains and divisions of diverse achievement in the mastery of truth, beauty, and goodness. Never fear but that even such glorified spheres present plenty of evil, real and potential, which is stimulative of the choosing between truth and error, good and evil, sin and righteousness.
Tällaisilla edistyneillä evolutionaarisilla planeetoilla kuolevaisten olemassaoloon liittyy kuitenkin eräs väistämätön rasite. Kun vakiintunut maailma edistyy valon ja elämän kolmannen vaiheen tuolle puolen, kaikkien taivasmatkalaisten on määrä ennen piensektoriinpääsyä saada jonkinlainen, kestoltaan lyhytaikainen tehtävä kehityksen aikaisempia vaiheita läpikäyvällä planeetalla.
Nevertheless, there is a certain, inevitable penalty attaching to mortal existence on such advanced evolutionary planets. When a settled world progresses beyond the third stage of light and life, all ascenders are destined, before attaining the minor sector, to receive some sort of transient assignment on a planet passing through the earlier stages of evolution.
Jokainen näistä toinen toistaan seuraavista aikakausista merkitsee yhä parempia tuloksia planetaarisen edistymisen kaikilla aloilla. Valon aikakauden alkuvaiheessa totuuden julkituontia laajennettiin niin, että se kattoi universumien universumin toiminnot, kun taas järjestyksessä toisella aikakaudella Jumaluutta koskevana opintona on pyrkimys saada käsitys Luoja-Poikien – Seitsenkertaisen Jumalan ensimmäisen tason – olemuksen, tehtävän, huolenpidon, yhteyksien, alkuperän ja päämäärän moninaisuudesta.
Each of these successive ages represents advancing achievements in all phases of planetary attainment. In the initial age of light the revelation of truth was enlarged to embrace the workings of the universe of universes, while the Deity study of the second age is the attempt to master the protean concept of the nature, mission, ministry, associations, origin, and destiny of the Creator Sons, the first level of God the Sevenfold.
Urantian kokoisella planeetalla olisi, sitten kun se jo on melko pitkälle vakiintunut, suunnilleen sata hallinnollista alakeskusta. Näitä alakeskuksia johtaisi jokin seuraavista pätevien hallintovirkailijoiden ryhmistä:
A planet the size of Urantia, when fairly well settled, would have about one hundred subadministrative centers. These subordinate centers would be presided over by one of the following groups of qualified administrators:
1. Nuoret Aineelliset Pojat ja Tyttäret, jotka on tuotu järjestelmän pääkaupungista toimimaan hallitsevan Aatamin ja Eevan avustajina.
1. Young Material Sons and Daughters brought from the system headquarters to act as assistants to the ruling Adam and Eve.
2. Planeettaprinssin puolittain kuolevaisiin kuuluvan esikunnan jälkeläiset, joita on eräissä maailmoissa tuotettu tätä ja muita samankaltaisia tehtäviä varten.
2. The progeny of the semimortal staff of the Planetary Prince who were procreated on certain worlds for this and other similar responsibilities.
3. Suoraan Aatamista ja Eevasta polveutuva planetaarinen jälkeläistö.
3. The direct planetary progeny of Adam and Eve.
4. Aineellistetut ja ihmistetyt keskiväliolennot.
4. Materialized and humanized midway creatures.
5. Suuntaajaanfuusioitumisen statuksen omaavat kuolevaiset, jotka omasta pyynnöstään ja Suuntaajien universumipäällikkönä toimivan Personoidun Suuntaajan määräyksestä on väliaikaisesti irrotettu taivaasenottojärjestyksestä, jotta he voisivat toistaiseksi jäädä planeetalle hoitamaan tärkeitä hallinnollisia virkoja.
5. Mortals of Adjuster-fusion status who, upon their own petition, are temporarily exempted from translation by the order of the Personalized Adjuster of universe chieftainship in order that they may continue on the planet in certain important administrative posts.
6. Planetaarisissa hallintokouluissa erityisesti koulutetut kuolevaiset, jotka ovat lisäksi saaneet morontiatemppelin kunniamerkin korkeimmasta palvelutyöstä.
6. Specially trained mortals of the planetary schools of administration who have also received the order of supreme service of the morontia temple.
7. Tietyt valinnaiset komissiot, joihin kuuluu kolme asian vaatimalla tavalla pätevöitynyttä kansalaista. Kansalaiset valitsevat heidät aika ajoin Planeetan Hallitsijan määräyksestä sen mukaan, miten heillä on erityistä kykyä johonkin tiettyyn tehtävään, joka on kyseisellä planetaarisella erityislohkolla välttämätön suorittaa.
7. Certain elective commissions of three properly qualified citizens who are sometimes chosen by the citizenry by direction of the Planetary Sovereign in accordance with their special ability to accomplish some definite task which is needful in that particular planetary sector.
Urantian edessä oleva suuri hankaluus valon ja elämän ylevän planetaarisen tavoitteen saavuttamisen kannalta sisältyy sairauksien, rappeutumisen, sodan, monia värejä olevien rotujen ja monikielisyyden ongelmiin.
The great handicap confronting Urantia in the matter of attaining the high planetary destiny of light and life is embraced in the problems of disease, degeneracy, war, multicolored races, and multilingualism.
Mikään evolutionaarinen maailma ei voi toivoakaan etenevänsä valoonvakiintuneisuuden ensimmäistä vaihetta pitemmälle, ennen kuin se on päässyt tilanteeseen, jossa vallalla on yksi kieli, yksi uskonto ja yksi filosofia. Yksirotuisuus helpottaa tällaisen tilan saavuttamista suuresti, mutta Urantian monikansaisuus ei tee korkeampien vaiheiden saavuttamista mahdottomaksi.
No evolutionary world can hope to progress beyond the first stage of settledness in light until it has achieved one language, one religion, and one philosophy. Being of one race greatly facilitates such achievement, but the many peoples of Urantia do not preclude the attainment of higher stages.