Urantiakirja.fi

Ladataan…

Urantiakirja.fi

Rekisteröidy
Siirry lukutekstiin

Luku 133 Paluu Roomasta

3. Korintissa

Siihen mennessä kun he saapuivat Korinttiin, Ganid oli alkanut kiinnostua juutalaisesta uskonnosta. Ei sen vuoksi ollut mitään outoa siinä, että Ganid, kun he eräänä päivänä kulkivat synagogan ohitse ja näkivät ihmisten menevän sisälle, pyysi Jeesusta viemään hänet jumalanpalvelukseen. Tuona päivänä he saivat kuulla oppineen rabbin luennoivan aiheesta ”Israelin kohtalo”, ja jumalanpalveluksen jälkeen he tapasivat erään Krispoksen, joka oli tämän synagogan esimies. Monet kerrat he vielä palasivat synagogapalveluksiin, mutta heidän tarkoituksenaan oli ensi sijassa Krispoksen tapaaminen. Ganid mieltyi suuresti Krispokseen, hänen vaimoonsa ja perheen viiteen lapseen. Hänestä oli mukavaa tarkkailla, miten juutalainen vietti perhe-elämäänsä.
Ganidin tehdessä havaintojaan perhe-elämästä Jeesus opetti Krispokselle, miten eletään parempaa uskonnollista elämää. Jeesus kävi tämän eteenpäin katsovan juutalaisen kanssa yli kaksikymmentä keskustelua. Ei sen vuoksi sovi hämmästellä sitä, että kun Paavali vuosia myöhemmin saarnasi tässä samassa synagogassa ja kun juutalaiset olivat torjuneet hänen sanomansa ja äänestäneet sen puolesta, että häntä kiellettäisiin saarnaamasta synagogassa, ja kun hän sen jälkeen meni ei-juutalaisten pariin, niin Krispos ja kaikki hänen perheensä jäsenet omaksuivat uuden uskonnon, ja hänestä tuli eräs tärkeimmistä sen kristillisen seurakunnan tukijoista, jonka Paavali myöhemmin organisoi Korinttiin.
Niiden kahdeksantoista kuukauden aikana, jolloin Paavali saarnasi Korintissa – myöhemmässä vaiheessa Siilas ja Timoteus seurassaan – hän tapasi monia muita, joita ”intialaisen kauppiaan pojan juutalainen kotiopettaja” oli opettanut.
Korintissa he tapasivat jokaiseen rotuun kuuluvia ihmisiä kolmesta maanosasta. Se oli Aleksandrian ja Rooman jälkeen Välimeren keisarikunnan kosmopoliittisin kaupunki. Tässä kaupungissa oli paljon sellaista, joka kiinnitti huomiota, eikä Ganid koskaan kyllästynyt käynteihin kaupungin linnoituksessa, joka oli rakennettu lähes kuusisataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Suuren osan vapaa-ajastaan hän vietti myös synagogan liepeillä ja Krispoksen kotona. Aluksi häntä kauhistutti ja myöhemmin ihastutti asema, joka naisella juutalaiskodissa oli. Siinä paljastui tälle nuorelle intialaiselle jotakin uutta.
Jeesuksen ja Ganidin nähtiin vierailevan usein eräässä toisessakin juutalaiskodissa, nimittäin Justuksen kotona. Tämä oli hurskas kauppias ja asui synagogan vierellä. Ja kun apostoli Paavali sittemmin monet kerrat oleskeli tässä kodissa, hän kuunteli kertomuksia näistä intialaispojan ja hänen juutalaisopettajansa käynneistä Paavalin ja Justuksen ihmetellessä, mitä niin viisaasta ja loistavasta heprealaisopettajasta mahtoi tulla.
Heidän Roomassa ollessaan Ganid oli pannut merkille, että Jeesus kieltäytyi liittymästä heidän seuraansa, kun he menivät julkiseen kylpylään. Jälkeenpäin nuori mies koetti monet kerrat saada Jeesusta tuomaan laajemminkin julki, mitä hän ajatteli sukupuolten välisistä suhteista. Vaikka hän nuorenmiehen esittämiin kysymyksiin vastailikin, hän ei koskaan vaikuttanut halukkaalta keskustelemaan näistä asioista kovin laajasti. Kun he eräänä iltana kuljeskelivat Korintin katuja niillä main, jossa linnoituksen muuri laskeutui mereen, kaksi yleistä naista tuli jututtamaan heitä. Ganid oli oikeutetusti tullut käsitykseen, että Jeesus oli mies, jolla oli korkeat ihanteet, ja että hän kammoksui kaikkea, mikä vivahti epäpuhtauteen tai missä pahuus tuoksahti. Niinpä hän puhutteli naisia terävästi ja viittasi töykeästi näitä poistumaan. Tämän nähdessään Jeesus sanoi Ganidille: ”Tarkoituksesi on hyvä, mutta sinun ei tulisi ottaa vapautta puhutella Jumalan lapsia tuolla tavoin, vaikka he sattuvatkin olemaan hänen harhateille joutuneita lapsiaan. Keitä me olemme istuaksemme oikeutta näitä naisia vastaan? Satutko tietämään kaikki ne olosuhteet, jotka ovat johtaneet heidät turvautumaan tämänkaltaisiin keinoihin elantonsa ansaitakseen? Pysähdy tähän kanssani siksi aikaa, kun puhumme näistä asioista.” Hänen sanottavansa oli paljon suurempi hämmästyksen aihe kurtisaaneille kuin konsanaan Ganidille.
Siinä kun he seisoivat kuutamossa, niin Jeesus jatkoi puhettaan: ”Jokaisen ihmismielen sisällä elää jumalallinen henki, taivaassa olevan Isän antama lahja. Tämä hyvä henki pyrkii koko ajan johdattamaan meidät Jumalan tykö, auttamaan meitä löytämään Jumalan ja tuntemaan Jumalaa. Mutta kuolevaisissa vaikuttaa myös monia luonnollisia fyysisiä haluja, jotka Luoja pani häneen palvelemaan yksilön ja rodun hyvinvointia. On vain niin, että miehet ja naiset joutuvat useinkin ymmälle koettaessaan ymmärtää itseään ja painiskella toimeentulon hankkimiseen liittyvien moninaisten ongelmien kanssa maailmassa, jossa itsekkyys ja synti ovat näin laajalti vallalla. Ganid, huomaan, ettei kumpikaan näistä naisista ole tieten tahtoen paha. Heidän kasvoiltaan voin lukea, että he ovat kokeneet paljon murhetta; he ovat kovasti kärsineet julmalta näyttävän kohtalon käsissä; he eivät ole tarkoituksellisesti valinneet tämänlaatuista elämää. Epätoivon partaalle saakka rohkeutensa menettäneinä he ovat antaneet periksi senhetkiselle ahdingolle ja myöntyneet tähän vastenmieliseen toimeentulon ansaitsemiskeinoon katsottuaan sen parhaaksi tavaksi selviytyä toivottomalta näyttäneestä tilanteesta. Ganid, jotkut ihmiset ovat tosiaankin sydäntään myöten pahoja. He päättävät tieten tahtoen tehdä halpamaisia tekoja, mutta sanopa minulle, kun katsot näihin nyt jo kyynelten tahrimiin kasvoihin, näetkö niissä jotakin pahaa tai ilkeää?” Ja kun Jeesus hetkeksi vaikeni antaakseen Ganidille tilaisuuden vastata, Ganidin ääni takertui hänen kurkkuunsa hänen mutistessa vastauksensa: ”En, Opettaja, en näe. Ja pyydän anteeksi, että olin heitä kohtaan töykeä – pyydän hartaasti heitä antamaan minulle anteeksi.” Sitten Jeesus sanoi: ”Ja minä sanon heidän puolestaan, että he ovat antaneet sinulle anteeksi, kuten sanon taivaassa olevan Isäni puolesta, että hän on antanut heille anteeksi. Tulkaapa nyt kaikki kanssani erään ystävän taloon, josta pyydämme jotakin suuhunpantavaa ja jossa teemme suunnitelmia edessä olevan uuden ja paremman elämän hyväksi.” Hämmästyneet naiset eivät tuohon hetkeen mennessä olleet lausuneet sanaakaan. He katsahtivat toisiinsa ja seurasivat äänettöminä, kun miehet kulkivat edellä.
Kuvitelkaa Justuksen vaimon hämmästystä, kun Jeesus tuona myöhäisenä hetkenä saapui Ganidin ja näiden kahden tuntemattoman kanssa ja sanoi: ”Suo anteeksi, että tulemme näin myöhään, mutta Ganid ja minä tahtoisimme palasen syödäksemme ja jakaisimme sen näiden kahden vasta löytämämme ystävän kanssa, jotka hekin ovat ravinnon tarpeessa; ja kaiken tämän lisäksi tulemme luoksesi, koska ajattelemme, että olisit kiinnostunut neuvomaan meille, mikä olisi paras tapa auttaa nämä naiset uuden elämän alkuun. He voivat kertoa sinulle tarinansa, mutta arvelen heillä olleen paljon vaikeuksia, ja jo pelkästään se, että he ovat täällä sinun talossasi, todistaa, miten hartaasti he haluavat tuntea hyviä ihmisiä, ja miten halukkaasti he tarttuvat tilaisuuteen osoittaa koko maailmalle – ja jopa taivaan enkeleille –, kuinka urheita ja jaloja naisia heistä voi tulla.”
Kun Justuksen vaimo Martta oli tuonut ruoan pöytään, Jeesus lausuikin yllättäen hyvästit sanoen: ”Kun näyttää jo olevan kovin myöhä ja koska tämän nuoren miehen isä varmaankin odottaa meitä, pyydämme hartaasti, että annatte anteeksi, jos nyt jätämme teidät tänne keskenänne – kolme naista, kolme Kaikkein Korkeimman rakastamaa lasta. Ja rukoilen teille hengellistä opastusta laatiessanne suunnitelmia maan päällä vietettävää uutta ja parempaa elämää ja suuressa tuonpuoleisessa elettävää ikuista elämää varten.”
Ja niin Jeesus ja Ganid erosivat naisista. Kumpikaan kurtisaaneista ei ollut toistaiseksi sanonut mitään; Ganid oli niin ikään sanaton. Ja muutaman hetken ajan oli sanaton myös Martta, mutta kohta hän pääsi tilanteen tasalle ja teki näiden kahden tuntemattoman hyväksi kaiken, mitä Jeesus oli toivonut. Iäkkäämpi näistä kahdesta naisesta kuoli vähän tämän jälkeen toive ikuisesta eloonjäämisestä kirkkaana mielessään. Ja nuorempi nainen työskenteli Justuksen liikepaikalla, ja hänestä tuli myöhemmin Korintin ensimmäisen kristillisen seurakunnan elinikäinen jäsen.
Krispoksen kodissa Jeesus ja Ganid tapasivat moneen kertaan erään Gaiuksen, josta sittemmin tuli uskollinen Paavalin kannattaja. Näiden Korintissa viettämiensä kahden kuukauden aikana he kävivät henkilökohtaisia keskusteluja kymmenien arvollisten yksilöjen kanssa, ja kaikista näistä näennäisesti satunnaisista kosketuksista oli seurauksena, että yli puolet näistä keskusteluista vaikutteita saaneista yksilöistä tuli sittemmin perustetun kristillisen yhteisön jäseniksi.
Kun Paavali tuli ensimmäistä kertaa Korinttiin, hänen aikomuksenaan ei ollut viipyä siellä pitkään. Mutta hän ei tiennytkään, miten hyvin juutalainen kotiopettaja oli valmistellut tietä hänen ponnistuksilleen. Lisäksi hän pani merkille, miten Aquila ja Priscilla olivat jo nostattaneet suurta kiinnostusta, sillä Aquila oli yksi niistä kyynikoista, joihin Jeesus oli Roomassa ollessaan ollut yhteydessä. Tämä pariskunta kuului Roomasta paenneisiin juutalaisiin, ja he omaksuivat Paavalin opetukset varsin nopeasti. Paavali asui heidän luonaan ja työskenteli heidän kanssaan, sillä hekin olivat teltantekijöitä. Näiden olosuhteiden vuoksi Paavali pitkitti Korintissa-oleskeluaan.
By the time they reached Corinth, Ganid was becoming very much interested in the Jewish religion, and so it was not strange that, one day as they passed the synagogue and saw the people going in, he requested Jesus to take him to the service. That day they heard a learned rabbi discourse on the “Destiny of Israel,” and after the service they met one Crispus, the chief ruler of this synagogue. Many times they went back to the synagogue services, but chiefly to meet Crispus. Ganid grew to be very fond of Crispus, his wife, and their family of five children. He much enjoyed observing how a Jew conducted his family life.
While Ganid studied family life, Jesus was teaching Crispus the better ways of religious living. Jesus held more than twenty sessions with this forward-looking Jew; and it is not surprising, years afterward, when Paul was preaching in this very synagogue, and when the Jews had rejected his message and had voted to forbid his further preaching in the synagogue, and when he then went to the gentiles, that Crispus with his entire family embraced the new religion, and that he became one of the chief supports of the Christian church which Paul subsequently organized at Corinth.
During the eighteen months Paul preached in Corinth, being later joined by Silas and Timothy, he met many others who had been taught by the “Jewish tutor of the son of an Indian merchant.”
At Corinth they met people of every race hailing from three continents. Next to Alexandria and Rome, it was the most cosmopolitan city of the Mediterranean empire. There was much to attract one’s attention in this city, and Ganid never grew weary of visiting the citadel which stood almost two thousand feet above the sea. He also spent a great deal of his spare time about the synagogue and in the home of Crispus. He was at first shocked, and later on charmed, by the status of woman in the Jewish home; it was a revelation to this young Indian.
Jesus and Ganid were often guests in another Jewish home, that of Justus, a devout merchant, who lived alongside the synagogue. And many times, subsequently, when the Apostle Paul sojourned in this home, did he listen to the recounting of these visits with the Indian lad and his Jewish tutor, while both Paul and Justus wondered whatever became of such a wise and brilliant Hebrew teacher.
When in Rome, Ganid observed that Jesus refused to accompany them to the public baths. Several times afterward the young man sought to induce Jesus further to express himself in regard to the relations of the sexes. Though he would answer the lad’s questions, he never seemed disposed to discuss these subjects at great length. One evening as they strolled about Corinth out near where the wall of the citadel ran down to the sea, they were accosted by two public women. Ganid had imbibed the idea, and rightly, that Jesus was a man of high ideals, and that he abhorred everything which partook of uncleanness or savored of evil; accordingly he spoke sharply to these women and rudely motioned them away. When Jesus saw this, he said to Ganid: “You mean well, but you should not presume thus to speak to the children of God, even though they chance to be his erring children. Who are we that we should sit in judgment on these women? Do you happen to know all of the circumstances which led them to resort to such methods of obtaining a livelihood? Stop here with me while we talk about these matters.” The courtesans were astonished at what he said even more than was Ganid.
As they stood there in the moonlight, Jesus went on to say: “There lives within every human mind a divine spirit, the gift of the Father in heaven. This good spirit ever strives to lead us to God, to help us to find God and to know God; but also within mortals there are many natural physical tendencies which the Creator put there to serve the well-being of the individual and the race. Now, oftentimes, men and women become confused in their efforts to understand themselves and to grapple with the manifold difficulties of making a living in a world so largely dominated by selfishness and sin. I perceive, Ganid, that neither of these women is willfully wicked. I can tell by their faces that they have experienced much sorrow; they have suffered much at the hands of an apparently cruel fate; they have not intentionally chosen this sort of life; they have, in discouragement bordering on despair, surrendered to the pressure of the hour and accepted this distasteful means of obtaining a livelihood as the best way out of a situation that to them appeared hopeless. Ganid, some people are really wicked at heart; they deliberately choose to do mean things, but, tell me, as you look into these now tear-stained faces, do you see anything bad or wicked?” And as Jesus paused for his reply, Ganid’s voice choked up as he stammered out his answer: “No, Teacher, I do not. And I apologize for my rudeness to them—I crave their forgiveness.” Then said Jesus: “And I bespeak for them that they have forgiven you as I speak for my Father in heaven that he has forgiven them. Now all of you come with me to a friend’s house where we will seek refreshment and plan for the new and better life ahead.” Up to this time the amazed women had not uttered a word; they looked at each other and silently followed as the men led the way.
Imagine the surprise of Justus’ wife when, at this late hour, Jesus appeared with Ganid and these two strangers, saying: “You will forgive us for coming at this hour, but Ganid and I desire a bite to eat, and we would share it with these our new-found friends, who are also in need of nourishment; and besides all this, we come to you with the thought that you will be interested in counseling with us as to the best way to help these women get a new start in life. They can tell you their story, but I surmise they have had much trouble, and their very presence here in your house testifies how earnestly they crave to know good people, and how willingly they will embrace the opportunity to show all the world—and even the angels of heaven—what brave and noble women they can become.”
When Martha, Justus’ wife, had spread the food on the table, Jesus, taking unexpected leave of them, said: “As it is getting late, and since the young man’s father will be awaiting us, we pray to be excused while we leave you here together—three women—the beloved children of the Most High. And I will pray for your spiritual guidance while you make plans for a new and better life on earth and eternal life in the great beyond.”
Thus did Jesus and Ganid take leave of the women. So far the two courtesans had said nothing; likewise was Ganid speechless. And for a few moments so was Martha, but presently she rose to the occasion and did everything for these strangers that Jesus had hoped for. The elder of these two women died a short time thereafter, with bright hopes of eternal survival, and the younger woman worked at Justus’ place of business and later became a lifelong member of the first Christian church in Corinth.
Several times in the home of Crispus, Jesus and Ganid met one Gaius, who subsequently became a loyal supporter of Paul. During these two months in Corinth they held intimate conversations with scores of worth-while individuals, and as a result of all these apparently casual contacts more than half of the individuals so affected became members of the subsequent Christian community.
When Paul first went to Corinth, he had not intended to make a prolonged visit. But he did not know how well the Jewish tutor had prepared the way for his labors. And further, he discovered that great interest had already been aroused by Aquila and Priscilla, Aquila being one of the Cynics with whom Jesus had come in contact when in Rome. This couple were Jewish refugees from Rome, and they quickly embraced Paul’s teachings. He lived with them and worked with them, for they were also tentmakers. It was because of these circumstances that Paul prolonged his stay in Corinth.
SuomiEnglish
Siihen mennessä kun he saapuivat Korinttiin, Ganid oli alkanut kiinnostua juutalaisesta uskonnosta. Ei sen vuoksi ollut mitään outoa siinä, että Ganid, kun he eräänä päivänä kulkivat synagogan ohitse ja näkivät ihmisten menevän sisälle, pyysi Jeesusta viemään hänet jumalanpalvelukseen. Tuona päivänä he saivat kuulla oppineen rabbin luennoivan aiheesta ”Israelin kohtalo”, ja jumalanpalveluksen jälkeen he tapasivat erään Krispoksen, joka oli tämän synagogan esimies. Monet kerrat he vielä palasivat synagogapalveluksiin, mutta heidän tarkoituksenaan oli ensi sijassa Krispoksen tapaaminen. Ganid mieltyi suuresti Krispokseen, hänen vaimoonsa ja perheen viiteen lapseen. Hänestä oli mukavaa tarkkailla, miten juutalainen vietti perhe-elämäänsä.
By the time they reached Corinth, Ganid was becoming very much interested in the Jewish religion, and so it was not strange that, one day as they passed the synagogue and saw the people going in, he requested Jesus to take him to the service. That day they heard a learned rabbi discourse on the “Destiny of Israel,” and after the service they met one Crispus, the chief ruler of this synagogue. Many times they went back to the synagogue services, but chiefly to meet Crispus. Ganid grew to be very fond of Crispus, his wife, and their family of five children. He much enjoyed observing how a Jew conducted his family life.
Ganidin tehdessä havaintojaan perhe-elämästä Jeesus opetti Krispokselle, miten eletään parempaa uskonnollista elämää. Jeesus kävi tämän eteenpäin katsovan juutalaisen kanssa yli kaksikymmentä keskustelua. Ei sen vuoksi sovi hämmästellä sitä, että kun Paavali vuosia myöhemmin saarnasi tässä samassa synagogassa ja kun juutalaiset olivat torjuneet hänen sanomansa ja äänestäneet sen puolesta, että häntä kiellettäisiin saarnaamasta synagogassa, ja kun hän sen jälkeen meni ei-juutalaisten pariin, niin Krispos ja kaikki hänen perheensä jäsenet omaksuivat uuden uskonnon, ja hänestä tuli eräs tärkeimmistä sen kristillisen seurakunnan tukijoista, jonka Paavali myöhemmin organisoi Korinttiin.
While Ganid studied family life, Jesus was teaching Crispus the better ways of religious living. Jesus held more than twenty sessions with this forward-looking Jew; and it is not surprising, years afterward, when Paul was preaching in this very synagogue, and when the Jews had rejected his message and had voted to forbid his further preaching in the synagogue, and when he then went to the gentiles, that Crispus with his entire family embraced the new religion, and that he became one of the chief supports of the Christian church which Paul subsequently organized at Corinth.
Niiden kahdeksantoista kuukauden aikana, jolloin Paavali saarnasi Korintissa – myöhemmässä vaiheessa Siilas ja Timoteus seurassaan – hän tapasi monia muita, joita ”intialaisen kauppiaan pojan juutalainen kotiopettaja” oli opettanut.
During the eighteen months Paul preached in Corinth, being later joined by Silas and Timothy, he met many others who had been taught by the “Jewish tutor of the son of an Indian merchant.”
Korintissa he tapasivat jokaiseen rotuun kuuluvia ihmisiä kolmesta maanosasta. Se oli Aleksandrian ja Rooman jälkeen Välimeren keisarikunnan kosmopoliittisin kaupunki. Tässä kaupungissa oli paljon sellaista, joka kiinnitti huomiota, eikä Ganid koskaan kyllästynyt käynteihin kaupungin linnoituksessa, joka oli rakennettu lähes kuusisataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Suuren osan vapaa-ajastaan hän vietti myös synagogan liepeillä ja Krispoksen kotona. Aluksi häntä kauhistutti ja myöhemmin ihastutti asema, joka naisella juutalaiskodissa oli. Siinä paljastui tälle nuorelle intialaiselle jotakin uutta.
At Corinth they met people of every race hailing from three continents. Next to Alexandria and Rome, it was the most cosmopolitan city of the Mediterranean empire. There was much to attract one’s attention in this city, and Ganid never grew weary of visiting the citadel which stood almost two thousand feet above the sea. He also spent a great deal of his spare time about the synagogue and in the home of Crispus. He was at first shocked, and later on charmed, by the status of woman in the Jewish home; it was a revelation to this young Indian.
Jeesuksen ja Ganidin nähtiin vierailevan usein eräässä toisessakin juutalaiskodissa, nimittäin Justuksen kotona. Tämä oli hurskas kauppias ja asui synagogan vierellä. Ja kun apostoli Paavali sittemmin monet kerrat oleskeli tässä kodissa, hän kuunteli kertomuksia näistä intialaispojan ja hänen juutalaisopettajansa käynneistä Paavalin ja Justuksen ihmetellessä, mitä niin viisaasta ja loistavasta heprealaisopettajasta mahtoi tulla.
Jesus and Ganid were often guests in another Jewish home, that of Justus, a devout merchant, who lived alongside the synagogue. And many times, subsequently, when the Apostle Paul sojourned in this home, did he listen to the recounting of these visits with the Indian lad and his Jewish tutor, while both Paul and Justus wondered whatever became of such a wise and brilliant Hebrew teacher.
Heidän Roomassa ollessaan Ganid oli pannut merkille, että Jeesus kieltäytyi liittymästä heidän seuraansa, kun he menivät julkiseen kylpylään. Jälkeenpäin nuori mies koetti monet kerrat saada Jeesusta tuomaan laajemminkin julki, mitä hän ajatteli sukupuolten välisistä suhteista. Vaikka hän nuorenmiehen esittämiin kysymyksiin vastailikin, hän ei koskaan vaikuttanut halukkaalta keskustelemaan näistä asioista kovin laajasti. Kun he eräänä iltana kuljeskelivat Korintin katuja niillä main, jossa linnoituksen muuri laskeutui mereen, kaksi yleistä naista tuli jututtamaan heitä. Ganid oli oikeutetusti tullut käsitykseen, että Jeesus oli mies, jolla oli korkeat ihanteet, ja että hän kammoksui kaikkea, mikä vivahti epäpuhtauteen tai missä pahuus tuoksahti. Niinpä hän puhutteli naisia terävästi ja viittasi töykeästi näitä poistumaan. Tämän nähdessään Jeesus sanoi Ganidille: ”Tarkoituksesi on hyvä, mutta sinun ei tulisi ottaa vapautta puhutella Jumalan lapsia tuolla tavoin, vaikka he sattuvatkin olemaan hänen harhateille joutuneita lapsiaan. Keitä me olemme istuaksemme oikeutta näitä naisia vastaan? Satutko tietämään kaikki ne olosuhteet, jotka ovat johtaneet heidät turvautumaan tämänkaltaisiin keinoihin elantonsa ansaitakseen? Pysähdy tähän kanssani siksi aikaa, kun puhumme näistä asioista.” Hänen sanottavansa oli paljon suurempi hämmästyksen aihe kurtisaaneille kuin konsanaan Ganidille.
When in Rome, Ganid observed that Jesus refused to accompany them to the public baths. Several times afterward the young man sought to induce Jesus further to express himself in regard to the relations of the sexes. Though he would answer the lad’s questions, he never seemed disposed to discuss these subjects at great length. One evening as they strolled about Corinth out near where the wall of the citadel ran down to the sea, they were accosted by two public women. Ganid had imbibed the idea, and rightly, that Jesus was a man of high ideals, and that he abhorred everything which partook of uncleanness or savored of evil; accordingly he spoke sharply to these women and rudely motioned them away. When Jesus saw this, he said to Ganid: “You mean well, but you should not presume thus to speak to the children of God, even though they chance to be his erring children. Who are we that we should sit in judgment on these women? Do you happen to know all of the circumstances which led them to resort to such methods of obtaining a livelihood? Stop here with me while we talk about these matters.” The courtesans were astonished at what he said even more than was Ganid.
Siinä kun he seisoivat kuutamossa, niin Jeesus jatkoi puhettaan: ”Jokaisen ihmismielen sisällä elää jumalallinen henki, taivaassa olevan Isän antama lahja. Tämä hyvä henki pyrkii koko ajan johdattamaan meidät Jumalan tykö, auttamaan meitä löytämään Jumalan ja tuntemaan Jumalaa. Mutta kuolevaisissa vaikuttaa myös monia luonnollisia fyysisiä haluja, jotka Luoja pani häneen palvelemaan yksilön ja rodun hyvinvointia. On vain niin, että miehet ja naiset joutuvat useinkin ymmälle koettaessaan ymmärtää itseään ja painiskella toimeentulon hankkimiseen liittyvien moninaisten ongelmien kanssa maailmassa, jossa itsekkyys ja synti ovat näin laajalti vallalla. Ganid, huomaan, ettei kumpikaan näistä naisista ole tieten tahtoen paha. Heidän kasvoiltaan voin lukea, että he ovat kokeneet paljon murhetta; he ovat kovasti kärsineet julmalta näyttävän kohtalon käsissä; he eivät ole tarkoituksellisesti valinneet tämänlaatuista elämää. Epätoivon partaalle saakka rohkeutensa menettäneinä he ovat antaneet periksi senhetkiselle ahdingolle ja myöntyneet tähän vastenmieliseen toimeentulon ansaitsemiskeinoon katsottuaan sen parhaaksi tavaksi selviytyä toivottomalta näyttäneestä tilanteesta. Ganid, jotkut ihmiset ovat tosiaankin sydäntään myöten pahoja. He päättävät tieten tahtoen tehdä halpamaisia tekoja, mutta sanopa minulle, kun katsot näihin nyt jo kyynelten tahrimiin kasvoihin, näetkö niissä jotakin pahaa tai ilkeää?” Ja kun Jeesus hetkeksi vaikeni antaakseen Ganidille tilaisuuden vastata, Ganidin ääni takertui hänen kurkkuunsa hänen mutistessa vastauksensa: ”En, Opettaja, en näe. Ja pyydän anteeksi, että olin heitä kohtaan töykeä – pyydän hartaasti heitä antamaan minulle anteeksi.” Sitten Jeesus sanoi: ”Ja minä sanon heidän puolestaan, että he ovat antaneet sinulle anteeksi, kuten sanon taivaassa olevan Isäni puolesta, että hän on antanut heille anteeksi. Tulkaapa nyt kaikki kanssani erään ystävän taloon, josta pyydämme jotakin suuhunpantavaa ja jossa teemme suunnitelmia edessä olevan uuden ja paremman elämän hyväksi.” Hämmästyneet naiset eivät tuohon hetkeen mennessä olleet lausuneet sanaakaan. He katsahtivat toisiinsa ja seurasivat äänettöminä, kun miehet kulkivat edellä.
As they stood there in the moonlight, Jesus went on to say: “There lives within every human mind a divine spirit, the gift of the Father in heaven. This good spirit ever strives to lead us to God, to help us to find God and to know God; but also within mortals there are many natural physical tendencies which the Creator put there to serve the well-being of the individual and the race. Now, oftentimes, men and women become confused in their efforts to understand themselves and to grapple with the manifold difficulties of making a living in a world so largely dominated by selfishness and sin. I perceive, Ganid, that neither of these women is willfully wicked. I can tell by their faces that they have experienced much sorrow; they have suffered much at the hands of an apparently cruel fate; they have not intentionally chosen this sort of life; they have, in discouragement bordering on despair, surrendered to the pressure of the hour and accepted this distasteful means of obtaining a livelihood as the best way out of a situation that to them appeared hopeless. Ganid, some people are really wicked at heart; they deliberately choose to do mean things, but, tell me, as you look into these now tear-stained faces, do you see anything bad or wicked?” And as Jesus paused for his reply, Ganid’s voice choked up as he stammered out his answer: “No, Teacher, I do not. And I apologize for my rudeness to them—I crave their forgiveness.” Then said Jesus: “And I bespeak for them that they have forgiven you as I speak for my Father in heaven that he has forgiven them. Now all of you come with me to a friend’s house where we will seek refreshment and plan for the new and better life ahead.” Up to this time the amazed women had not uttered a word; they looked at each other and silently followed as the men led the way.
Kuvitelkaa Justuksen vaimon hämmästystä, kun Jeesus tuona myöhäisenä hetkenä saapui Ganidin ja näiden kahden tuntemattoman kanssa ja sanoi: ”Suo anteeksi, että tulemme näin myöhään, mutta Ganid ja minä tahtoisimme palasen syödäksemme ja jakaisimme sen näiden kahden vasta löytämämme ystävän kanssa, jotka hekin ovat ravinnon tarpeessa; ja kaiken tämän lisäksi tulemme luoksesi, koska ajattelemme, että olisit kiinnostunut neuvomaan meille, mikä olisi paras tapa auttaa nämä naiset uuden elämän alkuun. He voivat kertoa sinulle tarinansa, mutta arvelen heillä olleen paljon vaikeuksia, ja jo pelkästään se, että he ovat täällä sinun talossasi, todistaa, miten hartaasti he haluavat tuntea hyviä ihmisiä, ja miten halukkaasti he tarttuvat tilaisuuteen osoittaa koko maailmalle – ja jopa taivaan enkeleille –, kuinka urheita ja jaloja naisia heistä voi tulla.”
Imagine the surprise of Justus’ wife when, at this late hour, Jesus appeared with Ganid and these two strangers, saying: “You will forgive us for coming at this hour, but Ganid and I desire a bite to eat, and we would share it with these our new-found friends, who are also in need of nourishment; and besides all this, we come to you with the thought that you will be interested in counseling with us as to the best way to help these women get a new start in life. They can tell you their story, but I surmise they have had much trouble, and their very presence here in your house testifies how earnestly they crave to know good people, and how willingly they will embrace the opportunity to show all the world—and even the angels of heaven—what brave and noble women they can become.”
Kun Justuksen vaimo Martta oli tuonut ruoan pöytään, Jeesus lausuikin yllättäen hyvästit sanoen: ”Kun näyttää jo olevan kovin myöhä ja koska tämän nuoren miehen isä varmaankin odottaa meitä, pyydämme hartaasti, että annatte anteeksi, jos nyt jätämme teidät tänne keskenänne – kolme naista, kolme Kaikkein Korkeimman rakastamaa lasta. Ja rukoilen teille hengellistä opastusta laatiessanne suunnitelmia maan päällä vietettävää uutta ja parempaa elämää ja suuressa tuonpuoleisessa elettävää ikuista elämää varten.”
When Martha, Justus’ wife, had spread the food on the table, Jesus, taking unexpected leave of them, said: “As it is getting late, and since the young man’s father will be awaiting us, we pray to be excused while we leave you here together—three women—the beloved children of the Most High. And I will pray for your spiritual guidance while you make plans for a new and better life on earth and eternal life in the great beyond.”
Ja niin Jeesus ja Ganid erosivat naisista. Kumpikaan kurtisaaneista ei ollut toistaiseksi sanonut mitään; Ganid oli niin ikään sanaton. Ja muutaman hetken ajan oli sanaton myös Martta, mutta kohta hän pääsi tilanteen tasalle ja teki näiden kahden tuntemattoman hyväksi kaiken, mitä Jeesus oli toivonut. Iäkkäämpi näistä kahdesta naisesta kuoli vähän tämän jälkeen toive ikuisesta eloonjäämisestä kirkkaana mielessään. Ja nuorempi nainen työskenteli Justuksen liikepaikalla, ja hänestä tuli myöhemmin Korintin ensimmäisen kristillisen seurakunnan elinikäinen jäsen.
Thus did Jesus and Ganid take leave of the women. So far the two courtesans had said nothing; likewise was Ganid speechless. And for a few moments so was Martha, but presently she rose to the occasion and did everything for these strangers that Jesus had hoped for. The elder of these two women died a short time thereafter, with bright hopes of eternal survival, and the younger woman worked at Justus’ place of business and later became a lifelong member of the first Christian church in Corinth.
Krispoksen kodissa Jeesus ja Ganid tapasivat moneen kertaan erään Gaiuksen, josta sittemmin tuli uskollinen Paavalin kannattaja. Näiden Korintissa viettämiensä kahden kuukauden aikana he kävivät henkilökohtaisia keskusteluja kymmenien arvollisten yksilöjen kanssa, ja kaikista näistä näennäisesti satunnaisista kosketuksista oli seurauksena, että yli puolet näistä keskusteluista vaikutteita saaneista yksilöistä tuli sittemmin perustetun kristillisen yhteisön jäseniksi.
Several times in the home of Crispus, Jesus and Ganid met one Gaius, who subsequently became a loyal supporter of Paul. During these two months in Corinth they held intimate conversations with scores of worth-while individuals, and as a result of all these apparently casual contacts more than half of the individuals so affected became members of the subsequent Christian community.
Kun Paavali tuli ensimmäistä kertaa Korinttiin, hänen aikomuksenaan ei ollut viipyä siellä pitkään. Mutta hän ei tiennytkään, miten hyvin juutalainen kotiopettaja oli valmistellut tietä hänen ponnistuksilleen. Lisäksi hän pani merkille, miten Aquila ja Priscilla olivat jo nostattaneet suurta kiinnostusta, sillä Aquila oli yksi niistä kyynikoista, joihin Jeesus oli Roomassa ollessaan ollut yhteydessä. Tämä pariskunta kuului Roomasta paenneisiin juutalaisiin, ja he omaksuivat Paavalin opetukset varsin nopeasti. Paavali asui heidän luonaan ja työskenteli heidän kanssaan, sillä hekin olivat teltantekijöitä. Näiden olosuhteiden vuoksi Paavali pitkitti Korintissa-oleskeluaan.
When Paul first went to Corinth, he had not intended to make a prolonged visit. But he did not know how well the Jewish tutor had prepared the way for his labors. And further, he discovered that great interest had already been aroused by Aquila and Priscilla, Aquila being one of the Cynics with whom Jesus had come in contact when in Rome. This couple were Jewish refugees from Rome, and they quickly embraced Paul’s teachings. He lived with them and worked with them, for they were also tentmakers. It was because of these circumstances that Paul prolonged his stay in Corinth.

Urantia-kirja

Sisällysluettelo

← Kaikki luvut ja kirjahaku
EsipuheAvaa koko luku
Luku 1 Universaalinen IsäAvaa koko luku
Luku 2 Jumalan olemusAvaa koko luku
Luku 3 Jumalan attribuutitAvaa koko luku
Luku 4 Jumalan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 5 Jumalan suhde yksilöönAvaa koko luku
Luku 6 Iankaikkinen PoikaAvaa koko luku
Luku 7 Iankaikkisen Pojan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 8 Ääretön HenkiAvaa koko luku
Luku 9 Äärettömän Hengen suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 10 Paratiisin-KolminaisuusAvaa koko luku
Luku 11 Ikuinen Paratiisin SaariAvaa koko luku
Luku 12 Universumien universumiAvaa koko luku
Luku 13 Paratiisin pyhät sfääritAvaa koko luku
Luku 14 Keskus- ja jumalallinen universumiAvaa koko luku
Luku 15 Seitsemän superuniversumiaAvaa koko luku
Luku 16 Seitsemän ValtiashenkeäAvaa koko luku
Luku 17 Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmääAvaa koko luku
Luku 18 Korkeimmat KolminaisuuspersoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 19 Rinnasteiset kolminaisuusperäiset olennotAvaa koko luku
Luku 20 Jumalan Paratiisin-PojatAvaa koko luku
Luku 21 Paratiisin Luoja-PojatAvaa koko luku
Luku 22 Kolminaistetut Jumalan PojatAvaa koko luku
Luku 23 Yksinäiset SanansaattajatAvaa koko luku
Luku 24 Äärettömän Hengen korkeammat persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 25 Avaruuden SanansaattajajoukotAvaa koko luku
Luku 26 Keskusuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 27 Ensi asteen supernafien toimintaAvaa koko luku
Luku 28 Superuniversumien hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 29 Universumivoiman ohjaajatAvaa koko luku
Luku 30 Suuruniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 31 Lopullisuuden SaavuttajakuntaAvaa koko luku
Luku 32 Paikallisuniversumien kehitysAvaa koko luku
Luku 33 Paikallisuniversumin hallintoAvaa koko luku
Luku 34 Paikallisuniversumin Äiti-HenkiAvaa koko luku
Luku 35 Jumalan paikallisuniversumipojatAvaa koko luku
Luku 36 ElämänkantajatAvaa koko luku
Luku 37 Paikallisuniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 38 Paikallisuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 39 Serafien armeijakunnatAvaa koko luku
Luku 40 Ylösnousemukselliset Jumalan pojatAvaa koko luku
Luku 41 Paikallisuniversumin fyysiset aspektitAvaa koko luku
Luku 42 Energia – mieli ja aineAvaa koko luku
Luku 43 KonstellaatiotAvaa koko luku
Luku 44 Taivaalliset taidetyöntekijätAvaa koko luku
Luku 45 Paikallisjärjestelmän hallintoAvaa koko luku
Luku 46 Paikallisjärjestelmän päämajaAvaa koko luku
Luku 47 Seitsemän mansiomaailmaaAvaa koko luku
Luku 48 MorontiaelämäAvaa koko luku
Luku 49 Asutut maailmatAvaa koko luku
Luku 50 PlaneettaprinssitAvaa koko luku
Luku 51 Planetaariset AatamitAvaa koko luku
Luku 52 Planetaariset kuolevaisten aikakaudetAvaa koko luku
Luku 53 Luciferin kapinaAvaa koko luku
Luku 54 Luciferin kapinaan liittyvät ongelmatAvaa koko luku
Luku 55 Valon ja elämän sfääritAvaa koko luku
Luku 56 Universaalinen ykseysAvaa koko luku
Luku 57 Urantian alkuperäAvaa koko luku
Luku 58 Elämän juurruttaminen UrantialleAvaa koko luku
Luku 59 Elämän merellisen muodon aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 60 Urantia maaeliöstön varhaiskaudellaAvaa koko luku
Luku 61 Nisäkkäiden aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 62 Alkuihmisen kantarodutAvaa koko luku
Luku 63 Ensimmäinen ihmisperheAvaa koko luku
Luku 64 Evolutionaariset värilliset rodutAvaa koko luku
Luku 65 Evoluution valvontaAvaa koko luku
Luku 66 Urantian PlaneettaprinssiAvaa koko luku
Luku 67 Planeetan kapinaAvaa koko luku
Luku 68 Sivilisaation sarastusAvaa koko luku
Luku 69 Ihmisen perusinstituutiotAvaa koko luku
Luku 70 Ihmisperäisen hallitusjärjestelmän kehitysAvaa koko luku
Luku 71 Valtion kehittyminenAvaa koko luku
Luku 72 Erään naapuriplaneetan hallitusjärjestelmäAvaa koko luku
Luku 73 Eedenin PuutarhaAvaa koko luku
Luku 74 Aatami ja EevaAvaa koko luku
Luku 75 Aatami ja Eeva rikkovat sopimuksensaAvaa koko luku
Luku 76 Toinen PuutarhaAvaa koko luku
Luku 77 KeskiväliolennotAvaa koko luku
Luku 78 Violetti rotu Aatamin aikojen jälkeenAvaa koko luku
Luku 79 Andiittien leviäminen itämaihinAvaa koko luku
Luku 80 Andiittien leviäminen länsimaihinAvaa koko luku
Luku 81 Nykysivilisaation kehittyminenAvaa koko luku
Luku 82 Avioliiton kehitysAvaa koko luku
Luku 83 AvioliittoinstituutioAvaa koko luku
Luku 84 Avioliitto ja perhe-elämäAvaa koko luku
Luku 85 Palvonnan alkujuuretAvaa koko luku
Luku 86 Uskonnon varhaiskehitysAvaa koko luku
Luku 87 AavekultitAvaa koko luku
Luku 88 Fetissit, taikakalut ja magiaAvaa koko luku
Luku 89 Synti, uhri ja sovitusAvaa koko luku
Luku 90 Shamanismi – poppamiehet ja papitAvaa koko luku
Luku 91 Rukoilun kehityshistoriaAvaa koko luku
Luku 92 Uskonnon myöhempi kehitysAvaa koko luku
Luku 93 Makiventa MelkisedekAvaa koko luku
Luku 94 Melkisedekin opetusten vaikutus itämaillaAvaa koko luku
Luku 95 Melkisedekin opetusten vaikutus LevantissaAvaa koko luku
Luku 96 Jahve – heprealaisten JumalaAvaa koko luku
Luku 97 Jumalakäsityksen kehitys heprealaisten keskuudessaAvaa koko luku
Luku 98 Melkisedekin opetusten vaikutus länsimaissaAvaa koko luku
Luku 99 Uskontoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymyksetAvaa koko luku
Luku 100 Uskonto ihmisen kokemuksessaAvaa koko luku
Luku 101 Uskonnon todellinen luonneAvaa koko luku
Luku 102 Uskonnollisen uskon perustuksetAvaa koko luku
Luku 103 Uskonnollisen kokemuksen reaalisuusAvaa koko luku
Luku 104 Kolminaisuuskäsityksen kasvuAvaa koko luku
Luku 105 Jumaluus ja todellisuusAvaa koko luku
Luku 106 Universumin todellisuustasotAvaa koko luku
Luku 107 Ajatuksensuuntaajien alkuperä ja olemusAvaa koko luku
Luku 108 Ajatuksensuuntaajien tehtävä ja toimintaAvaa koko luku
Luku 109 Suuntaajien suhde universumin luotuihinAvaa koko luku
Luku 110 Suuntaajien suhde yksittäisiin kuolevaisiinAvaa koko luku
Luku 111 Suuntaaja ja sieluAvaa koko luku
Luku 112 Persoonallisuuden eloonjääminenAvaa koko luku
Luku 113 KohtalonsuojelijaserafitAvaa koko luku
Luku 114 Serafien planetaarinen hallitusAvaa koko luku
Luku 115 Korkein OlentoAvaa koko luku
Luku 116 Kaikkivaltias KorkeinAvaa koko luku
Luku 117 Korkein JumalaAvaa koko luku
Luku 118 Korkein ja Perimmäinen – ajallisuus ja avaruusAvaa koko luku
Luku 119 Kristus Mikaelin lahjoittautumisetAvaa koko luku
Luku 120 Mikaelin lahjoittautuminen UrantiallaAvaa koko luku
Luku 121 Mikaelin lahjoittautumisen aikaiset olotAvaa koko luku
Luku 122 Jeesuksen syntymä ja vauvaikäAvaa koko luku
Luku 123 Jeesuksen varhaislapsuusAvaa koko luku
Luku 124 Jeesuksen myöhempi lapsuusikäAvaa koko luku
Luku 125 Jeesus JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 126 Kaksi ratkaisevan tärkeää vuottaAvaa koko luku
Luku 127 NuoruusvuodetAvaa koko luku
Luku 128 Jeesuksen varhaismiehuusAvaa koko luku
Luku 129 Jeesuksen aikuisiän loppupuoliAvaa koko luku
Luku 130 Matkalla RoomaanAvaa koko luku
Luku 131 Maailman uskonnotAvaa koko luku
Luku 132 Roomassa vietetty aikaAvaa koko luku
Luku 133 Paluu RoomastaNykyinen lukuAvaa koko luku
Luku 134 Siirtymäkauden vuodetAvaa koko luku
Luku 135 Johannes KastajaAvaa koko luku
Luku 136 Kaste ja ne neljäkymmentä päivääAvaa koko luku
Luku 137 Odottelua GalileassaAvaa koko luku
Luku 138 Valtakunnan sanansaattajain kouluttaminenAvaa koko luku
Luku 139 Kaksitoista apostoliaAvaa koko luku
Luku 140 Kahdentoista apostolin virkaanasettaminenAvaa koko luku
Luku 141 Julkisen toiminnan alkuAvaa koko luku
Luku 142 Pääsiäinen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 143 Matka Samarian halkiAvaa koko luku
Luku 144 Gilboalla ja DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 145 Neljä vaiheikasta päivää KapernaumissaAvaa koko luku
Luku 146 Ensimmäinen Galilean-saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 147 Pistäytyminen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 148 Evankelistojen koulutusta BetsaidassaAvaa koko luku
Luku 149 Toinen saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 150 Kolmas saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 151 Odottelua ja opetusta järvenrannallaAvaa koko luku
Luku 152 Kapernaumin kriisiin johtaneet tapahtumatAvaa koko luku
Luku 153 Kapernaumin kriisiAvaa koko luku
Luku 154 Viimeiset Kapernaumissa vietetyt päivätAvaa koko luku
Luku 155 Pakomatka Pohjois-Galilean halkiAvaa koko luku
Luku 156 Oleskelu Tyyrossa ja SiidonissaAvaa koko luku
Luku 157 Filippuksen KesareassaAvaa koko luku
Luku 158 KirkastusvuoriAvaa koko luku
Luku 159 Kiertomatka DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 160 Rodan AleksandrialainenAvaa koko luku
Luku 161 Jatkokeskustelut Rodanin kanssaAvaa koko luku
Luku 162 LehtimajanjuhlaAvaa koko luku
Luku 163 Seitsemänkymmenen opettajan virkaanasettajaiset MagadanissaAvaa koko luku
Luku 164 Temppelin vihkimisen muistojuhlaAvaa koko luku
Luku 165 Perean-lähetysretki alkaaAvaa koko luku
Luku 166 Viimeinen käynti Pohjois-PereassaAvaa koko luku
Luku 167 Käynti FiladelfiassaAvaa koko luku
Luku 168 Lasaruksen kuolleistaherättäminenAvaa koko luku
Luku 169 Viimeinen opetuskerta PellassaAvaa koko luku
Luku 170 Taivaan valtakuntaAvaa koko luku
Luku 171 Matkalla JerusalemiinAvaa koko luku
Luku 172 Jerusalemiin-menoAvaa koko luku
Luku 173 Maanantai JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 174 Tiistaiaamu temppelissäAvaa koko luku
Luku 175 Viimeinen temppelipuheAvaa koko luku
Luku 176 Tiistai-ilta ÖljymäelläAvaa koko luku
Luku 177 Keskiviikko – lepopäiväAvaa koko luku
Luku 178 Viimeinen leirillä vietetty päiväAvaa koko luku
Luku 179 Viimeinen ehtoollinenAvaa koko luku
Luku 180 JäähyväispuheAvaa koko luku
Luku 181 Viimeiset kehotukset ja varoituksetAvaa koko luku
Luku 182 GetsemanessaAvaa koko luku
Luku 183 Jeesus kavalletaan ja pidätetäänAvaa koko luku
Luku 184 Sanhedrinin oikeusistuimen edessäAvaa koko luku
Luku 185 Oikeuskäsittely Pilatuksen edessäAvaa koko luku
Luku 186 Hetkeä ennen ristiinnaulitsemistaAvaa koko luku
Luku 187 RistiinnaulitseminenAvaa koko luku
Luku 188 Haudassaolon aikaAvaa koko luku
Luku 189 KuolleistanousuAvaa koko luku
Luku 190 Jeesuksen morontiailmestymisetAvaa koko luku
Luku 191 Ilmestymiset apostoleille ja muille johtohenkilöilleAvaa koko luku
Luku 192 Ilmestymiset GalileassaAvaa koko luku
Luku 193 Viimeiset ilmestymiset ja taivaaseenastuminenAvaa koko luku
Luku 194 Totuuden Hengen lahjoittaminenAvaa koko luku
Luku 195 Helluntain jälkeenAvaa koko luku
Luku 196 Jeesuksen uskoAvaa koko luku

Pikaluku

Avaa luku →

Jaa jae

Urantia-kirjan

Sanasto

Urantia-kirjan

Ehdota sanaa

-
1.00×

Luo uusi keskustelu

×