Urantiakirja.fi

Ladataan…

Urantiakirja.fi

Rekisteröidy
Siirry lukutekstiin

Luku 129 Jeesuksen aikuisiän loppupuoli

2. Kahdeskymmeneskahdeksas vuosi (22 jKr.)

Maaliskuussa vuonna 22 jKr. Jeesus jätti hyvästit Sebedeukselle ja Kapernaumille. Hän pyysi pientä rahasummaa kattaakseen sillä matkakulunsa Jerusalemiin. Sebedeuksen luona työskennellessään hän oli nostanut vain pieniä rahamääriä, jotka hän tapansa mukaan lähetti kuukausittain perheelleen Nasaretiin. Jonain kuukautena saattoi Joosef olla se, joka tuli Kapernaumiin noutamaan rahat, seuraavassa kuussa saattoi Kapernaumiin tulla Juuda ja saada rahat Jeesukselta viedäkseen ne sitten Nasaretiin. Juudan kalastustukikohta oli vain muutaman kilometrin päässä Kapernaumin eteläpuolella.
Kun Jeesus lausui hyvästejään Sebedeuksen perheelle, hän sopi jäävänsä Jerusalemiin pääsiäiseen saakka, ja he kaikki lupasivat olla paikalla mainittua tilaisuutta varten. He jopa sopivat nauttivansa pääsiäisehtoollisen yhdessä. He olivat kaikki – etenkin Sebedeuksen tyttäret – murheissaan, kun Jeesus lähti heidän luotaan.
Ennen Kapernaumista-lähtöään Jeesus kävi pitkän keskustelun vasta löytämänsä ystävän ja läheisen toverin, Johannes Sebedeuksen, kanssa. Hän kertoi Johannekselle, että hänellä oli mielessään matkustella laajalti, siksi kunnes ”hetkeni tulisi”, ja hän pyysi Johannesta lähettämään hänen puolestaan joka kuukausi jonkin summan rahaa Nasaretin-perheelle niin kauan kuin hänelle kuuluvat rahavarat riittäisivät. Ja Johannes antoi hänelle seuraavan lupauksen: ”Opettajani, mene omille asioillesi, tee työsi tässä maailmassa. Toimin puolestasi tässä tai missä hyvänsä muussa asiassa ja huolehdin perheestäsi aivan kuin pitäisin huolta omasta äidistäni tai pitäisin vaarin omista sisaruksistani. Jaan isäni hallussa olevia rahavarojasi antamiesi ohjeitten mukaan ja niin kuin tarve vaatii, ja ellen sitten kun rahasi ovat kuluneet loppuun, saa sinulta lisää, ja jos äitisi on rahan tarpeessa, jaan omat ansioni hänen kanssaan. Kulje tietäsi levollisin mielin. Toimin sinun sijastasi kaikissa näissä asioissa.”
Niinpä Jeesuksen lähdettyä Jerusalemiin Johannes piti neuvoa isänsä Sebedeuksen kanssa Jeesukselle kuuluvista rahoista, ja hän yllättyi siitä, miten suuresta summasta oli kysymys. Kun Jeesus oli jättänyt asian niin kokonaan heidän käsiinsä, he sopivat keskenään, että olisi parasta sijoittaa nämä varat kiinteistöön ja käyttää näin kertyvät tulot Nasaretin perheen auttamiseen. Ja koska Sebedeus tiesi Kapernaumissa pienen talon, johon oli otettu kiinnitys ja joka oli myytävänä, hän neuvoi Johannesta ostamaan Jeesuksen rahoilla tuon talon ja hoitamaan taloon kohdistuvaa omistusoikeutta ystävänsä uskottunamiehenä. Ja Johannes teki isänsä neuvon mukaan. Talosta saatu vuokra käytettiin kahden vuoden ajan kiinnelainan hoitamiseen, ja kun siihen lisättiin suurehko rahasumma, jonka Jeesus kohta lähetti Johannekselle käytettäväksi sen mukaan, mitä perhe tarvitsisi, niistä kertyi yhteensä lähes koko velkasitoumuksen määrä; ja Sebedeus kattoi erotuksen, niin että Johannes maksoi eräpäivänä kiinnelainan jäännöserän ja lunasti näin kiistattoman omistusoikeuden tähän kahden huoneen taloon. Näin Jeesuksesta tuli Kapernaumissa sijaitsevan talon omistaja, mutta hänelle itselleen ei siitä vielä ollut kerrottu.
Kun Nasaretin-perheen jäsenet kuulivat Jeesuksen lähteneen Kapernaumista, he tästä Johanneksen kanssa sovitusta järjestelystä tietämättöminä luulivat, että nyt heille oli koittanut aika, jolloin heidän olisi tultava toimeen ilman, että Jeesus enää lähettäisi apua. Jaakob muisti Jeesuksen kanssa tekemänsä sopimuksen, ja veljiensä avulla hän otti välittömästi täyden vastuun perheen huoltamisesta.
Mutta palatkaamme Jerusalemiin tekemään huomioita Jeesuksesta. Hän vietti lähes kaksi kuukautta aikaansa etupäässä temppelikeskusteluja kuunnellen ja pistäytyen silloin tällöin eri rabbikouluissa. Useimmat sapattipäivät hän vietti Betaniassa.
Jeesus oli tuonut mukanaan Jerusalemiin Sebedeuksen vaimon Salomen kirjoittaman kirjeen, jossa hänet esiteltiin entiselle ylipapille Hannakselle ”henkilönä, joka on kuin oma poikani”. Hannas vietti paljon aikaa Jeesuksen seurassa ja vei henkilökohtaisesti hänet käymään Jerusalemin uskonnonopettajien monissa akatemioissa. Näitä kouluja perin pohjin katsastaessaan ja huolella niiden opetusmenetelmistä huomioita tehdessään Jeesus ei julkisesti kertaakaan esittänyt edes yhtä kysymystä. Vaikka Hannas piti Jeesusta suurenmoisena ihmisenä, hänelle aiheutti päänvaivaa se, miten hän osaisi tätä neuvoa. Hän ymmärsi olevan typerää ehdottaa, että hän menisi oppilaaksi johonkin näistä Jerusalemin kouluista, ja kuitenkin hän vallan hyvin tiesi, ettei Jeesukselle koskaan myönnettäisi vakinaisen opettajan asemaa, sillä hän ei ollut milloinkaan saanut opetusta näissä kouluissa.
Kohta oli käsillä pääsiäisaika, ja joka taholta saapuneiden väkijoukkojen mukana Jerusalemiin tulivat Kapernaumista myös Sebedeus ja koko hänen perheensä. He kaikki asettuivat tilapäisesti Hannaksen tilavaan kotiin, jossa he viettivät pääsiäisen kuin mikä tahansa onnellinen perhe.
Ennen tämän pääsiäisviikon päättymistä Jeesus tapasi ikään kuin sattumalta erään varakkaan matkamiehen ja hänen poikansa, seitsemissätoista olevan nuoren miehen. Nämä matkalaiset olivat kotoisin Intiasta, ja Roomaan ja muille Välimeren paikkakunnille kun olivat matkalla, he olivat järjestäneet kulkunsa siten, että he saapuisivat Jerusalemiin pääsiäisen aikaan toivoen löytävänsä sieltä jonkun, jonka he voisivat palkata yhteiseksi tulkikseen ja pojan opintojen ohjaajaksi. Isä oli peräänantamaton pyytäessään Jeesusta suostumaan sellaiseen, että tämä matkustaisi heidän mukanaan. Jeesus kertoi hänelle perheestään ja sanoi, että hänen olisi tuskin oikein lähteä pois lähes kahdeksi vuodeksi, sillä sinä aikana perhe saattaisi joutua kärsimään puutetta. Tämän kuultuaan itäisiltä mailta tullut matkamies ehdotti Jeesukselle, että hän saisi vuoden palkan etukäteen niin, että hän voisi uskoa nämä varat ystäviensä hoitoon ja käytettäviksi siinä tapauksessa, että hänen perheensä joutuisi pulaan. Ja niin Jeesus suostui lähtemään matkalle.
Jeesus luovutti tämän suuren rahasumman Sebedeuksen pojalle Johannekselle. Ja teille on kerrottu, miten Johannes käytti nämä rahat Kapernaumin kiinteistön kiinnelainan kuolettamiseen. Sebedeukselle Jeesus kertoi tästä Välimeren-matkasta luottamuksellisesti kaiken, mutta hän teroitti Sebedeukselle, ettei tämä kertoisi siitä kenellekään, ei edes hänen omaisilleen. Eikä Sebedeus myöskään tämän pitkän, lähes kaksivuotisen ajanjakson kuluessa kertaakaan paljastanut olevansa tietoinen Jeesuksen olinpaikasta. Ennen kuin Jeesus ehti palata tältä matkalta, Nasaretin perhe oli jo miltei luopunut toivosta saada nähdä häntä enää elävänä. Vain Sebedeuksen vakuuttelut, kun tämä poikansa Johanneksen kanssa vieraili useassakin eri yhteydessä Nasaretissa, pitivät Marian sydämessä yllä toivoa.
Koko tämän aikavälin Nasaretin perhe tuli toimeen varsin hyvin. Juuda oli lisännyt maksuosuuttaan huomattavasti ja maksoi naimisiinmenoonsa saakka ylimääräistä. Vaikka nämä eivät paljon apua tarvinneetkaan, oli Johannes Sebedeuksella tapana viedä Marialle ja Ruutille aina joitakin lahjoja, kuten Jeesus oli pyytänyt häntä tekemään.
In March, a.d. 22, Jesus took leave of Zebedee and of Capernaum. He asked for a small sum of money to defray his expenses to Jerusalem. While working with Zebedee he had drawn only small sums of money, which each month he would send to the family at Nazareth. One month Joseph would come down to Capernaum for the money; the next month Jude would come over to Capernaum, get the money from Jesus, and take it up to Nazareth. Jude’s fishing headquarters was only a few miles south of Capernaum.
When Jesus took leave of Zebedee’s family, he agreed to remain in Jerusalem until Passover time, and they all promised to be present for that event. They even arranged to celebrate the Passover supper together. They all sorrowed when Jesus left them, especially the daughters of Zebedee.
Before leaving Capernaum, Jesus had a long talk with his new-found friend and close companion, John Zebedee. He told John that he contemplated traveling extensively until “my hour shall come” and asked John to act in his stead in the matter of sending some money to the family at Nazareth each month until the funds due him should be exhausted. And John made him this promise: “My Teacher, go about your business, do your work in the world; I will act for you in this or any other matter, and I will watch over your family even as I would foster my own mother and care for my own brothers and sisters. I will disburse your funds which my father holds as you have directed and as they may be needed, and when your money has been expended, if I do not receive more from you, and if your mother is in need, then will I share my own earnings with her. Go your way in peace. I will act in your stead in all these matters.”
Therefore, after Jesus had departed for Jerusalem, John consulted with his father, Zebedee, regarding the money due Jesus, and he was surprised that it was such a large sum. As Jesus had left the matter so entirely in their hands, they agreed that it would be the better plan to invest these funds in property and use the income for assisting the family at Nazareth; and since Zebedee knew of a little house in Capernaum which carried a mortgage and was for sale, he directed John to buy this house with Jesus’ money and hold the title in trust for his friend. And John did as his father advised him. For two years the rent of this house was applied on the mortgage, and this, augmented by a certain large fund which Jesus presently sent up to John to be used as needed by the family, almost equaled the amount of this obligation; and Zebedee supplied the difference, so that John paid up the remainder of the mortgage when it fell due, thereby securing clear title to this two-room house. In this way Jesus became the owner of a house in Capernaum, but he had not been told about it.
When the family at Nazareth heard that Jesus had departed from Capernaum, they, not knowing of this financial arrangement with John, believed the time had come for them to get along without any further help from Jesus. James remembered his contract with Jesus and, with the help of his brothers, forthwith assumed full responsibility for the care of the family.
But let us go back to observe Jesus in Jerusalem. For almost two months he spent the greater part of his time listening to the temple discussions with occasional visits to the various schools of the rabbis. Most of the Sabbath days he spent at Bethany.
Jesus had carried with him to Jerusalem a letter from Salome, Zebedee’s wife, introducing him to the former high priest, Annas, as “one, the same as my own son.” Annas spent much time with him, personally taking him to visit the many academies of the Jerusalem religious teachers. While Jesus thoroughly inspected these schools and carefully observed their methods of teaching, he never so much as asked a single question in public. Although Annas looked upon Jesus as a great man, he was puzzled as to how to advise him. He recognized the foolishness of suggesting that he enter any of the schools of Jerusalem as a student, and yet he well knew Jesus would never be accorded the status of a regular teacher inasmuch as he had never been trained in these schools.
Presently the time of the Passover drew near, and along with the throngs from every quarter there arrived at Jerusalem from Capernaum, Zebedee and his entire family. They all stopped at the spacious home of Annas, where they celebrated the Passover as one happy family.
Before the end of this Passover week, by apparent chance, Jesus met a wealthy traveler and his son, a young man about seventeen years of age. These travelers hailed from India, and being on their way to visit Rome and various other points on the Mediterranean, they had arranged to arrive in Jerusalem during the Passover, hoping to find someone whom they could engage as interpreter for both and tutor for the son. The father was insistent that Jesus consent to travel with them. Jesus told him about his family and that it was hardly fair to go away for almost two years, during which time they might find themselves in need. Whereupon, this traveler from the Orient proposed to advance to Jesus the wages of one year so that he could intrust such funds to his friends for the safeguarding of his family against want. And Jesus agreed to make the trip.
Jesus turned this large sum over to John the son of Zebedee. And you have been told how John applied this money toward the liquidation of the mortgage on the Capernaum property. Jesus took Zebedee fully into his confidence regarding this Mediterranean journey, but he enjoined him to tell no man, not even his own flesh and blood, and Zebedee never did disclose his knowledge of Jesus’ whereabouts during this long period of almost two years. Before Jesus’ return from this trip the family at Nazareth had just about given him up as dead. Only the assurances of Zebedee, who went up to Nazareth with his son John on several occasions, kept hope alive in Mary’s heart.
During this time the Nazareth family got along very well; Jude had considerably increased his quota and kept up this extra contribution until he was married. Notwithstanding that they required little assistance, it was the practice of John Zebedee to take presents each month to Mary and Ruth, as Jesus had instructed him.
SuomiEnglish
Maaliskuussa vuonna 22 jKr. Jeesus jätti hyvästit Sebedeukselle ja Kapernaumille. Hän pyysi pientä rahasummaa kattaakseen sillä matkakulunsa Jerusalemiin. Sebedeuksen luona työskennellessään hän oli nostanut vain pieniä rahamääriä, jotka hän tapansa mukaan lähetti kuukausittain perheelleen Nasaretiin. Jonain kuukautena saattoi Joosef olla se, joka tuli Kapernaumiin noutamaan rahat, seuraavassa kuussa saattoi Kapernaumiin tulla Juuda ja saada rahat Jeesukselta viedäkseen ne sitten Nasaretiin. Juudan kalastustukikohta oli vain muutaman kilometrin päässä Kapernaumin eteläpuolella.
In March, a.d. 22, Jesus took leave of Zebedee and of Capernaum. He asked for a small sum of money to defray his expenses to Jerusalem. While working with Zebedee he had drawn only small sums of money, which each month he would send to the family at Nazareth. One month Joseph would come down to Capernaum for the money; the next month Jude would come over to Capernaum, get the money from Jesus, and take it up to Nazareth. Jude’s fishing headquarters was only a few miles south of Capernaum.
Kun Jeesus lausui hyvästejään Sebedeuksen perheelle, hän sopi jäävänsä Jerusalemiin pääsiäiseen saakka, ja he kaikki lupasivat olla paikalla mainittua tilaisuutta varten. He jopa sopivat nauttivansa pääsiäisehtoollisen yhdessä. He olivat kaikki – etenkin Sebedeuksen tyttäret – murheissaan, kun Jeesus lähti heidän luotaan.
When Jesus took leave of Zebedee’s family, he agreed to remain in Jerusalem until Passover time, and they all promised to be present for that event. They even arranged to celebrate the Passover supper together. They all sorrowed when Jesus left them, especially the daughters of Zebedee.
Ennen Kapernaumista-lähtöään Jeesus kävi pitkän keskustelun vasta löytämänsä ystävän ja läheisen toverin, Johannes Sebedeuksen, kanssa. Hän kertoi Johannekselle, että hänellä oli mielessään matkustella laajalti, siksi kunnes ”hetkeni tulisi”, ja hän pyysi Johannesta lähettämään hänen puolestaan joka kuukausi jonkin summan rahaa Nasaretin-perheelle niin kauan kuin hänelle kuuluvat rahavarat riittäisivät. Ja Johannes antoi hänelle seuraavan lupauksen: ”Opettajani, mene omille asioillesi, tee työsi tässä maailmassa. Toimin puolestasi tässä tai missä hyvänsä muussa asiassa ja huolehdin perheestäsi aivan kuin pitäisin huolta omasta äidistäni tai pitäisin vaarin omista sisaruksistani. Jaan isäni hallussa olevia rahavarojasi antamiesi ohjeitten mukaan ja niin kuin tarve vaatii, ja ellen sitten kun rahasi ovat kuluneet loppuun, saa sinulta lisää, ja jos äitisi on rahan tarpeessa, jaan omat ansioni hänen kanssaan. Kulje tietäsi levollisin mielin. Toimin sinun sijastasi kaikissa näissä asioissa.”
Before leaving Capernaum, Jesus had a long talk with his new-found friend and close companion, John Zebedee. He told John that he contemplated traveling extensively until “my hour shall come” and asked John to act in his stead in the matter of sending some money to the family at Nazareth each month until the funds due him should be exhausted. And John made him this promise: “My Teacher, go about your business, do your work in the world; I will act for you in this or any other matter, and I will watch over your family even as I would foster my own mother and care for my own brothers and sisters. I will disburse your funds which my father holds as you have directed and as they may be needed, and when your money has been expended, if I do not receive more from you, and if your mother is in need, then will I share my own earnings with her. Go your way in peace. I will act in your stead in all these matters.”
Niinpä Jeesuksen lähdettyä Jerusalemiin Johannes piti neuvoa isänsä Sebedeuksen kanssa Jeesukselle kuuluvista rahoista, ja hän yllättyi siitä, miten suuresta summasta oli kysymys. Kun Jeesus oli jättänyt asian niin kokonaan heidän käsiinsä, he sopivat keskenään, että olisi parasta sijoittaa nämä varat kiinteistöön ja käyttää näin kertyvät tulot Nasaretin perheen auttamiseen. Ja koska Sebedeus tiesi Kapernaumissa pienen talon, johon oli otettu kiinnitys ja joka oli myytävänä, hän neuvoi Johannesta ostamaan Jeesuksen rahoilla tuon talon ja hoitamaan taloon kohdistuvaa omistusoikeutta ystävänsä uskottunamiehenä. Ja Johannes teki isänsä neuvon mukaan. Talosta saatu vuokra käytettiin kahden vuoden ajan kiinnelainan hoitamiseen, ja kun siihen lisättiin suurehko rahasumma, jonka Jeesus kohta lähetti Johannekselle käytettäväksi sen mukaan, mitä perhe tarvitsisi, niistä kertyi yhteensä lähes koko velkasitoumuksen määrä; ja Sebedeus kattoi erotuksen, niin että Johannes maksoi eräpäivänä kiinnelainan jäännöserän ja lunasti näin kiistattoman omistusoikeuden tähän kahden huoneen taloon. Näin Jeesuksesta tuli Kapernaumissa sijaitsevan talon omistaja, mutta hänelle itselleen ei siitä vielä ollut kerrottu.
Therefore, after Jesus had departed for Jerusalem, John consulted with his father, Zebedee, regarding the money due Jesus, and he was surprised that it was such a large sum. As Jesus had left the matter so entirely in their hands, they agreed that it would be the better plan to invest these funds in property and use the income for assisting the family at Nazareth; and since Zebedee knew of a little house in Capernaum which carried a mortgage and was for sale, he directed John to buy this house with Jesus’ money and hold the title in trust for his friend. And John did as his father advised him. For two years the rent of this house was applied on the mortgage, and this, augmented by a certain large fund which Jesus presently sent up to John to be used as needed by the family, almost equaled the amount of this obligation; and Zebedee supplied the difference, so that John paid up the remainder of the mortgage when it fell due, thereby securing clear title to this two-room house. In this way Jesus became the owner of a house in Capernaum, but he had not been told about it.
Kun Nasaretin-perheen jäsenet kuulivat Jeesuksen lähteneen Kapernaumista, he tästä Johanneksen kanssa sovitusta järjestelystä tietämättöminä luulivat, että nyt heille oli koittanut aika, jolloin heidän olisi tultava toimeen ilman, että Jeesus enää lähettäisi apua. Jaakob muisti Jeesuksen kanssa tekemänsä sopimuksen, ja veljiensä avulla hän otti välittömästi täyden vastuun perheen huoltamisesta.
When the family at Nazareth heard that Jesus had departed from Capernaum, they, not knowing of this financial arrangement with John, believed the time had come for them to get along without any further help from Jesus. James remembered his contract with Jesus and, with the help of his brothers, forthwith assumed full responsibility for the care of the family.
Mutta palatkaamme Jerusalemiin tekemään huomioita Jeesuksesta. Hän vietti lähes kaksi kuukautta aikaansa etupäässä temppelikeskusteluja kuunnellen ja pistäytyen silloin tällöin eri rabbikouluissa. Useimmat sapattipäivät hän vietti Betaniassa.
But let us go back to observe Jesus in Jerusalem. For almost two months he spent the greater part of his time listening to the temple discussions with occasional visits to the various schools of the rabbis. Most of the Sabbath days he spent at Bethany.
Jeesus oli tuonut mukanaan Jerusalemiin Sebedeuksen vaimon Salomen kirjoittaman kirjeen, jossa hänet esiteltiin entiselle ylipapille Hannakselle ”henkilönä, joka on kuin oma poikani”. Hannas vietti paljon aikaa Jeesuksen seurassa ja vei henkilökohtaisesti hänet käymään Jerusalemin uskonnonopettajien monissa akatemioissa. Näitä kouluja perin pohjin katsastaessaan ja huolella niiden opetusmenetelmistä huomioita tehdessään Jeesus ei julkisesti kertaakaan esittänyt edes yhtä kysymystä. Vaikka Hannas piti Jeesusta suurenmoisena ihmisenä, hänelle aiheutti päänvaivaa se, miten hän osaisi tätä neuvoa. Hän ymmärsi olevan typerää ehdottaa, että hän menisi oppilaaksi johonkin näistä Jerusalemin kouluista, ja kuitenkin hän vallan hyvin tiesi, ettei Jeesukselle koskaan myönnettäisi vakinaisen opettajan asemaa, sillä hän ei ollut milloinkaan saanut opetusta näissä kouluissa.
Jesus had carried with him to Jerusalem a letter from Salome, Zebedee’s wife, introducing him to the former high priest, Annas, as “one, the same as my own son.” Annas spent much time with him, personally taking him to visit the many academies of the Jerusalem religious teachers. While Jesus thoroughly inspected these schools and carefully observed their methods of teaching, he never so much as asked a single question in public. Although Annas looked upon Jesus as a great man, he was puzzled as to how to advise him. He recognized the foolishness of suggesting that he enter any of the schools of Jerusalem as a student, and yet he well knew Jesus would never be accorded the status of a regular teacher inasmuch as he had never been trained in these schools.
Kohta oli käsillä pääsiäisaika, ja joka taholta saapuneiden väkijoukkojen mukana Jerusalemiin tulivat Kapernaumista myös Sebedeus ja koko hänen perheensä. He kaikki asettuivat tilapäisesti Hannaksen tilavaan kotiin, jossa he viettivät pääsiäisen kuin mikä tahansa onnellinen perhe.
Presently the time of the Passover drew near, and along with the throngs from every quarter there arrived at Jerusalem from Capernaum, Zebedee and his entire family. They all stopped at the spacious home of Annas, where they celebrated the Passover as one happy family.
Ennen tämän pääsiäisviikon päättymistä Jeesus tapasi ikään kuin sattumalta erään varakkaan matkamiehen ja hänen poikansa, seitsemissätoista olevan nuoren miehen. Nämä matkalaiset olivat kotoisin Intiasta, ja Roomaan ja muille Välimeren paikkakunnille kun olivat matkalla, he olivat järjestäneet kulkunsa siten, että he saapuisivat Jerusalemiin pääsiäisen aikaan toivoen löytävänsä sieltä jonkun, jonka he voisivat palkata yhteiseksi tulkikseen ja pojan opintojen ohjaajaksi. Isä oli peräänantamaton pyytäessään Jeesusta suostumaan sellaiseen, että tämä matkustaisi heidän mukanaan. Jeesus kertoi hänelle perheestään ja sanoi, että hänen olisi tuskin oikein lähteä pois lähes kahdeksi vuodeksi, sillä sinä aikana perhe saattaisi joutua kärsimään puutetta. Tämän kuultuaan itäisiltä mailta tullut matkamies ehdotti Jeesukselle, että hän saisi vuoden palkan etukäteen niin, että hän voisi uskoa nämä varat ystäviensä hoitoon ja käytettäviksi siinä tapauksessa, että hänen perheensä joutuisi pulaan. Ja niin Jeesus suostui lähtemään matkalle.
Before the end of this Passover week, by apparent chance, Jesus met a wealthy traveler and his son, a young man about seventeen years of age. These travelers hailed from India, and being on their way to visit Rome and various other points on the Mediterranean, they had arranged to arrive in Jerusalem during the Passover, hoping to find someone whom they could engage as interpreter for both and tutor for the son. The father was insistent that Jesus consent to travel with them. Jesus told him about his family and that it was hardly fair to go away for almost two years, during which time they might find themselves in need. Whereupon, this traveler from the Orient proposed to advance to Jesus the wages of one year so that he could intrust such funds to his friends for the safeguarding of his family against want. And Jesus agreed to make the trip.
Jeesus luovutti tämän suuren rahasumman Sebedeuksen pojalle Johannekselle. Ja teille on kerrottu, miten Johannes käytti nämä rahat Kapernaumin kiinteistön kiinnelainan kuolettamiseen. Sebedeukselle Jeesus kertoi tästä Välimeren-matkasta luottamuksellisesti kaiken, mutta hän teroitti Sebedeukselle, ettei tämä kertoisi siitä kenellekään, ei edes hänen omaisilleen. Eikä Sebedeus myöskään tämän pitkän, lähes kaksivuotisen ajanjakson kuluessa kertaakaan paljastanut olevansa tietoinen Jeesuksen olinpaikasta. Ennen kuin Jeesus ehti palata tältä matkalta, Nasaretin perhe oli jo miltei luopunut toivosta saada nähdä häntä enää elävänä. Vain Sebedeuksen vakuuttelut, kun tämä poikansa Johanneksen kanssa vieraili useassakin eri yhteydessä Nasaretissa, pitivät Marian sydämessä yllä toivoa.
Jesus turned this large sum over to John the son of Zebedee. And you have been told how John applied this money toward the liquidation of the mortgage on the Capernaum property. Jesus took Zebedee fully into his confidence regarding this Mediterranean journey, but he enjoined him to tell no man, not even his own flesh and blood, and Zebedee never did disclose his knowledge of Jesus’ whereabouts during this long period of almost two years. Before Jesus’ return from this trip the family at Nazareth had just about given him up as dead. Only the assurances of Zebedee, who went up to Nazareth with his son John on several occasions, kept hope alive in Mary’s heart.
Koko tämän aikavälin Nasaretin perhe tuli toimeen varsin hyvin. Juuda oli lisännyt maksuosuuttaan huomattavasti ja maksoi naimisiinmenoonsa saakka ylimääräistä. Vaikka nämä eivät paljon apua tarvinneetkaan, oli Johannes Sebedeuksella tapana viedä Marialle ja Ruutille aina joitakin lahjoja, kuten Jeesus oli pyytänyt häntä tekemään.
During this time the Nazareth family got along very well; Jude had considerably increased his quota and kept up this extra contribution until he was married. Notwithstanding that they required little assistance, it was the practice of John Zebedee to take presents each month to Mary and Ruth, as Jesus had instructed him.

Urantia-kirja

Sisällysluettelo

← Kaikki luvut ja kirjahaku
EsipuheAvaa koko luku
Luku 1 Universaalinen IsäAvaa koko luku
Luku 2 Jumalan olemusAvaa koko luku
Luku 3 Jumalan attribuutitAvaa koko luku
Luku 4 Jumalan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 5 Jumalan suhde yksilöönAvaa koko luku
Luku 6 Iankaikkinen PoikaAvaa koko luku
Luku 7 Iankaikkisen Pojan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 8 Ääretön HenkiAvaa koko luku
Luku 9 Äärettömän Hengen suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 10 Paratiisin-KolminaisuusAvaa koko luku
Luku 11 Ikuinen Paratiisin SaariAvaa koko luku
Luku 12 Universumien universumiAvaa koko luku
Luku 13 Paratiisin pyhät sfääritAvaa koko luku
Luku 14 Keskus- ja jumalallinen universumiAvaa koko luku
Luku 15 Seitsemän superuniversumiaAvaa koko luku
Luku 16 Seitsemän ValtiashenkeäAvaa koko luku
Luku 17 Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmääAvaa koko luku
Luku 18 Korkeimmat KolminaisuuspersoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 19 Rinnasteiset kolminaisuusperäiset olennotAvaa koko luku
Luku 20 Jumalan Paratiisin-PojatAvaa koko luku
Luku 21 Paratiisin Luoja-PojatAvaa koko luku
Luku 22 Kolminaistetut Jumalan PojatAvaa koko luku
Luku 23 Yksinäiset SanansaattajatAvaa koko luku
Luku 24 Äärettömän Hengen korkeammat persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 25 Avaruuden SanansaattajajoukotAvaa koko luku
Luku 26 Keskusuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 27 Ensi asteen supernafien toimintaAvaa koko luku
Luku 28 Superuniversumien hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 29 Universumivoiman ohjaajatAvaa koko luku
Luku 30 Suuruniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 31 Lopullisuuden SaavuttajakuntaAvaa koko luku
Luku 32 Paikallisuniversumien kehitysAvaa koko luku
Luku 33 Paikallisuniversumin hallintoAvaa koko luku
Luku 34 Paikallisuniversumin Äiti-HenkiAvaa koko luku
Luku 35 Jumalan paikallisuniversumipojatAvaa koko luku
Luku 36 ElämänkantajatAvaa koko luku
Luku 37 Paikallisuniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 38 Paikallisuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 39 Serafien armeijakunnatAvaa koko luku
Luku 40 Ylösnousemukselliset Jumalan pojatAvaa koko luku
Luku 41 Paikallisuniversumin fyysiset aspektitAvaa koko luku
Luku 42 Energia – mieli ja aineAvaa koko luku
Luku 43 KonstellaatiotAvaa koko luku
Luku 44 Taivaalliset taidetyöntekijätAvaa koko luku
Luku 45 Paikallisjärjestelmän hallintoAvaa koko luku
Luku 46 Paikallisjärjestelmän päämajaAvaa koko luku
Luku 47 Seitsemän mansiomaailmaaAvaa koko luku
Luku 48 MorontiaelämäAvaa koko luku
Luku 49 Asutut maailmatAvaa koko luku
Luku 50 PlaneettaprinssitAvaa koko luku
Luku 51 Planetaariset AatamitAvaa koko luku
Luku 52 Planetaariset kuolevaisten aikakaudetAvaa koko luku
Luku 53 Luciferin kapinaAvaa koko luku
Luku 54 Luciferin kapinaan liittyvät ongelmatAvaa koko luku
Luku 55 Valon ja elämän sfääritAvaa koko luku
Luku 56 Universaalinen ykseysAvaa koko luku
Luku 57 Urantian alkuperäAvaa koko luku
Luku 58 Elämän juurruttaminen UrantialleAvaa koko luku
Luku 59 Elämän merellisen muodon aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 60 Urantia maaeliöstön varhaiskaudellaAvaa koko luku
Luku 61 Nisäkkäiden aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 62 Alkuihmisen kantarodutAvaa koko luku
Luku 63 Ensimmäinen ihmisperheAvaa koko luku
Luku 64 Evolutionaariset värilliset rodutAvaa koko luku
Luku 65 Evoluution valvontaAvaa koko luku
Luku 66 Urantian PlaneettaprinssiAvaa koko luku
Luku 67 Planeetan kapinaAvaa koko luku
Luku 68 Sivilisaation sarastusAvaa koko luku
Luku 69 Ihmisen perusinstituutiotAvaa koko luku
Luku 70 Ihmisperäisen hallitusjärjestelmän kehitysAvaa koko luku
Luku 71 Valtion kehittyminenAvaa koko luku
Luku 72 Erään naapuriplaneetan hallitusjärjestelmäAvaa koko luku
Luku 73 Eedenin PuutarhaAvaa koko luku
Luku 74 Aatami ja EevaAvaa koko luku
Luku 75 Aatami ja Eeva rikkovat sopimuksensaAvaa koko luku
Luku 76 Toinen PuutarhaAvaa koko luku
Luku 77 KeskiväliolennotAvaa koko luku
Luku 78 Violetti rotu Aatamin aikojen jälkeenAvaa koko luku
Luku 79 Andiittien leviäminen itämaihinAvaa koko luku
Luku 80 Andiittien leviäminen länsimaihinAvaa koko luku
Luku 81 Nykysivilisaation kehittyminenAvaa koko luku
Luku 82 Avioliiton kehitysAvaa koko luku
Luku 83 AvioliittoinstituutioAvaa koko luku
Luku 84 Avioliitto ja perhe-elämäAvaa koko luku
Luku 85 Palvonnan alkujuuretAvaa koko luku
Luku 86 Uskonnon varhaiskehitysAvaa koko luku
Luku 87 AavekultitAvaa koko luku
Luku 88 Fetissit, taikakalut ja magiaAvaa koko luku
Luku 89 Synti, uhri ja sovitusAvaa koko luku
Luku 90 Shamanismi – poppamiehet ja papitAvaa koko luku
Luku 91 Rukoilun kehityshistoriaAvaa koko luku
Luku 92 Uskonnon myöhempi kehitysAvaa koko luku
Luku 93 Makiventa MelkisedekAvaa koko luku
Luku 94 Melkisedekin opetusten vaikutus itämaillaAvaa koko luku
Luku 95 Melkisedekin opetusten vaikutus LevantissaAvaa koko luku
Luku 96 Jahve – heprealaisten JumalaAvaa koko luku
Luku 97 Jumalakäsityksen kehitys heprealaisten keskuudessaAvaa koko luku
Luku 98 Melkisedekin opetusten vaikutus länsimaissaAvaa koko luku
Luku 99 Uskontoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymyksetAvaa koko luku
Luku 100 Uskonto ihmisen kokemuksessaAvaa koko luku
Luku 101 Uskonnon todellinen luonneAvaa koko luku
Luku 102 Uskonnollisen uskon perustuksetAvaa koko luku
Luku 103 Uskonnollisen kokemuksen reaalisuusAvaa koko luku
Luku 104 Kolminaisuuskäsityksen kasvuAvaa koko luku
Luku 105 Jumaluus ja todellisuusAvaa koko luku
Luku 106 Universumin todellisuustasotAvaa koko luku
Luku 107 Ajatuksensuuntaajien alkuperä ja olemusAvaa koko luku
Luku 108 Ajatuksensuuntaajien tehtävä ja toimintaAvaa koko luku
Luku 109 Suuntaajien suhde universumin luotuihinAvaa koko luku
Luku 110 Suuntaajien suhde yksittäisiin kuolevaisiinAvaa koko luku
Luku 111 Suuntaaja ja sieluAvaa koko luku
Luku 112 Persoonallisuuden eloonjääminenAvaa koko luku
Luku 113 KohtalonsuojelijaserafitAvaa koko luku
Luku 114 Serafien planetaarinen hallitusAvaa koko luku
Luku 115 Korkein OlentoAvaa koko luku
Luku 116 Kaikkivaltias KorkeinAvaa koko luku
Luku 117 Korkein JumalaAvaa koko luku
Luku 118 Korkein ja Perimmäinen – ajallisuus ja avaruusAvaa koko luku
Luku 119 Kristus Mikaelin lahjoittautumisetAvaa koko luku
Luku 120 Mikaelin lahjoittautuminen UrantiallaAvaa koko luku
Luku 121 Mikaelin lahjoittautumisen aikaiset olotAvaa koko luku
Luku 122 Jeesuksen syntymä ja vauvaikäAvaa koko luku
Luku 123 Jeesuksen varhaislapsuusAvaa koko luku
Luku 124 Jeesuksen myöhempi lapsuusikäAvaa koko luku
Luku 125 Jeesus JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 126 Kaksi ratkaisevan tärkeää vuottaAvaa koko luku
Luku 127 NuoruusvuodetAvaa koko luku
Luku 128 Jeesuksen varhaismiehuusAvaa koko luku
Luku 129 Jeesuksen aikuisiän loppupuoliNykyinen lukuAvaa koko luku
Luku 130 Matkalla RoomaanAvaa koko luku
Luku 131 Maailman uskonnotAvaa koko luku
Luku 132 Roomassa vietetty aikaAvaa koko luku
Luku 133 Paluu RoomastaAvaa koko luku
Luku 134 Siirtymäkauden vuodetAvaa koko luku
Luku 135 Johannes KastajaAvaa koko luku
Luku 136 Kaste ja ne neljäkymmentä päivääAvaa koko luku
Luku 137 Odottelua GalileassaAvaa koko luku
Luku 138 Valtakunnan sanansaattajain kouluttaminenAvaa koko luku
Luku 139 Kaksitoista apostoliaAvaa koko luku
Luku 140 Kahdentoista apostolin virkaanasettaminenAvaa koko luku
Luku 141 Julkisen toiminnan alkuAvaa koko luku
Luku 142 Pääsiäinen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 143 Matka Samarian halkiAvaa koko luku
Luku 144 Gilboalla ja DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 145 Neljä vaiheikasta päivää KapernaumissaAvaa koko luku
Luku 146 Ensimmäinen Galilean-saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 147 Pistäytyminen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 148 Evankelistojen koulutusta BetsaidassaAvaa koko luku
Luku 149 Toinen saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 150 Kolmas saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 151 Odottelua ja opetusta järvenrannallaAvaa koko luku
Luku 152 Kapernaumin kriisiin johtaneet tapahtumatAvaa koko luku
Luku 153 Kapernaumin kriisiAvaa koko luku
Luku 154 Viimeiset Kapernaumissa vietetyt päivätAvaa koko luku
Luku 155 Pakomatka Pohjois-Galilean halkiAvaa koko luku
Luku 156 Oleskelu Tyyrossa ja SiidonissaAvaa koko luku
Luku 157 Filippuksen KesareassaAvaa koko luku
Luku 158 KirkastusvuoriAvaa koko luku
Luku 159 Kiertomatka DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 160 Rodan AleksandrialainenAvaa koko luku
Luku 161 Jatkokeskustelut Rodanin kanssaAvaa koko luku
Luku 162 LehtimajanjuhlaAvaa koko luku
Luku 163 Seitsemänkymmenen opettajan virkaanasettajaiset MagadanissaAvaa koko luku
Luku 164 Temppelin vihkimisen muistojuhlaAvaa koko luku
Luku 165 Perean-lähetysretki alkaaAvaa koko luku
Luku 166 Viimeinen käynti Pohjois-PereassaAvaa koko luku
Luku 167 Käynti FiladelfiassaAvaa koko luku
Luku 168 Lasaruksen kuolleistaherättäminenAvaa koko luku
Luku 169 Viimeinen opetuskerta PellassaAvaa koko luku
Luku 170 Taivaan valtakuntaAvaa koko luku
Luku 171 Matkalla JerusalemiinAvaa koko luku
Luku 172 Jerusalemiin-menoAvaa koko luku
Luku 173 Maanantai JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 174 Tiistaiaamu temppelissäAvaa koko luku
Luku 175 Viimeinen temppelipuheAvaa koko luku
Luku 176 Tiistai-ilta ÖljymäelläAvaa koko luku
Luku 177 Keskiviikko – lepopäiväAvaa koko luku
Luku 178 Viimeinen leirillä vietetty päiväAvaa koko luku
Luku 179 Viimeinen ehtoollinenAvaa koko luku
Luku 180 JäähyväispuheAvaa koko luku
Luku 181 Viimeiset kehotukset ja varoituksetAvaa koko luku
Luku 182 GetsemanessaAvaa koko luku
Luku 183 Jeesus kavalletaan ja pidätetäänAvaa koko luku
Luku 184 Sanhedrinin oikeusistuimen edessäAvaa koko luku
Luku 185 Oikeuskäsittely Pilatuksen edessäAvaa koko luku
Luku 186 Hetkeä ennen ristiinnaulitsemistaAvaa koko luku
Luku 187 RistiinnaulitseminenAvaa koko luku
Luku 188 Haudassaolon aikaAvaa koko luku
Luku 189 KuolleistanousuAvaa koko luku
Luku 190 Jeesuksen morontiailmestymisetAvaa koko luku
Luku 191 Ilmestymiset apostoleille ja muille johtohenkilöilleAvaa koko luku
Luku 192 Ilmestymiset GalileassaAvaa koko luku
Luku 193 Viimeiset ilmestymiset ja taivaaseenastuminenAvaa koko luku
Luku 194 Totuuden Hengen lahjoittaminenAvaa koko luku
Luku 195 Helluntain jälkeenAvaa koko luku
Luku 196 Jeesuksen uskoAvaa koko luku

Pikaluku

Avaa luku →

Jaa jae

Urantia-kirjan

Sanasto

Urantia-kirjan

Ehdota sanaa

-
1.00×

Luo uusi keskustelu

×