Teksti
Tausta
Näytä
Lisäasetukset
Kieli
Urantia Opas
Kysy kirjan sisällöstä. Opas vastaa Book Enginen omien lähdekohtien perusteella ja ohjaa sinut lukemaan ne.
Hei! 🙏
Olen sinun Urantia-oppaasi. Tehtäväni on auttaa sinua löytämään oikeat kohdat Urantia-kirjasta ja ymmärtämään sen opetuksia syvemmin. 😊❤️
Vaikka Ääretön Henki läpäisee kaikki ajalliset avaruuden universumit, hän toimii kunkin paikallisuniversumin päämajasta käsin erityisenä kohdistumana, joka saa täydet persoonallisuuden ominaisuudet toimimalla yhteistyössä Luoja-Pojan kanssa. Paikallisuniversumin kohdalla korkein hallinnollinen valta on Luoja-Pojalla; Ääretön Henki – Jumalallisen Hoivaajan hahmossa – on hänen suhteensa kaikin puolin yhteistyöhaluinen, mutta täydellisen rinnasteinen.
Salvingtonin Universumin Äiti-Henki, Mikaelin työtoveri Nebadonin valvonnan ja hallinnon alalla, kuuluu Korkeimpien Henkien kuudenteen ryhmään, ja on tämän yhteisön 611 121:s. Hän tarjoutui seuraamaan Mikaelia tilanteessa, jossa tämä vapautui velvollisuuksistaan Paratiisissa, ja hän on aina siitä lähtien toiminut yhdessä Mikaelin kanssa Mikaelin universumin luomis- ja hallintotehtävissä.
Mestari-Luojapoika on universuminsa henkilökohtainen hallitsija, mutta kaikissa sen johtamiseen liittyvissä yksityiskohdissa Universumin Henki on oheisjohtaja Pojan rinnalla. Samalla kun Henki iäti tunnustaa Pojan hallitsijaksi ja valtiaaksi, Poika myöntää puolestaan aina Hengelle tasavertaisen aseman ja samanlaisen määräysvallan kaikissa tuon toimipiirin asioissa. Kaikessa rakkaudentyössään ja elämän lahjoittamisessa Luoja-Poika saa aina ja ikuisesti täydellistä tukea ja taitavaa apua joka suhteessa viisaalta ja iäti uskolliselta Universumin Hengeltä ja koko tämän enkelipersoonallisuuksista koostuvalta moninaiselta seurueelta. Tämä Jumalallinen Hoivaaja on todellisuudessa henkien ja henkipersoonallisuuksien äiti, Luoja-Pojan aina läsnä oleva ja kaikkiviisas neuvonantaja, Paratiisin Äärettömän Hengen uskollinen ja aito ilmentymä.
Poika toimii omassa paikallisuniversumissaan isän ominaisuudessa. Henki – niin kuin kuolevaiset luodut asian käsittäisivät – näyttelee äidin osaa toimien aina Pojan apuna ja ollen ajasta aikaan universumin hallinnon kannalta korvaamaton. Kun joudutaan kasvokkain kapinan kanssa, vain Poika ja hänen työtovereinaan toimivat Pojat voivat toimia tilanteen pelastajina. Henki ei milloinkaan voi ryhtyä taisteluun kapinaa vastaan tai puolustaa laillista valtaa, mutta Henki antaa aina tukensa Pojalle kaikessa, mitä Poika saattaa joutua kokemaan ponnistellessaan hallinnon vakiinnuttamiseksi ja arvovallan ylläpitämiseksi maailmoissa, jotka ovat pahuuden tahraamia ja synnin vallassa. Vain Poika voi voittaa takaisin heidän yhteisen luomistyönsä tuloksen, muttei yksikään Poika voisi edes toivoa saavuttavansa lopullista menestystä ilman katkeamatonta yhteistyötä Jumalallisen Hoivaajan ja hänen henkiauttajiensa valtavan armeijan kanssa, ilman yhteistyötä niiden Jumalan tyttärien kanssa, jotka niin uskollisesti ja urheasti ponnistelevat kuolevaisten ihmisten parhaaksi ja jumalallisten vanhempiensa kunniaksi.
Luoja-Pojan päätettyä seitsemännen ja viimeisen, luodun olennon hahmossa tapahtuneen lahjoittautumisensa Jumalalliselta Hoivaajalta loppuvat ajoittaisen eristyneisyyden aiheuttamat epävarmuudet, ja Pojan universumiauttaja pääsee iäiseen varmuuteen ja vastuuseen. Nimenomaan siinä tilaisuudessa, jossa Luoja-Poika asetetaan Mestari-Pojan valtaistuimelle, Universumin Henki julistaa tähän juhlien juhlaan saapuneiden taivaallisten joukkojen edessä ensimmäistä kertaa julkisesti ja universaalisesti, että hän on Pojan alamainen, ja vakuuttaa, että hän on Pojalle uskollinen ja kuuliainen. Tämä merkkitapaus sattui Nebadonissa, silloin kun Mikael Urantialla tapahtuneen lahjoittautumisensa jälkeen palasi Salvingtoniin. Ennen tätä suurimerkityksistä tapahtumaa Universumin Henki ei milloinkaan tunnustanut alamaisuutta Universumin Pojalle, ja vasta kun Henki näin luopui vapaaehtoisesti vallasta ja valtuuksista, Pojasta voitiin totuudenmukaisesti julistaa, että ”kaikki valta taivaassa ja maan päällä on annettu hänen käsiinsä”.
Kun Luova Äiti-Henki oli antanut tämän alamaisuuden vakuutuksen, Nebadonin Mikael tunnusti ylevästi ikuisen riippuvuutensa Henki-kumppanistaan, asetti Hengen omien universaalisten toimipiiriensä kanssahallitsijaksi ja edellytti kaikkien heidän luotujensa antavan lojaalisuuden vakuutuksen Hengelle niin kuin he olivat antaneet Pojalle; ja sen jälkeen julkaistiin ja lähetettiin eteenpäin lopullinen ”Tasa-arvoisuuden julistus”. Vaikka Poika oli tämän paikallisuniversumin täysivaltainen hallitsija, hän julisti maailmoille sen totuuden, että Henki on hänen vertaisensa kaikilta persoonallisuuden kyvyiltään ja jumalallisen luonteen ominaisuuksiltaan. Ja tästä tulee ylimaallinen esikuva jopa avaruuden maailmojen vähäisten luotujen perheorganisaatiolle ja -hallinnolle. Se on toden totta perheen ja ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuvan avioliittoinstituution korkea ihanne.
Poika ja Henki johtavat universumia nyt paljolti niin kuin isä ja äiti valvovat pojistaan ja tyttäristään koostuvaa perhettä ja hoivaavat sitä. Ei ole mitenkään mahdotonta puhua Universumin Hengestä Luoja-Pojan luovana elämäntoverina ja pitää maailmojen luotuja olentoja heidän poikinaan ja tyttärinään – suurenmoisena ja kunniakkaana perheenä, mutta perheenä, josta heillä on suunnaton vastuu ja loputon huoli.
Poika panee vireille tiettyjen universumilasten luomisen, kun taas Henki yksin vastaa niiden lukuisten henkipersoonallisuusyhteisöjen saattamisesta olevaisiksi, jotka hoivaavat ja palvelevat tämän Äiti-Hengen johdolla ja opastuksella. Muuntyyppisten universumipersoonallisuuksien luomisessa sekä Poika että Henki toimivat yhdessä, eikä yhdessäkään luomisteossa toinen heistä tee mitään neuvottelematta siitä toisen kanssa ja saamatta siihen toisen hyväksymistä.
While pervading all the universes of time and space, the Infinite Spirit functions from the headquarters of each local universe as a specialized focalization acquiring full personality qualities by the technique of creative co-operation with the Creator Son. As concerns a local universe, the administrative authority of a Creator Son is supreme; the Infinite Spirit, as the Divine Minister, is wholly co-operative though perfectly co-ordinate.
The Universe Mother Spirit of Salvington, the associate of Michael in the control and administration of Nebadon, is of the sixth group of Supreme Spirits, being the 611,121st of that order. She volunteered to accompany Michael on the occasion of his liberation from Paradise obligations and has ever since functioned with him in creating and governing his universe.
The Master Creator Son is the personal sovereign of his universe, but in all the details of its management the Universe Spirit is codirector with the Son. While the Spirit ever acknowledges the Son as sovereign and ruler, the Son always accords the Spirit a co-ordinate position and equality of authority in all the affairs of the realm. In all his work of love and life bestowal the Creator Son is always and ever perfectly sustained and ably assisted by the all-wise and ever-faithful Universe Spirit and by all of her diversified retinue of angelic personalities. Such a Divine Minister is in reality the mother of spirits and spirit personalities, the ever-present and all-wise adviser of the Creator Son, a faithful and true manifestation of the Paradise Infinite Spirit.
The Son functions as a father in his local universe. The Spirit, as mortal creatures would understand, enacts the role of a mother, always assisting the Son and being everlastingly indispensable to the administration of the universe. In the face of insurrection only the Son and his associated Sons can function as deliverers. Never can the Spirit undertake to contest rebellion or defend authority, but ever does the Spirit sustain the Son in all of everything he may be required to experience in his efforts to stabilize government and uphold authority on worlds tainted with evil or dominated by sin. Only a Son can retrieve the work of their joint creation, but no Son could hope for final success without the incessant co-operation of the Divine Minister and her vast assemblage of spirit helpers, the daughters of God, who so faithfully and valiantly struggle for the welfare of mortal men and the glory of their divine parents.
Upon the completion of the Creator Son’s seventh and final creature bestowal, the uncertainties of periodic isolation terminate for the Divine Minister, and the Son’s universe helper becomes forever settled in surety and control. It is at the enthronement of the Creator Son as a Master Son, at the jubilee of jubilees, that the Universe Spirit, before the assembled hosts, first makes public and universal acknowledgment of subordination to the Son, pledging fidelity and obedience. This event occurred in Nebadon at the time of Michael’s return to Salvington after the Urantian bestowal. Never before this momentous occasion did the Universe Spirit acknowledge subordination to the Universe Son, and not until after this voluntary relinquishment of power and authority by the Spirit could it be truthfully proclaimed of the Son that “all power in heaven and on earth has been committed to his hand.”
After this pledge of subordination by the Creative Mother Spirit, Michael of Nebadon nobly acknowledged his eternal dependence on his Spirit companion, constituting the Spirit coruler of his universe domains and requiring all their creatures to pledge themselves in loyalty to the Spirit as they had to the Son; and there issued and went forth the final “Proclamation of Equality.” Though he was the sovereign of this local universe, the Son published to the worlds the fact of the Spirit’s equality with him in all endowments of personality and attributes of divine character. And this becomes the transcendent pattern for the family organization and government of even the lowly creatures of the worlds of space. This is, in deed and in truth, the high ideal of the family and the human institution of voluntary marriage.
The Son and the Spirit now preside over the universe much as a father and mother watch over, and minister to, their family of sons and daughters. It is not altogether out of place to refer to the Universe Spirit as the creative companion of the Creator Son and to regard the creatures of the realms as their sons and daughters—a grand and glorious family but one of untold responsibilities and endless watchcare.
The Son initiates the creation of certain of the universe children, while the Spirit is solely responsible for bringing into existence the numerous orders of spirit personalities who minister and serve under the direction and guidance of this selfsame Mother Spirit. In the creation of other types of universe personalities, both the Son and the Spirit function together, and in no creative act does the one do aught without the counsel and approval of the other.
SuomiEnglish
Vaikka Ääretön Henki läpäisee kaikki ajalliset avaruuden universumit, hän toimii kunkin paikallisuniversumin päämajasta käsin erityisenä kohdistumana, joka saa täydet persoonallisuuden ominaisuudet toimimalla yhteistyössä Luoja-Pojan kanssa. Paikallisuniversumin kohdalla korkein hallinnollinen valta on Luoja-Pojalla; Ääretön Henki – Jumalallisen Hoivaajan hahmossa – on hänen suhteensa kaikin puolin yhteistyöhaluinen, mutta täydellisen rinnasteinen.
While pervading all the universes of time and space, the Infinite Spirit functions from the headquarters of each local universe as a specialized focalization acquiring full personality qualities by the technique of creative co-operation with the Creator Son. As concerns a local universe, the administrative authority of a Creator Son is supreme; the Infinite Spirit, as the Divine Minister, is wholly co-operative though perfectly co-ordinate.
Salvingtonin Universumin Äiti-Henki, Mikaelin työtoveri Nebadonin valvonnan ja hallinnon alalla, kuuluu Korkeimpien Henkien kuudenteen ryhmään, ja on tämän yhteisön 611 121:s. Hän tarjoutui seuraamaan Mikaelia tilanteessa, jossa tämä vapautui velvollisuuksistaan Paratiisissa, ja hän on aina siitä lähtien toiminut yhdessä Mikaelin kanssa Mikaelin universumin luomis- ja hallintotehtävissä.
The Universe Mother Spirit of Salvington, the associate of Michael in the control and administration of Nebadon, is of the sixth group of Supreme Spirits, being the 611,121st of that order. She volunteered to accompany Michael on the occasion of his liberation from Paradise obligations and has ever since functioned with him in creating and governing his universe.
Mestari-Luojapoika on universuminsa henkilökohtainen hallitsija, mutta kaikissa sen johtamiseen liittyvissä yksityiskohdissa Universumin Henki on oheisjohtaja Pojan rinnalla. Samalla kun Henki iäti tunnustaa Pojan hallitsijaksi ja valtiaaksi, Poika myöntää puolestaan aina Hengelle tasavertaisen aseman ja samanlaisen määräysvallan kaikissa tuon toimipiirin asioissa. Kaikessa rakkaudentyössään ja elämän lahjoittamisessa Luoja-Poika saa aina ja ikuisesti täydellistä tukea ja taitavaa apua joka suhteessa viisaalta ja iäti uskolliselta Universumin Hengeltä ja koko tämän enkelipersoonallisuuksista koostuvalta moninaiselta seurueelta. Tämä Jumalallinen Hoivaaja on todellisuudessa henkien ja henkipersoonallisuuksien äiti, Luoja-Pojan aina läsnä oleva ja kaikkiviisas neuvonantaja, Paratiisin Äärettömän Hengen uskollinen ja aito ilmentymä.
The Master Creator Son is the personal sovereign of his universe, but in all the details of its management the Universe Spirit is codirector with the Son. While the Spirit ever acknowledges the Son as sovereign and ruler, the Son always accords the Spirit a co-ordinate position and equality of authority in all the affairs of the realm. In all his work of love and life bestowal the Creator Son is always and ever perfectly sustained and ably assisted by the all-wise and ever-faithful Universe Spirit and by all of her diversified retinue of angelic personalities. Such a Divine Minister is in reality the mother of spirits and spirit personalities, the ever-present and all-wise adviser of the Creator Son, a faithful and true manifestation of the Paradise Infinite Spirit.
Poika toimii omassa paikallisuniversumissaan isän ominaisuudessa. Henki – niin kuin kuolevaiset luodut asian käsittäisivät – näyttelee äidin osaa toimien aina Pojan apuna ja ollen ajasta aikaan universumin hallinnon kannalta korvaamaton. Kun joudutaan kasvokkain kapinan kanssa, vain Poika ja hänen työtovereinaan toimivat Pojat voivat toimia tilanteen pelastajina. Henki ei milloinkaan voi ryhtyä taisteluun kapinaa vastaan tai puolustaa laillista valtaa, mutta Henki antaa aina tukensa Pojalle kaikessa, mitä Poika saattaa joutua kokemaan ponnistellessaan hallinnon vakiinnuttamiseksi ja arvovallan ylläpitämiseksi maailmoissa, jotka ovat pahuuden tahraamia ja synnin vallassa. Vain Poika voi voittaa takaisin heidän yhteisen luomistyönsä tuloksen, muttei yksikään Poika voisi edes toivoa saavuttavansa lopullista menestystä ilman katkeamatonta yhteistyötä Jumalallisen Hoivaajan ja hänen henkiauttajiensa valtavan armeijan kanssa, ilman yhteistyötä niiden Jumalan tyttärien kanssa, jotka niin uskollisesti ja urheasti ponnistelevat kuolevaisten ihmisten parhaaksi ja jumalallisten vanhempiensa kunniaksi.
The Son functions as a father in his local universe. The Spirit, as mortal creatures would understand, enacts the role of a mother, always assisting the Son and being everlastingly indispensable to the administration of the universe. In the face of insurrection only the Son and his associated Sons can function as deliverers. Never can the Spirit undertake to contest rebellion or defend authority, but ever does the Spirit sustain the Son in all of everything he may be required to experience in his efforts to stabilize government and uphold authority on worlds tainted with evil or dominated by sin. Only a Son can retrieve the work of their joint creation, but no Son could hope for final success without the incessant co-operation of the Divine Minister and her vast assemblage of spirit helpers, the daughters of God, who so faithfully and valiantly struggle for the welfare of mortal men and the glory of their divine parents.
Luoja-Pojan päätettyä seitsemännen ja viimeisen, luodun olennon hahmossa tapahtuneen lahjoittautumisensa Jumalalliselta Hoivaajalta loppuvat ajoittaisen eristyneisyyden aiheuttamat epävarmuudet, ja Pojan universumiauttaja pääsee iäiseen varmuuteen ja vastuuseen. Nimenomaan siinä tilaisuudessa, jossa Luoja-Poika asetetaan Mestari-Pojan valtaistuimelle, Universumin Henki julistaa tähän juhlien juhlaan saapuneiden taivaallisten joukkojen edessä ensimmäistä kertaa julkisesti ja universaalisesti, että hän on Pojan alamainen, ja vakuuttaa, että hän on Pojalle uskollinen ja kuuliainen. Tämä merkkitapaus sattui Nebadonissa, silloin kun Mikael Urantialla tapahtuneen lahjoittautumisensa jälkeen palasi Salvingtoniin. Ennen tätä suurimerkityksistä tapahtumaa Universumin Henki ei milloinkaan tunnustanut alamaisuutta Universumin Pojalle, ja vasta kun Henki näin luopui vapaaehtoisesti vallasta ja valtuuksista, Pojasta voitiin totuudenmukaisesti julistaa, että ”kaikki valta taivaassa ja maan päällä on annettu hänen käsiinsä”.
Upon the completion of the Creator Son’s seventh and final creature bestowal, the uncertainties of periodic isolation terminate for the Divine Minister, and the Son’s universe helper becomes forever settled in surety and control. It is at the enthronement of the Creator Son as a Master Son, at the jubilee of jubilees, that the Universe Spirit, before the assembled hosts, first makes public and universal acknowledgment of subordination to the Son, pledging fidelity and obedience. This event occurred in Nebadon at the time of Michael’s return to Salvington after the Urantian bestowal. Never before this momentous occasion did the Universe Spirit acknowledge subordination to the Universe Son, and not until after this voluntary relinquishment of power and authority by the Spirit could it be truthfully proclaimed of the Son that “all power in heaven and on earth has been committed to his hand.”
Kun Luova Äiti-Henki oli antanut tämän alamaisuuden vakuutuksen, Nebadonin Mikael tunnusti ylevästi ikuisen riippuvuutensa Henki-kumppanistaan, asetti Hengen omien universaalisten toimipiiriensä kanssahallitsijaksi ja edellytti kaikkien heidän luotujensa antavan lojaalisuuden vakuutuksen Hengelle niin kuin he olivat antaneet Pojalle; ja sen jälkeen julkaistiin ja lähetettiin eteenpäin lopullinen ”Tasa-arvoisuuden julistus”. Vaikka Poika oli tämän paikallisuniversumin täysivaltainen hallitsija, hän julisti maailmoille sen totuuden, että Henki on hänen vertaisensa kaikilta persoonallisuuden kyvyiltään ja jumalallisen luonteen ominaisuuksiltaan. Ja tästä tulee ylimaallinen esikuva jopa avaruuden maailmojen vähäisten luotujen perheorganisaatiolle ja -hallinnolle. Se on toden totta perheen ja ihmisten vapaaehtoisuuteen perustuvan avioliittoinstituution korkea ihanne.
After this pledge of subordination by the Creative Mother Spirit, Michael of Nebadon nobly acknowledged his eternal dependence on his Spirit companion, constituting the Spirit coruler of his universe domains and requiring all their creatures to pledge themselves in loyalty to the Spirit as they had to the Son; and there issued and went forth the final “Proclamation of Equality.” Though he was the sovereign of this local universe, the Son published to the worlds the fact of the Spirit’s equality with him in all endowments of personality and attributes of divine character. And this becomes the transcendent pattern for the family organization and government of even the lowly creatures of the worlds of space. This is, in deed and in truth, the high ideal of the family and the human institution of voluntary marriage.
Poika ja Henki johtavat universumia nyt paljolti niin kuin isä ja äiti valvovat pojistaan ja tyttäristään koostuvaa perhettä ja hoivaavat sitä. Ei ole mitenkään mahdotonta puhua Universumin Hengestä Luoja-Pojan luovana elämäntoverina ja pitää maailmojen luotuja olentoja heidän poikinaan ja tyttärinään – suurenmoisena ja kunniakkaana perheenä, mutta perheenä, josta heillä on suunnaton vastuu ja loputon huoli.
The Son and the Spirit now preside over the universe much as a father and mother watch over, and minister to, their family of sons and daughters. It is not altogether out of place to refer to the Universe Spirit as the creative companion of the Creator Son and to regard the creatures of the realms as their sons and daughters—a grand and glorious family but one of untold responsibilities and endless watchcare.
Poika panee vireille tiettyjen universumilasten luomisen, kun taas Henki yksin vastaa niiden lukuisten henkipersoonallisuusyhteisöjen saattamisesta olevaisiksi, jotka hoivaavat ja palvelevat tämän Äiti-Hengen johdolla ja opastuksella. Muuntyyppisten universumipersoonallisuuksien luomisessa sekä Poika että Henki toimivat yhdessä, eikä yhdessäkään luomisteossa toinen heistä tee mitään neuvottelematta siitä toisen kanssa ja saamatta siihen toisen hyväksymistä.
The Son initiates the creation of certain of the universe children, while the Spirit is solely responsible for bringing into existence the numerous orders of spirit personalities who minister and serve under the direction and guidance of this selfsame Mother Spirit. In the creation of other types of universe personalities, both the Son and the Spirit function together, and in no creative act does the one do aught without the counsel and approval of the other.