Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Tämän vuoden, vuoden 21 jKr., tammikuussa eräänä sateisena sunnuntaiaamuna Jeesus jätti koruttomat jäähyväiset perheelleen sanoen vain menevänsä Tiberiakseen ja käyvänsä sitten muissa Galileanmeren ympäristön kaupungeissa. Ja näin hän jätti heidät, eikä hänestä enää koskaan tullut tämän talouden vakinaista jäsentä.
Hän vietti viikon Tiberiaassa, uudessa kaupungissa, josta oli Sepforiin jälkeen kohta tuleva Galilean pääkaupunki. Ja kun kaupungissa ei ollut juuri mitään, mikä olisi häntä kiinnostanut, hän suuntasi kulkunsa ensin Magdalaan, sitten Betsaidaan ja lopulta Kapernaumiin. Hän jäi Kapernaumiin käydäkseen isänsä ystävän Sebedeuksen luona. Sebedeuksen pojat olivat kalastajia, hän itse oli veneenrakentaja. Jeesus Nasaretilainen oli asiantuntija sekä suunnittelussa että rakentamisessa, puun työstämisessä hän oli mestari. Ja Sebedeus oli jo kauan ollut tietoinen Nasaretin ammattimiehen taidoista. Sebedeus oli pitemmän aikaa pohdiskellut, mitä parannuksia hän tekisi rakentamiinsa veneisiin. Nyt hän esitti suunnitelmansa Jeesukselle ja tarjosi vierailemaan tulleelle kirvesmiehelle mahdollisuutta liittyä mukaan tähän yritykseen, ja Jeesus antoi empimättä suostumuksensa.
Jeesus työskenteli Sebedeuksen kanssa vain runsaan vuoden, mutta sinä aikana hän ehti luoda uuden venemallin ja ottaa käyttöön kokonaan uudet veneenvalmistusmenetelmät. Aikaisempaa huomattavasti verrattomampaa tekniikkaa ja paljon entistä parempaa kylkilautojen höyryttämismenetelmää käyttäen Jeesus ja Sebedeus ryhtyivät rakentamaan merkittävästi paremmantyyppisiä veneitä, aluksia, jotka järvipurjehduksessa olivat vanhemmantyyppisiä veneitä huomattavasti turvallisempia. Näitä uudentyyppisiä veneitä tuottaessaan Sebedeuksella oli usean vuoden ajan työtä enemmän kuin, mihin hänen pieni yrityksensä kykeni. Vajaassa viidessä vuodessa käytännöllisesti katsoen kaikki järvellä purjehtivat alukset olivat Sebedeuksen Kapernaumin veistämön rakentamia. Galilean kalastajaväestön keskuudessa Jeesus tuli tunnetuksi uusien veneiden suunnittelijana.
Sebedeus oli kohtalaisen varakas mies. Hänen veneveistämönsä olivat järven rannalla, Kapernaumin eteläpuolella. Hänen kotinsa sijaitsi järven rantamaalla Betsaidan kalastustukikohdan lähellä. Jeesus asui Sebedeuksen kodissa sen runsaan vuoden ajan, jonka hän viipyi Kapernaumissa. Hän oli pitkän aikaa työskennellyt maailmassa yksin, toisin sanoen ilman isää, ja hän nautti suuresti tästä ajanjaksosta, jonka hän työskenteli yhdessä isä-liikekumppanin kanssa.
Sebedeuksen Salome-vaimo oli sukua Hannakselle, Jerusalemin entiselle ylipapille, joka oli edelleenkin saddukeusten ryhmän vaikutusvaltaisin jäsen. Hänelle oli myönnetty ero virastaan vain kahdeksan vuotta aikaisemmin. Salomesta tuli Jeesuksen suuri ihailija. Salome rakasti häntä aivan kuin omia poikiaan Jaakobia, Johannesta ja Daavidia, ja hänen neljä tytärtään taas puolestaan pitivät Jeesusta vanhempana veljenään. Jeesus kävi usein kalassa Jaakobin, Johanneksen ja Daavidin kanssa. Ja he saivat huomata, että Jeesus oli kokenut kalamies siinä kuin asiantunteva veneenveistäjäkin.
Koko vuoden ajan Jeesus lähetti joka kuukausi rahaa Jaakobille. Hän palasi Nasaretiin lokakuussa ollakseen mukana Martan häissä. Yli kahteen vuoteen hän ei sitten toista kertaa käynytkään Nasaretissa. Hän palasi sinne vasta vähän ennen Simonin ja Juudan kaksoishäitä.
Koko puheena olevan vuoden ajan Jeesus rakensi veneitä ja teki edelleen havaintoja siitä, miten ihmiset maan päällä elivät. Vähän väliä hänellä oli tapana pistäytyä karavaaniasemalla, olihan Kapernaum suoraan Damaskoksesta etelään johtavan matkareitin varrella. Kapernaum oli vahva roomalainen varuskuntakaupunki, ja varuskunnan komentava upseeri oli ei-juutalainen Jahveen uskova, ”hurskas mies”, niin kuin juutalaiset tapasivat tällaisia käännynnäisiä kutsua. Tämä upseeri kuului äveriääseen roomalaissukuun, ja hän otti asiakseen rakennuttaa Kapernaumiin kauniin synagogan. Se oli annettu juutalaisille lahjaksi, vähän ennen kuin Jeesus asettui Sebedeuksen luo asumaan. Tuona vuonna Jeesus toimitti yli puolet kaikista tässä uudessa synagogassa järjestetyistä palveluksista, ja jotkut karavaaniväen joukosta palveluksiin sattumoisin osallistuneet muistivat hänet Nasaretin kirvesmieheksi.
Veronmaksua varten Jeesus merkitytti itsensä väestöluetteloon ”kapernaumilaisena käsityöammatin harjoittajana”. Tästä päivästä maisen elämänsä loppuun hänet tunnettiin Kapernaumin asukkaana. Mitään muuta lain edellyttämää asuinpaikan määritystä hän ei koskaan tehnyt, vaikka hän eri syistä sallikin muiden yksilöidä Damaskoksen, Betanian, Nasaretin ja jopa Aleksandrian hänen kotipaikakseen.
Kapernaumin synagogan kirjaston arkuista hän löysi monta uutta kirjaa, ja hän käytti vähintään viisi iltaa viikossa tiiviiseen opiskeluun. Yhden illan hän pyhitti seurusteluun vanhemman väen kanssa ja yhden illan hän vietti nuorten ihmisten parissa. Jeesuksen persoonallisuudessa oli jotakin sellaista suurenmoista ja innoittavaa, joka poikkeuksetta veti nuoria ihmisiä puoleensa. Hän sai heidät aina tuntemaan olonsa luontevaksi seurassaan. Tämän luontevan kanssakäymisen suuri salaisuus oli kenties se kaksinainen tosiasia, että hän oli aina kiinnostunut siitä, mitä he tekivät, kun taas omia neuvojaan hän tarjosi heille peräti harvoin, elleivät nämä sitten niitä pyytäneet.
Sebedeuksen perheen jäsenet melkeinpä palvoivat Jeesusta, eivätkä he kertaakaan jääneet pois niistä kysymys- ja vastauskokouksista, joita hän piti joka ilta illallisen jälkeen ennen kuin meni synagogaan opiskelemaan. Myös naapuruston nuorisoa oli usein mukana näissä illallisen jälkeen pidetyissä kokouksissa. Näiden pikku kokoontumisten osanottajille Jeesus jakoi monipuolista ja tavanomaista pitemmälle menevää opetusta, joka meni juuri niin pitkälle, että he vielä pystyivät sen käsittämään. Hän keskusteli heidän kanssaan täysin vapaasti tuoden julki ajatuksiaan ja ihanteitaan politiikasta, sosiologiasta, luonnontieteistä ja filosofiasta, mutta milloinkaan hän ei ottanut sellaista vapautta, että olisi lausunut ehdottomia ja lopullisia mielipiteitä, paitsi keskustellessaan uskonnosta – ihmisen suhteesta Jumalaan.
Kerran viikossa Jeesus piti kokousta kaikkien talonväkeen kuuluvien sekä veistämö- ja rantatyöläisten kanssa, sillä Sebedeuksella oli paljon palkollisia. Ja juuri näiden työmiesten keskuudessa Jeesusta kutsuttiin ensi kerran ”Mestariksi”. He kaikki rakastivat häntä. Hän puolestaan nautti työtehtävistään Sebedeuksen luona Kapernaumissa, mutta hän ikävöi niitä lapsia, jotka olivat leikkineet Nasaretin puusepänverstaan seinustalla.
Sebedeuksen pojista Jaakobia kiinnosti Jeesus eniten opettajana, filosofina. Johannes piti eniten hänen uskonnollisesta opetuksestaan ja mielipiteistään. Daavid kunnioitti hänen teknisiä taitojaan, mutta ei paljonkaan piitannut hänen uskonnollisista näkemyksistään eikä hänen filosofisista opetuksistaan.
Juuda tuli monena sapattina kuuntelemaan, kun Jeesus puhui synagogassa, ja hänellä oli tapana jäädä joksikin aikaa seurustelemaan Jeesuksen kanssa. Ja mitä enemmän Juuda näki vanhinta veljeään, sitä enemmän hän vakuuttui siitä, että Jeesus oli todellinen suurmies.
Tänä vuonna Jeesus edistyi yhä pitemmälle ihmismielensä entistäkin paremmassa hallinnassa ja ylsi uusille ja yhä korkeammille tasoille tietoisessa yhteydenpidossaan sisimmässään olevan Ajatuksensuuntaajan kanssa.
Tämä oli hänen elämänsä viimeinen sellainen vuosi, jolloin hän asui pitemmän aikaa yhdessä paikassa. Koskaan ei Jeesus enää viettänyt kokonaista vuotta samassa paikassa eikä samassa työtehtävässä. Hänen maisten pyhiinvaellusmatkojensa ajat olivat hyvää vauhtia lähestymässä. Kiihkeät toimintajaksot eivät enää kuuluneet kaukaiseen tulevaisuuteen, mutta nyt hänen menneisyyteensä jo kuuluvan yksinkertaisen mutta kiihkeää toimintaa merkinneen elämänjaksonsa ja vielä sitäkin kiihkeämmän ja rasittavamman julkisen toimintansa väliin oli kiilautumassa muutaman vuoden kausi, jolle oli ominaista laajamittainen matkustelu ja erittäin monipuolinen henkilökohtainen hoivaaminen. Hänen koulutuksensa tämän maailman ihmisenä oli vietävä loppuun, ennen kuin hän saattoi antautua opettajan ja saarnaajan uralleen sellaisena täydellistyneenä Jumala-ihmisenä, jollainen hän oli Urantialla suorittamansa lahjoittautumisen jumalallisissa ja ihmisyyden jälkeisissä vaiheissa.
In January of this year, a.d. 21, on a rainy Sunday morning, Jesus took unceremonious leave of his family, only explaining that he was going over to Tiberias and then on a visit to other cities about the Sea of Galilee. And thus he left them, never again to be a regular member of that household.
He spent one week at Tiberias, the new city which was soon to succeed Sepphoris as the capital of Galilee; and finding little to interest him, he passed on successively through Magdala and Bethsaida to Capernaum, where he stopped to pay a visit to his father’s friend Zebedee. Zebedee’s sons were fishermen; he himself was a boatbuilder. Jesus of Nazareth was an expert in both designing and building; he was a master at working with wood; and Zebedee had long known of the skill of the Nazareth craftsman. For a long time Zebedee had contemplated making improved boats; he now laid his plans before Jesus and invited the visiting carpenter to join him in the enterprise, and Jesus readily consented.
Jesus worked with Zebedee only a little more than one year, but during that time he created a new style of boat and established entirely new methods of boatmaking. By superior technique and greatly improved methods of steaming the boards, Jesus and Zebedee began to build boats of a very superior type, craft which were far more safe for sailing the lake than were the older types. For several years Zebedee had more work, turning out these new-style boats, than his small establishment could handle; in less than five years practically all the craft on the lake had been built in the shop of Zebedee at Capernaum. Jesus became well known to the Galilean fisherfolk as the designer of the new boats.
Zebedee was a moderately well-to-do man; his boatbuilding shops were on the lake to the south of Capernaum, and his home was situated down the lake shore near the fishing headquarters of Bethsaida. Jesus lived in the home of Zebedee during the year and more he remained at Capernaum. He had long worked alone in the world, that is, without a father, and greatly enjoyed this period of working with a father-partner.
Zebedee’s wife, Salome, was a relative of Annas, onetime high priest at Jerusalem and still the most influential of the Sadducean group, having been deposed only eight years previously. Salome became a great admirer of Jesus. She loved him as she loved her own sons, James, John, and David, while her four daughters looked upon Jesus as their elder brother. Jesus often went out fishing with James, John, and David, and they learned that he was an experienced fisherman as well as an expert boatbuilder.
All this year Jesus sent money each month to James. He returned to Nazareth in October to attend Martha’s wedding, and he was not again in Nazareth for over two years, when he returned shortly before the double wedding of Simon and Jude.
Throughout this year Jesus built boats and continued to observe how men lived on earth. Frequently he would go down to visit at the caravan station, Capernaum being on the direct travel route from Damascus to the south. Capernaum was a strong Roman military post, and the garrison’s commanding officer was a gentile believer in Yahweh, “a devout man,” as the Jews were wont to designate such proselytes. This officer belonged to a wealthy Roman family, and he took it upon himself to build a beautiful synagogue in Capernaum, which had been presented to the Jews a short time before Jesus came to live with Zebedee. Jesus conducted the services in this new synagogue more than half the time this year, and some of the caravan people who chanced to attend remembered him as the carpenter from Nazareth.
When it came to the payment of taxes, Jesus registered himself as a “skilled craftsman of Capernaum.” From this day on to the end of his earth life he was known as a resident of Capernaum. He never claimed any other legal residence, although he did, for various reasons, permit others to assign his residence to Damascus, Bethany, Nazareth, and even Alexandria.
At the Capernaum synagogue he found many new books in the library chests, and he spent at least five evenings a week at intense study. One evening he devoted to social life with the older folks, and one evening he spent with the young people. There was something gracious and inspiring about the personality of Jesus which invariably attracted young people. He always made them feel at ease in his presence. Perhaps his great secret in getting along with them consisted in the twofold fact that he was always interested in what they were doing, while he seldom offered them advice unless they asked for it.
The Zebedee family almost worshiped Jesus, and they never failed to attend the conferences of questions and answers which he conducted each evening after supper before he departed for the synagogue to study. The youthful neighbors also came in frequently to attend these after-supper meetings. To these little gatherings Jesus gave varied and advanced instruction, just as advanced as they could comprehend. He talked quite freely with them, expressing his ideas and ideals about politics, sociology, science, and philosophy, but never presumed to speak with authoritative finality except when discussing religion—the relation of man to God.
Once a week Jesus held a meeting with the entire household, shop, and shore helpers, for Zebedee had many employees. And it was among these workers that Jesus was first called “the Master.” They all loved him. He enjoyed his labors with Zebedee in Capernaum, but he missed the children playing out by the side of the Nazareth carpenter shop.
Of the sons of Zebedee, James was the most interested in Jesus as a teacher, as a philosopher. John cared most for his religious teaching and opinions. David respected him as a mechanic but took little stock in his religious views and philosophic teachings.
Frequently Jude came over on the Sabbath to hear Jesus talk in the synagogue and would tarry to visit with him. And the more Jude saw of his eldest brother, the more he became convinced that Jesus was a truly great man.
This year Jesus made great advances in the ascendant mastery of his human mind and attained new and high levels of conscious contact with his indwelling Thought Adjuster.
This was the last year of his settled life. Never again did Jesus spend a whole year in one place or at one undertaking. The days of his earth pilgrimages were rapidly approaching. Periods of intense activity were not far in the future, but there were now about to intervene between his simple but intensely active life of the past and his still more intense and strenuous public ministry, a few years of extensive travel and highly diversified personal activity. His training as a man of the realm had to be completed before he could enter upon his career of teaching and preaching as the perfected God-man of the divine and posthuman phases of his Urantia bestowal.
SuomiEnglish
Tämän vuoden, vuoden 21 jKr., tammikuussa eräänä sateisena sunnuntaiaamuna Jeesus jätti koruttomat jäähyväiset perheelleen sanoen vain menevänsä Tiberiakseen ja käyvänsä sitten muissa Galileanmeren ympäristön kaupungeissa. Ja näin hän jätti heidät, eikä hänestä enää koskaan tullut tämän talouden vakinaista jäsentä.
In January of this year, a.d. 21, on a rainy Sunday morning, Jesus took unceremonious leave of his family, only explaining that he was going over to Tiberias and then on a visit to other cities about the Sea of Galilee. And thus he left them, never again to be a regular member of that household.
Hän vietti viikon Tiberiaassa, uudessa kaupungissa, josta oli Sepforiin jälkeen kohta tuleva Galilean pääkaupunki. Ja kun kaupungissa ei ollut juuri mitään, mikä olisi häntä kiinnostanut, hän suuntasi kulkunsa ensin Magdalaan, sitten Betsaidaan ja lopulta Kapernaumiin. Hän jäi Kapernaumiin käydäkseen isänsä ystävän Sebedeuksen luona. Sebedeuksen pojat olivat kalastajia, hän itse oli veneenrakentaja. Jeesus Nasaretilainen oli asiantuntija sekä suunnittelussa että rakentamisessa, puun työstämisessä hän oli mestari. Ja Sebedeus oli jo kauan ollut tietoinen Nasaretin ammattimiehen taidoista. Sebedeus oli pitemmän aikaa pohdiskellut, mitä parannuksia hän tekisi rakentamiinsa veneisiin. Nyt hän esitti suunnitelmansa Jeesukselle ja tarjosi vierailemaan tulleelle kirvesmiehelle mahdollisuutta liittyä mukaan tähän yritykseen, ja Jeesus antoi empimättä suostumuksensa.
He spent one week at Tiberias, the new city which was soon to succeed Sepphoris as the capital of Galilee; and finding little to interest him, he passed on successively through Magdala and Bethsaida to Capernaum, where he stopped to pay a visit to his father’s friend Zebedee. Zebedee’s sons were fishermen; he himself was a boatbuilder. Jesus of Nazareth was an expert in both designing and building; he was a master at working with wood; and Zebedee had long known of the skill of the Nazareth craftsman. For a long time Zebedee had contemplated making improved boats; he now laid his plans before Jesus and invited the visiting carpenter to join him in the enterprise, and Jesus readily consented.
Jeesus työskenteli Sebedeuksen kanssa vain runsaan vuoden, mutta sinä aikana hän ehti luoda uuden venemallin ja ottaa käyttöön kokonaan uudet veneenvalmistusmenetelmät. Aikaisempaa huomattavasti verrattomampaa tekniikkaa ja paljon entistä parempaa kylkilautojen höyryttämismenetelmää käyttäen Jeesus ja Sebedeus ryhtyivät rakentamaan merkittävästi paremmantyyppisiä veneitä, aluksia, jotka järvipurjehduksessa olivat vanhemmantyyppisiä veneitä huomattavasti turvallisempia. Näitä uudentyyppisiä veneitä tuottaessaan Sebedeuksella oli usean vuoden ajan työtä enemmän kuin, mihin hänen pieni yrityksensä kykeni. Vajaassa viidessä vuodessa käytännöllisesti katsoen kaikki järvellä purjehtivat alukset olivat Sebedeuksen Kapernaumin veistämön rakentamia. Galilean kalastajaväestön keskuudessa Jeesus tuli tunnetuksi uusien veneiden suunnittelijana.
Jesus worked with Zebedee only a little more than one year, but during that time he created a new style of boat and established entirely new methods of boatmaking. By superior technique and greatly improved methods of steaming the boards, Jesus and Zebedee began to build boats of a very superior type, craft which were far more safe for sailing the lake than were the older types. For several years Zebedee had more work, turning out these new-style boats, than his small establishment could handle; in less than five years practically all the craft on the lake had been built in the shop of Zebedee at Capernaum. Jesus became well known to the Galilean fisherfolk as the designer of the new boats.
Sebedeus oli kohtalaisen varakas mies. Hänen veneveistämönsä olivat järven rannalla, Kapernaumin eteläpuolella. Hänen kotinsa sijaitsi järven rantamaalla Betsaidan kalastustukikohdan lähellä. Jeesus asui Sebedeuksen kodissa sen runsaan vuoden ajan, jonka hän viipyi Kapernaumissa. Hän oli pitkän aikaa työskennellyt maailmassa yksin, toisin sanoen ilman isää, ja hän nautti suuresti tästä ajanjaksosta, jonka hän työskenteli yhdessä isä-liikekumppanin kanssa.
Zebedee was a moderately well-to-do man; his boatbuilding shops were on the lake to the south of Capernaum, and his home was situated down the lake shore near the fishing headquarters of Bethsaida. Jesus lived in the home of Zebedee during the year and more he remained at Capernaum. He had long worked alone in the world, that is, without a father, and greatly enjoyed this period of working with a father-partner.
Sebedeuksen Salome-vaimo oli sukua Hannakselle, Jerusalemin entiselle ylipapille, joka oli edelleenkin saddukeusten ryhmän vaikutusvaltaisin jäsen. Hänelle oli myönnetty ero virastaan vain kahdeksan vuotta aikaisemmin. Salomesta tuli Jeesuksen suuri ihailija. Salome rakasti häntä aivan kuin omia poikiaan Jaakobia, Johannesta ja Daavidia, ja hänen neljä tytärtään taas puolestaan pitivät Jeesusta vanhempana veljenään. Jeesus kävi usein kalassa Jaakobin, Johanneksen ja Daavidin kanssa. Ja he saivat huomata, että Jeesus oli kokenut kalamies siinä kuin asiantunteva veneenveistäjäkin.
Zebedee’s wife, Salome, was a relative of Annas, onetime high priest at Jerusalem and still the most influential of the Sadducean group, having been deposed only eight years previously. Salome became a great admirer of Jesus. She loved him as she loved her own sons, James, John, and David, while her four daughters looked upon Jesus as their elder brother. Jesus often went out fishing with James, John, and David, and they learned that he was an experienced fisherman as well as an expert boatbuilder.
Koko vuoden ajan Jeesus lähetti joka kuukausi rahaa Jaakobille. Hän palasi Nasaretiin lokakuussa ollakseen mukana Martan häissä. Yli kahteen vuoteen hän ei sitten toista kertaa käynytkään Nasaretissa. Hän palasi sinne vasta vähän ennen Simonin ja Juudan kaksoishäitä.
All this year Jesus sent money each month to James. He returned to Nazareth in October to attend Martha’s wedding, and he was not again in Nazareth for over two years, when he returned shortly before the double wedding of Simon and Jude.
Koko puheena olevan vuoden ajan Jeesus rakensi veneitä ja teki edelleen havaintoja siitä, miten ihmiset maan päällä elivät. Vähän väliä hänellä oli tapana pistäytyä karavaaniasemalla, olihan Kapernaum suoraan Damaskoksesta etelään johtavan matkareitin varrella. Kapernaum oli vahva roomalainen varuskuntakaupunki, ja varuskunnan komentava upseeri oli ei-juutalainen Jahveen uskova, ”hurskas mies”, niin kuin juutalaiset tapasivat tällaisia käännynnäisiä kutsua. Tämä upseeri kuului äveriääseen roomalaissukuun, ja hän otti asiakseen rakennuttaa Kapernaumiin kauniin synagogan. Se oli annettu juutalaisille lahjaksi, vähän ennen kuin Jeesus asettui Sebedeuksen luo asumaan. Tuona vuonna Jeesus toimitti yli puolet kaikista tässä uudessa synagogassa järjestetyistä palveluksista, ja jotkut karavaaniväen joukosta palveluksiin sattumoisin osallistuneet muistivat hänet Nasaretin kirvesmieheksi.
Throughout this year Jesus built boats and continued to observe how men lived on earth. Frequently he would go down to visit at the caravan station, Capernaum being on the direct travel route from Damascus to the south. Capernaum was a strong Roman military post, and the garrison’s commanding officer was a gentile believer in Yahweh, “a devout man,” as the Jews were wont to designate such proselytes. This officer belonged to a wealthy Roman family, and he took it upon himself to build a beautiful synagogue in Capernaum, which had been presented to the Jews a short time before Jesus came to live with Zebedee. Jesus conducted the services in this new synagogue more than half the time this year, and some of the caravan people who chanced to attend remembered him as the carpenter from Nazareth.
Veronmaksua varten Jeesus merkitytti itsensä väestöluetteloon ”kapernaumilaisena käsityöammatin harjoittajana”. Tästä päivästä maisen elämänsä loppuun hänet tunnettiin Kapernaumin asukkaana. Mitään muuta lain edellyttämää asuinpaikan määritystä hän ei koskaan tehnyt, vaikka hän eri syistä sallikin muiden yksilöidä Damaskoksen, Betanian, Nasaretin ja jopa Aleksandrian hänen kotipaikakseen.
When it came to the payment of taxes, Jesus registered himself as a “skilled craftsman of Capernaum.” From this day on to the end of his earth life he was known as a resident of Capernaum. He never claimed any other legal residence, although he did, for various reasons, permit others to assign his residence to Damascus, Bethany, Nazareth, and even Alexandria.
Kapernaumin synagogan kirjaston arkuista hän löysi monta uutta kirjaa, ja hän käytti vähintään viisi iltaa viikossa tiiviiseen opiskeluun. Yhden illan hän pyhitti seurusteluun vanhemman väen kanssa ja yhden illan hän vietti nuorten ihmisten parissa. Jeesuksen persoonallisuudessa oli jotakin sellaista suurenmoista ja innoittavaa, joka poikkeuksetta veti nuoria ihmisiä puoleensa. Hän sai heidät aina tuntemaan olonsa luontevaksi seurassaan. Tämän luontevan kanssakäymisen suuri salaisuus oli kenties se kaksinainen tosiasia, että hän oli aina kiinnostunut siitä, mitä he tekivät, kun taas omia neuvojaan hän tarjosi heille peräti harvoin, elleivät nämä sitten niitä pyytäneet.
At the Capernaum synagogue he found many new books in the library chests, and he spent at least five evenings a week at intense study. One evening he devoted to social life with the older folks, and one evening he spent with the young people. There was something gracious and inspiring about the personality of Jesus which invariably attracted young people. He always made them feel at ease in his presence. Perhaps his great secret in getting along with them consisted in the twofold fact that he was always interested in what they were doing, while he seldom offered them advice unless they asked for it.
Sebedeuksen perheen jäsenet melkeinpä palvoivat Jeesusta, eivätkä he kertaakaan jääneet pois niistä kysymys- ja vastauskokouksista, joita hän piti joka ilta illallisen jälkeen ennen kuin meni synagogaan opiskelemaan. Myös naapuruston nuorisoa oli usein mukana näissä illallisen jälkeen pidetyissä kokouksissa. Näiden pikku kokoontumisten osanottajille Jeesus jakoi monipuolista ja tavanomaista pitemmälle menevää opetusta, joka meni juuri niin pitkälle, että he vielä pystyivät sen käsittämään. Hän keskusteli heidän kanssaan täysin vapaasti tuoden julki ajatuksiaan ja ihanteitaan politiikasta, sosiologiasta, luonnontieteistä ja filosofiasta, mutta milloinkaan hän ei ottanut sellaista vapautta, että olisi lausunut ehdottomia ja lopullisia mielipiteitä, paitsi keskustellessaan uskonnosta – ihmisen suhteesta Jumalaan.
The Zebedee family almost worshiped Jesus, and they never failed to attend the conferences of questions and answers which he conducted each evening after supper before he departed for the synagogue to study. The youthful neighbors also came in frequently to attend these after-supper meetings. To these little gatherings Jesus gave varied and advanced instruction, just as advanced as they could comprehend. He talked quite freely with them, expressing his ideas and ideals about politics, sociology, science, and philosophy, but never presumed to speak with authoritative finality except when discussing religion—the relation of man to God.
Kerran viikossa Jeesus piti kokousta kaikkien talonväkeen kuuluvien sekä veistämö- ja rantatyöläisten kanssa, sillä Sebedeuksella oli paljon palkollisia. Ja juuri näiden työmiesten keskuudessa Jeesusta kutsuttiin ensi kerran ”Mestariksi”. He kaikki rakastivat häntä. Hän puolestaan nautti työtehtävistään Sebedeuksen luona Kapernaumissa, mutta hän ikävöi niitä lapsia, jotka olivat leikkineet Nasaretin puusepänverstaan seinustalla.
Once a week Jesus held a meeting with the entire household, shop, and shore helpers, for Zebedee had many employees. And it was among these workers that Jesus was first called “the Master.” They all loved him. He enjoyed his labors with Zebedee in Capernaum, but he missed the children playing out by the side of the Nazareth carpenter shop.
Sebedeuksen pojista Jaakobia kiinnosti Jeesus eniten opettajana, filosofina. Johannes piti eniten hänen uskonnollisesta opetuksestaan ja mielipiteistään. Daavid kunnioitti hänen teknisiä taitojaan, mutta ei paljonkaan piitannut hänen uskonnollisista näkemyksistään eikä hänen filosofisista opetuksistaan.
Of the sons of Zebedee, James was the most interested in Jesus as a teacher, as a philosopher. John cared most for his religious teaching and opinions. David respected him as a mechanic but took little stock in his religious views and philosophic teachings.
Juuda tuli monena sapattina kuuntelemaan, kun Jeesus puhui synagogassa, ja hänellä oli tapana jäädä joksikin aikaa seurustelemaan Jeesuksen kanssa. Ja mitä enemmän Juuda näki vanhinta veljeään, sitä enemmän hän vakuuttui siitä, että Jeesus oli todellinen suurmies.
Frequently Jude came over on the Sabbath to hear Jesus talk in the synagogue and would tarry to visit with him. And the more Jude saw of his eldest brother, the more he became convinced that Jesus was a truly great man.
Tänä vuonna Jeesus edistyi yhä pitemmälle ihmismielensä entistäkin paremmassa hallinnassa ja ylsi uusille ja yhä korkeammille tasoille tietoisessa yhteydenpidossaan sisimmässään olevan Ajatuksensuuntaajan kanssa.
This year Jesus made great advances in the ascendant mastery of his human mind and attained new and high levels of conscious contact with his indwelling Thought Adjuster.
Tämä oli hänen elämänsä viimeinen sellainen vuosi, jolloin hän asui pitemmän aikaa yhdessä paikassa. Koskaan ei Jeesus enää viettänyt kokonaista vuotta samassa paikassa eikä samassa työtehtävässä. Hänen maisten pyhiinvaellusmatkojensa ajat olivat hyvää vauhtia lähestymässä. Kiihkeät toimintajaksot eivät enää kuuluneet kaukaiseen tulevaisuuteen, mutta nyt hänen menneisyyteensä jo kuuluvan yksinkertaisen mutta kiihkeää toimintaa merkinneen elämänjaksonsa ja vielä sitäkin kiihkeämmän ja rasittavamman julkisen toimintansa väliin oli kiilautumassa muutaman vuoden kausi, jolle oli ominaista laajamittainen matkustelu ja erittäin monipuolinen henkilökohtainen hoivaaminen. Hänen koulutuksensa tämän maailman ihmisenä oli vietävä loppuun, ennen kuin hän saattoi antautua opettajan ja saarnaajan uralleen sellaisena täydellistyneenä Jumala-ihmisenä, jollainen hän oli Urantialla suorittamansa lahjoittautumisen jumalallisissa ja ihmisyyden jälkeisissä vaiheissa.
This was the last year of his settled life. Never again did Jesus spend a whole year in one place or at one undertaking. The days of his earth pilgrimages were rapidly approaching. Periods of intense activity were not far in the future, but there were now about to intervene between his simple but intensely active life of the past and his still more intense and strenuous public ministry, a few years of extensive travel and highly diversified personal activity. His training as a man of the realm had to be completed before he could enter upon his career of teaching and preaching as the perfected God-man of the divine and posthuman phases of his Urantia bestowal.