Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Kun asutussa maailmassa saavutetaan tietty älyllisen ja hengellisen kehityksen taso, sinne saapuu tällaisessa tapauksessa aina lahjoittautuva Paratiisin-Poika. Normaaliin maailmaan hän ilmestyy lihallisena, vasta kun sen rodut ovat nousseet älyllisen kehityksen ja eettisen tuloksiinpääsyn korkeimmille tasoille. Urantialle lahjoittautunut Poika, joka oli peräti oma Luoja-Poikanne, ilmaantui kuitenkin Aatamin tuomiokauden lopulla, mutta se ei ole avaruuden maailmoissa tavallinen tapahtumien järjestys.
Kun maailmat ovat kypsyneet hengellistämiseen, silloin saapuu lahjoittautuva Poika. Nämä Pojat kuuluvat aina Hallinnolliseen eli Avonaalien luokkaan, paitsi siinä jokaisessa paikallisuniversumissa kerran sattuvassa tapauksessa, jolloin Luoja-Poika valmistautuu jossakin evolutionaarisessa maailmassa tapahtuvaan viimeiseen lahjoittautumiseensa, kuten kävi silloin, kun Nebadonin Mikael kuolevaisten sukukunnille lahjoittautumista varten ilmestyi Urantialle. Vain yksi maailma lähes kymmenen miljoonan joukossa saa osakseen tällaisen lahjan. Kaikkia muita maailmoja vie hengellisessä mielessä eteenpäin Paratiisin Avonaalien luokkaan kuuluvan Pojan lahjoittautuminen.
Lahjoittautuva Poika saapuu maailmaan, jossa vallitsee korkea opetukseen perustuva kulttuuri, ja hän kohtaa siellä ihmiskunnan, joka on hengellisesti kouliintunut ja valmis omaksumaan entistä pitemmälle meneviä opetuksia ja antamaan lahjoittautumisvierailulle sille kuuluvan arvon. Tälle aikakaudelle on tunnusomaista maailmanlaajuinen moraalisen kulttuurin ja hengellisen totuuden tavoittelu. Tämän tuomiokauden aikaisten kuolevaisten intohimona on päästä perille kosmisesta todellisuudesta ja saada yhteys hengelliseen todellisuuteen. Totuuden paljastukset ulotetaan kattamaan superuniversumi. Täysin uusia opetus- ja hallintojärjestelmiä kehittyy entisaikojen alkeellisten järjestelmien tilalle. Elämisen ilo saa uutta väriä, ja elämänasenteet kohoavat uusien vivahteiden ja sävyjen taivaallisiin korkeuksiin.
Lahjoittautuva Poika elää ja kuolee maailman kuolevaisrotujen hengellistymisen hyväksi. Hän avaa ”uuden ja elävän tien”; hänen elämänsä on Paratiisin totuus kuolevaiseksi lihaksi ruumiillistuneena, juuri se totuus – Totuuden Henki peräti –, jonka tuntiessaan ihmiset ovat vapaita.
Urantialla tämän ”uuden ja elävän tien” avaamisessa oli kysymys sekä tosiasiasta että totuudesta. Urantian eristyminen Luciferin kapinassa oli väliaikaisesti keskeyttänyt sen menetelmän toimivuuden, jonka kautta kuolevaiset voivat kuoleman jälkeen siirtyä suoraan mansiomaailmojen rannoille. Ennen Kristus Mikaelin Urantialla elämää aikaa kaikki sielut jatkoivat untaan aina tuomiokautisiin tai erityisiin tuhatvuosittaisiin kuolleistanousemuksiin asti. Edes Mooses ei saanut siirtyä toiselle puolelle, ennen kuin vasta erityisessä kuolleistaherättämisessä, sillä langennut Planeettaprinssi Caligastia eväsi tällaisen vapahduksen. Mutta heti Helluntaipäivästä alkaen Urantian kuolevaiset ovat taas saaneet edetä suoraan morontiasfääreille.
Lahjoittautuvan Pojan noustua kolmantena päivänä kuolleista, sen jälkeen kun hän luopui elämästään inkarnoituman hahmossa, hän nousee Universaalisen Isän oikealle puolelle, saa vakuutuksen siitä, että lahjoittautumistehtävän suoritus on hyväksytty, ja palaa Luoja-Pojan luokse paikallisuniversumin päämajaan. Lahjoittautunut Avonaali ja Luoja-Mikael lähettävät sen jälkeen yhteisen henkensä, Totuuden Hengen, lahjoittautumisen kohteena olleeseen maailmaan. Tämä on hetki, jolloin ”voitokkaan Pojan henki vuodatetaan kaiken lihan päälle”. Myös Universumin Äiti-Henki osallistuu tähän Totuuden Hengen vuodattamiseen, ja samalla kun kaikki tämä tapahtuu, annetaan julistus Ajatuksensuuntaajien lahjoittamisesta. Sen jälkeen kaikki tuon maailman mieleltään normaalit tahdolliset luodut tulevat saamaan Suuntaajan, heti kun he saavuttavat sellaisen iän, että he kykenevät kantamaan moraalista vastuuta, tekemään hengellisen valinnan.
Mikäli tällainen lahjoittautunut Avonaali sattuisi lahjoittautumiskäyntinsä jälkeen palaamaan johonkin maailmaan, hän ei silloin inkarnoituisi, vaan ilmestyisi ”kunniassa serafiarmeijoiden mukana”.
Lahjoittautuneen Pojan jälkeinen aikakausi voi kestää kymmenestätuhannesta sataantuhanteen vuotta. Ei ole olemassa mitään sellaista mielivaltaista kestoaikaa, jonka näiden tuomiokautisten aikakausien olisi määrä jatkua. Tuolloin eletään suurta eettisen ja hengellisen edistyksen aikaa. Näiden aikojen hengellisen vaikutusvoiman kohteena ihmisluonto käy läpi valtavat muutokset, ja se kokee aivan ilmiömäistä kehittymistä. Kultaisen säännön toteuttaminen käytännössä käy mahdolliseksi. Jeesuksen opetukset ovat todellakin sovellettavissa sellaiseen kuolevaisten maailmaan, joka on saanut valmistavaa koulutusta lahjoittautumista edeltäviltä Pojilta luonnetta jalostavine ja sivistystä lisäävine tuomiokausineen.
Sairauden ja rikollisuuden muodostamat ongelmat saavat tämän aikakauden kuluessa tosiasiallisen ratkaisunsa. Degeneroituminen on valikoivan lisääntymisen avulla jo suurelta osin eliminoitu. Sairaalloisuus on saatu Aatamin rotuainesten suuren vastustuskyvyn ansiosta sekä edellisten aikakausien fyysisten tieteiden tekemiä löytöjä älykkäästi ja maailmanlaajuisesti soveltamalla käytännöllisesti katsoen hallintaan. Keskimääräinen elinikä kohoaa tämän vaiheen aikana Urantian laskutavan mukaan pitkälti yli kolmeensataan vuoteen.
Hallinnollinen valvonta vähenee asteittain koko tämän kauden ajan. Aito itsehallinto alkaa toimia, rajoittavia lakeja tarvitaan yhä vähemmän. Kansallisen vastarinnan sotilaalliset ilmenemismuodot ovat häviämässä, kansainvälisen sopusoinnun aikakausi tekee toden teolla tuloaan. Kansakuntia on edelleenkin monilukuisesti, etupäässä maailman mantereisiin jakautumista noudatellen, mutta on vain yksi rotu, yksi kieli ja yksi uskonto. Kuolevaisten olo on melkein, muttei ihan, kuin onnelassa. Se on tosiaan suuri ja kunniakas aikakausi!
When a certain standard of intellectual and spiritual development is attained on an inhabited world, a Paradise bestowal Son always arrives. On normal worlds he does not appear in the flesh until the races have ascended to the highest levels of intellectual development and ethical attainment. But on Urantia the bestowal Son, even your own Creator Son, appeared at the close of the Adamic dispensation, but that is not the usual order of events on the worlds of space.
When the worlds have become ripe for spiritualization, the bestowal Son arrives. These Sons always belong to the Magisterial or Avonal order except in that case, once in each local universe, when the Creator Son prepares for his terminal bestowal on some evolutionary world, as occurred when Michael of Nebadon appeared on Urantia to bestow himself upon your mortal races. Only one world in near ten million can enjoy such a gift; all other worlds are spiritually advanced by the bestowal of a Paradise Son of the Avonal order.
The bestowal Son arrives on a world of high educational culture and encounters a race spiritually trained and prepared to assimilate advanced teachings and to appreciate the bestowal mission. This is an age characterized by the world-wide pursuit of moral culture and spiritual truth. The mortal passion of this dispensation is the penetration of cosmic reality and communion with spiritual reality. The revelations of truth are extended to include the superuniverse. Entirely new systems of education and government grow up to supplant the crude regimes of former times. The joy of living takes on new color, and the reactions of life are exalted to heavenly heights of tone and timbre.
The bestowal Son lives and dies for the spiritual uplift of the mortal races of a world. He establishes the “new and living way”; his life is an incarnation of Paradise truth in mortal flesh, that very truth—even the Spirit of Truth—in the knowledge of which men shall be free.
On Urantia the establishment of this “new and living way” was a matter of fact as well as of truth. The isolation of Urantia in the Lucifer rebellion had suspended the procedure whereby mortals can pass, upon death, directly to the shores of the mansion worlds. Before the days of Christ Michael on Urantia all souls slept on until the dispensational or special millennial resurrections. Even Moses was not permitted to go over to the other side until the occasion of a special resurrection, the fallen Planetary Prince, Caligastia, contesting such a deliverance. But ever since the day of Pentecost, Urantia mortals again may proceed directly to the morontia spheres.
Upon the resurrection of a bestowal Son, on the third day after yielding up his incarnated life, he ascends to the right hand of the Universal Father, receives the assurance of the acceptance of the bestowal mission, and returns to the Creator Son at the headquarters of the local universe. Thereupon the bestowal Avonal and the Creator Michael send their joint spirit, the Spirit of Truth, into the bestowal world. This is the occasion when the “spirit of the triumphant Son is poured out upon all flesh.” The Universe Mother Spirit also participates in this bestowal of the Spirit of Truth, and concomitant therewith there issues the bestowal edict of the Thought Adjusters. Thereafter all normal-minded will creatures of that world will receive Adjusters as soon as they attain the age of moral responsibility, of spiritual choice.
If such a bestowal Avonal should return to a world after the bestowal mission, he would not incarnate but would come “in glory with the seraphic hosts.”
The postbestowal Son age may extend from ten thousand to a hundred thousand years. There is no arbitrary time allotted to any of these dispensational eras. This is a time of great ethical and spiritual progress. Under the spiritual influence of these ages, human character undergoes tremendous transformations and experiences phenomenal development. It becomes possible to put the golden rule into practical operation. The teachings of Jesus are really applicable to a mortal world which has had the preliminary training of the prebestowal Sons with their dispensations of character ennoblement and culture augmentation.
During this era the problems of disease and delinquency are virtually solved. Degeneracy has already been largely eliminated by selective reproduction. Disease has been practically mastered through the high resistant qualities of the Adamic strains and by the intelligent and world-wide application of the discoveries of the physical sciences of preceding ages. The average length of life, during this period, climbs well above the equivalent of three hundred years of Urantia time.
Throughout this epoch there is a gradual lessening of governmental supervision. True self-government is beginning to function; fewer and fewer restrictive laws are necessary. The military branches of national resistance are passing away; the era of international harmony is really arriving. There are many nations, mostly determined by land distribution, but only one race, one language, and one religion. Mortal affairs are almost, but not quite, utopian. This truly is a great and glorious age!
SuomiEnglish
Kun asutussa maailmassa saavutetaan tietty älyllisen ja hengellisen kehityksen taso, sinne saapuu tällaisessa tapauksessa aina lahjoittautuva Paratiisin-Poika. Normaaliin maailmaan hän ilmestyy lihallisena, vasta kun sen rodut ovat nousseet älyllisen kehityksen ja eettisen tuloksiinpääsyn korkeimmille tasoille. Urantialle lahjoittautunut Poika, joka oli peräti oma Luoja-Poikanne, ilmaantui kuitenkin Aatamin tuomiokauden lopulla, mutta se ei ole avaruuden maailmoissa tavallinen tapahtumien järjestys.
When a certain standard of intellectual and spiritual development is attained on an inhabited world, a Paradise bestowal Son always arrives. On normal worlds he does not appear in the flesh until the races have ascended to the highest levels of intellectual development and ethical attainment. But on Urantia the bestowal Son, even your own Creator Son, appeared at the close of the Adamic dispensation, but that is not the usual order of events on the worlds of space.
Kun maailmat ovat kypsyneet hengellistämiseen, silloin saapuu lahjoittautuva Poika. Nämä Pojat kuuluvat aina Hallinnolliseen eli Avonaalien luokkaan, paitsi siinä jokaisessa paikallisuniversumissa kerran sattuvassa tapauksessa, jolloin Luoja-Poika valmistautuu jossakin evolutionaarisessa maailmassa tapahtuvaan viimeiseen lahjoittautumiseensa, kuten kävi silloin, kun Nebadonin Mikael kuolevaisten sukukunnille lahjoittautumista varten ilmestyi Urantialle. Vain yksi maailma lähes kymmenen miljoonan joukossa saa osakseen tällaisen lahjan. Kaikkia muita maailmoja vie hengellisessä mielessä eteenpäin Paratiisin Avonaalien luokkaan kuuluvan Pojan lahjoittautuminen.
When the worlds have become ripe for spiritualization, the bestowal Son arrives. These Sons always belong to the Magisterial or Avonal order except in that case, once in each local universe, when the Creator Son prepares for his terminal bestowal on some evolutionary world, as occurred when Michael of Nebadon appeared on Urantia to bestow himself upon your mortal races. Only one world in near ten million can enjoy such a gift; all other worlds are spiritually advanced by the bestowal of a Paradise Son of the Avonal order.
Lahjoittautuva Poika saapuu maailmaan, jossa vallitsee korkea opetukseen perustuva kulttuuri, ja hän kohtaa siellä ihmiskunnan, joka on hengellisesti kouliintunut ja valmis omaksumaan entistä pitemmälle meneviä opetuksia ja antamaan lahjoittautumisvierailulle sille kuuluvan arvon. Tälle aikakaudelle on tunnusomaista maailmanlaajuinen moraalisen kulttuurin ja hengellisen totuuden tavoittelu. Tämän tuomiokauden aikaisten kuolevaisten intohimona on päästä perille kosmisesta todellisuudesta ja saada yhteys hengelliseen todellisuuteen. Totuuden paljastukset ulotetaan kattamaan superuniversumi. Täysin uusia opetus- ja hallintojärjestelmiä kehittyy entisaikojen alkeellisten järjestelmien tilalle. Elämisen ilo saa uutta väriä, ja elämänasenteet kohoavat uusien vivahteiden ja sävyjen taivaallisiin korkeuksiin.
The bestowal Son arrives on a world of high educational culture and encounters a race spiritually trained and prepared to assimilate advanced teachings and to appreciate the bestowal mission. This is an age characterized by the world-wide pursuit of moral culture and spiritual truth. The mortal passion of this dispensation is the penetration of cosmic reality and communion with spiritual reality. The revelations of truth are extended to include the superuniverse. Entirely new systems of education and government grow up to supplant the crude regimes of former times. The joy of living takes on new color, and the reactions of life are exalted to heavenly heights of tone and timbre.
Lahjoittautuva Poika elää ja kuolee maailman kuolevaisrotujen hengellistymisen hyväksi. Hän avaa ”uuden ja elävän tien”; hänen elämänsä on Paratiisin totuus kuolevaiseksi lihaksi ruumiillistuneena, juuri se totuus – Totuuden Henki peräti –, jonka tuntiessaan ihmiset ovat vapaita.
The bestowal Son lives and dies for the spiritual uplift of the mortal races of a world. He establishes the “new and living way”; his life is an incarnation of Paradise truth in mortal flesh, that very truth—even the Spirit of Truth—in the knowledge of which men shall be free.
Urantialla tämän ”uuden ja elävän tien” avaamisessa oli kysymys sekä tosiasiasta että totuudesta. Urantian eristyminen Luciferin kapinassa oli väliaikaisesti keskeyttänyt sen menetelmän toimivuuden, jonka kautta kuolevaiset voivat kuoleman jälkeen siirtyä suoraan mansiomaailmojen rannoille. Ennen Kristus Mikaelin Urantialla elämää aikaa kaikki sielut jatkoivat untaan aina tuomiokautisiin tai erityisiin tuhatvuosittaisiin kuolleistanousemuksiin asti. Edes Mooses ei saanut siirtyä toiselle puolelle, ennen kuin vasta erityisessä kuolleistaherättämisessä, sillä langennut Planeettaprinssi Caligastia eväsi tällaisen vapahduksen. Mutta heti Helluntaipäivästä alkaen Urantian kuolevaiset ovat taas saaneet edetä suoraan morontiasfääreille.
On Urantia the establishment of this “new and living way” was a matter of fact as well as of truth. The isolation of Urantia in the Lucifer rebellion had suspended the procedure whereby mortals can pass, upon death, directly to the shores of the mansion worlds. Before the days of Christ Michael on Urantia all souls slept on until the dispensational or special millennial resurrections. Even Moses was not permitted to go over to the other side until the occasion of a special resurrection, the fallen Planetary Prince, Caligastia, contesting such a deliverance. But ever since the day of Pentecost, Urantia mortals again may proceed directly to the morontia spheres.
Lahjoittautuvan Pojan noustua kolmantena päivänä kuolleista, sen jälkeen kun hän luopui elämästään inkarnoituman hahmossa, hän nousee Universaalisen Isän oikealle puolelle, saa vakuutuksen siitä, että lahjoittautumistehtävän suoritus on hyväksytty, ja palaa Luoja-Pojan luokse paikallisuniversumin päämajaan. Lahjoittautunut Avonaali ja Luoja-Mikael lähettävät sen jälkeen yhteisen henkensä, Totuuden Hengen, lahjoittautumisen kohteena olleeseen maailmaan. Tämä on hetki, jolloin ”voitokkaan Pojan henki vuodatetaan kaiken lihan päälle”. Myös Universumin Äiti-Henki osallistuu tähän Totuuden Hengen vuodattamiseen, ja samalla kun kaikki tämä tapahtuu, annetaan julistus Ajatuksensuuntaajien lahjoittamisesta. Sen jälkeen kaikki tuon maailman mieleltään normaalit tahdolliset luodut tulevat saamaan Suuntaajan, heti kun he saavuttavat sellaisen iän, että he kykenevät kantamaan moraalista vastuuta, tekemään hengellisen valinnan.
Upon the resurrection of a bestowal Son, on the third day after yielding up his incarnated life, he ascends to the right hand of the Universal Father, receives the assurance of the acceptance of the bestowal mission, and returns to the Creator Son at the headquarters of the local universe. Thereupon the bestowal Avonal and the Creator Michael send their joint spirit, the Spirit of Truth, into the bestowal world. This is the occasion when the “spirit of the triumphant Son is poured out upon all flesh.” The Universe Mother Spirit also participates in this bestowal of the Spirit of Truth, and concomitant therewith there issues the bestowal edict of the Thought Adjusters. Thereafter all normal-minded will creatures of that world will receive Adjusters as soon as they attain the age of moral responsibility, of spiritual choice.
Mikäli tällainen lahjoittautunut Avonaali sattuisi lahjoittautumiskäyntinsä jälkeen palaamaan johonkin maailmaan, hän ei silloin inkarnoituisi, vaan ilmestyisi ”kunniassa serafiarmeijoiden mukana”.
If such a bestowal Avonal should return to a world after the bestowal mission, he would not incarnate but would come “in glory with the seraphic hosts.”
Lahjoittautuneen Pojan jälkeinen aikakausi voi kestää kymmenestätuhannesta sataantuhanteen vuotta. Ei ole olemassa mitään sellaista mielivaltaista kestoaikaa, jonka näiden tuomiokautisten aikakausien olisi määrä jatkua. Tuolloin eletään suurta eettisen ja hengellisen edistyksen aikaa. Näiden aikojen hengellisen vaikutusvoiman kohteena ihmisluonto käy läpi valtavat muutokset, ja se kokee aivan ilmiömäistä kehittymistä. Kultaisen säännön toteuttaminen käytännössä käy mahdolliseksi. Jeesuksen opetukset ovat todellakin sovellettavissa sellaiseen kuolevaisten maailmaan, joka on saanut valmistavaa koulutusta lahjoittautumista edeltäviltä Pojilta luonnetta jalostavine ja sivistystä lisäävine tuomiokausineen.
The postbestowal Son age may extend from ten thousand to a hundred thousand years. There is no arbitrary time allotted to any of these dispensational eras. This is a time of great ethical and spiritual progress. Under the spiritual influence of these ages, human character undergoes tremendous transformations and experiences phenomenal development. It becomes possible to put the golden rule into practical operation. The teachings of Jesus are really applicable to a mortal world which has had the preliminary training of the prebestowal Sons with their dispensations of character ennoblement and culture augmentation.
Sairauden ja rikollisuuden muodostamat ongelmat saavat tämän aikakauden kuluessa tosiasiallisen ratkaisunsa. Degeneroituminen on valikoivan lisääntymisen avulla jo suurelta osin eliminoitu. Sairaalloisuus on saatu Aatamin rotuainesten suuren vastustuskyvyn ansiosta sekä edellisten aikakausien fyysisten tieteiden tekemiä löytöjä älykkäästi ja maailmanlaajuisesti soveltamalla käytännöllisesti katsoen hallintaan. Keskimääräinen elinikä kohoaa tämän vaiheen aikana Urantian laskutavan mukaan pitkälti yli kolmeensataan vuoteen.
During this era the problems of disease and delinquency are virtually solved. Degeneracy has already been largely eliminated by selective reproduction. Disease has been practically mastered through the high resistant qualities of the Adamic strains and by the intelligent and world-wide application of the discoveries of the physical sciences of preceding ages. The average length of life, during this period, climbs well above the equivalent of three hundred years of Urantia time.
Hallinnollinen valvonta vähenee asteittain koko tämän kauden ajan. Aito itsehallinto alkaa toimia, rajoittavia lakeja tarvitaan yhä vähemmän. Kansallisen vastarinnan sotilaalliset ilmenemismuodot ovat häviämässä, kansainvälisen sopusoinnun aikakausi tekee toden teolla tuloaan. Kansakuntia on edelleenkin monilukuisesti, etupäässä maailman mantereisiin jakautumista noudatellen, mutta on vain yksi rotu, yksi kieli ja yksi uskonto. Kuolevaisten olo on melkein, muttei ihan, kuin onnelassa. Se on tosiaan suuri ja kunniakas aikakausi!
Throughout this epoch there is a gradual lessening of governmental supervision. True self-government is beginning to function; fewer and fewer restrictive laws are necessary. The military branches of national resistance are passing away; the era of international harmony is really arriving. There are many nations, mostly determined by land distribution, but only one race, one language, and one religion. Mortal affairs are almost, but not quite, utopian. This truly is a great and glorious age!