Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Evolutionaaristen maailmojen moraalisia ja tahdollisia luotuja kiusaa aina ajattelematon kysymys siitä, miksi kaikin puolin viisaat Luojat sallivat pahan ja synnin. Heiltä jää käsittämättä, että nämä molemmat ovat väistämättömiä, mikäli luodun on määrä olla aidosti vapaa. Kehittyvän ihmisen tai ylevän enkelin vapaa tahto ei ole pelkkä filosofinen käsite, symbolinen ihanne. Ihmisen kyky valita hyvä tai paha on eräs universumirealiteetti. Vapaus itsenäisen valinnan tekemiseen on Korkeimpien Hallitsijoiden antama lahja, eivätkä he salli yhdenkään olennon tai olentoryhmän riistää laajan universumin yhdeltäkään persoonallisuudelta tätä jumalallista vapauden lahjaa – eivät edes siinä tapauksessa, että he sillä tavoin tyydyttäisivät tällaisten eksytettyjen ja tietämättömien olentojen halua nauttia tästä väärää nimeä kantavasta henkilökohtaisesta vapaudesta.
Vaikka tietoinen ja varaukseton samastuminen pahaan (synti) merkitsee samaa kuin olemassaolemattomuus (hävittäminen), täytyy toisaalta tällaisen omakohtaisen syntiinsamastumisen ja rangaistuksen täytäntöönpanon – joka on automaattinen seuraus mainitunlaisesta, tahallisesta pahan syleilemisestä – välillä olla aina kyllin pitkä aika mahdollistamaan tämän yksilön universumistatuksen sellaisen käsittelyn, joka osoittautuu kaikkia asianomaisia universumipersoonallisuuksia kaikin puolin tyydyttäväksi ja joka on niin kohtuullinen ja oikeudenmukainen, että syntinen itsekin sen hyväksyy.
Mutta jos tämä totuuden ja hyvyyden todellisuutta vastaan taisteleva universumikapinallinen kieltäytyy hyväksymästä oikeuden päätöstä ja jos syyllinen sydämessään tietää tuomionsa oikeutetuksi mutta kieltäytyy sitä tunnustamasta, silloin tuomion täytäntöönpanoa pitää Päivien Muinaisten harkinnan mukaisesti viivyttää. Ja Päivien Muinaiset kieltäytyvät hävittämästä ketään olentoa, ennen kuin kaikki moraaliset arvot ja kaikki hengelliset realiteetit ovat sammuneet sekä pahantekijässä itsessään että kaikissa hänen kannattajissaan ja mahdollisissa suosijoissaan.
The moral will creatures of the evolutionary worlds are always bothered with the unthinking question as to why the all-wise Creators permit evil and sin. They fail to comprehend that both are inevitable if the creature is to be truly free. The free will of evolving man or exquisite angel is not a mere philosophic concept, a symbolic ideal. Man’s ability to choose good or evil is a universe reality. This liberty to choose for oneself is an endowment of the Supreme Rulers, and they will not permit any being or group of beings to deprive a single personality in the wide universe of this divinely bestowed liberty—not even to satisfy such misguided and ignorant beings in the enjoyment of this misnamed personal liberty.
Although conscious and wholehearted identification with evil (sin) is the equivalent of nonexistence (annihilation), there must always intervene between the time of such personal identification with sin and the execution of the penalty—the automatic result of such a willful embrace of evil—a period of time of sufficient length to allow for such an adjudication of such an individual’s universe status as will prove entirely satisfactory to all related universe personalities, and which will be so fair and just as to win the approval of the sinner himself.
But if this universe rebel against the reality of truth and goodness refuses to approve the verdict, and if the guilty one knows in his heart the justice of his condemnation but refuses to make such confession, then must the execution of sentence be delayed in accordance with the discretion of the Ancients of Days. And the Ancients of Days refuse to annihilate any being until all moral values and all spiritual realities are extinct, both in the evildoer and in all related supporters and possible sympathizers.
SuomiEnglish
Evolutionaaristen maailmojen moraalisia ja tahdollisia luotuja kiusaa aina ajattelematon kysymys siitä, miksi kaikin puolin viisaat Luojat sallivat pahan ja synnin. Heiltä jää käsittämättä, että nämä molemmat ovat väistämättömiä, mikäli luodun on määrä olla aidosti vapaa. Kehittyvän ihmisen tai ylevän enkelin vapaa tahto ei ole pelkkä filosofinen käsite, symbolinen ihanne. Ihmisen kyky valita hyvä tai paha on eräs universumirealiteetti. Vapaus itsenäisen valinnan tekemiseen on Korkeimpien Hallitsijoiden antama lahja, eivätkä he salli yhdenkään olennon tai olentoryhmän riistää laajan universumin yhdeltäkään persoonallisuudelta tätä jumalallista vapauden lahjaa – eivät edes siinä tapauksessa, että he sillä tavoin tyydyttäisivät tällaisten eksytettyjen ja tietämättömien olentojen halua nauttia tästä väärää nimeä kantavasta henkilökohtaisesta vapaudesta.
The moral will creatures of the evolutionary worlds are always bothered with the unthinking question as to why the all-wise Creators permit evil and sin. They fail to comprehend that both are inevitable if the creature is to be truly free. The free will of evolving man or exquisite angel is not a mere philosophic concept, a symbolic ideal. Man’s ability to choose good or evil is a universe reality. This liberty to choose for oneself is an endowment of the Supreme Rulers, and they will not permit any being or group of beings to deprive a single personality in the wide universe of this divinely bestowed liberty—not even to satisfy such misguided and ignorant beings in the enjoyment of this misnamed personal liberty.
Vaikka tietoinen ja varaukseton samastuminen pahaan (synti) merkitsee samaa kuin olemassaolemattomuus (hävittäminen), täytyy toisaalta tällaisen omakohtaisen syntiinsamastumisen ja rangaistuksen täytäntöönpanon – joka on automaattinen seuraus mainitunlaisesta, tahallisesta pahan syleilemisestä – välillä olla aina kyllin pitkä aika mahdollistamaan tämän yksilön universumistatuksen sellaisen käsittelyn, joka osoittautuu kaikkia asianomaisia universumipersoonallisuuksia kaikin puolin tyydyttäväksi ja joka on niin kohtuullinen ja oikeudenmukainen, että syntinen itsekin sen hyväksyy.
Although conscious and wholehearted identification with evil (sin) is the equivalent of nonexistence (annihilation), there must always intervene between the time of such personal identification with sin and the execution of the penalty—the automatic result of such a willful embrace of evil—a period of time of sufficient length to allow for such an adjudication of such an individual’s universe status as will prove entirely satisfactory to all related universe personalities, and which will be so fair and just as to win the approval of the sinner himself.
Mutta jos tämä totuuden ja hyvyyden todellisuutta vastaan taisteleva universumikapinallinen kieltäytyy hyväksymästä oikeuden päätöstä ja jos syyllinen sydämessään tietää tuomionsa oikeutetuksi mutta kieltäytyy sitä tunnustamasta, silloin tuomion täytäntöönpanoa pitää Päivien Muinaisten harkinnan mukaisesti viivyttää. Ja Päivien Muinaiset kieltäytyvät hävittämästä ketään olentoa, ennen kuin kaikki moraaliset arvot ja kaikki hengelliset realiteetit ovat sammuneet sekä pahantekijässä itsessään että kaikissa hänen kannattajissaan ja mahdollisissa suosijoissaan.
But if this universe rebel against the reality of truth and goodness refuses to approve the verdict, and if the guilty one knows in his heart the justice of his condemnation but refuses to make such confession, then must the execution of sentence be delayed in accordance with the discretion of the Ancients of Days. And the Ancients of Days refuse to annihilate any being until all moral values and all spiritual realities are extinct, both in the evildoer and in all related supporters and possible sympathizers.