Urantiakirja.fi

Ladataan…

Urantiakirja.fi

Rekisteröidy
Siirry lukutekstiin

Luku 162 Lehtimajanjuhla

7. Puhe hengellisestä vapaudesta

Viimeisen juhlapäivän iltapäivänä, sen jälkeen kun apostolit olivat epäonnistuneet yrityksissään taivutella Jeesus pakenemaan Jerusalemista, Jeesus meni taas temppeliin opettamaan. Kohdatessaan suuren joukon Salomon pylväikköön kokoontuneita uskovia hän puhui heille sanoen:
”Jos sanani löytävät teissä sijan ja haluatte tehdä niin kuin on Isän tahto, silloin te totisesti olette opetuslapsiani. Tulette tietämään totuuden, ja totuus on tekevä teistä vapaita. Tiedän, miten aiotte vastata minulle: Olemme Abrahamin lapsia, emmekä ole kenenkään orjia, kuinka meidät siis muka vapautetaan? Olkoon niin, mutta en puhukaan ulkonaisesta alistumisesta toisen valtaan, vaan tarkoitan sielun vapauksia. Totisesti, totisesti minä sanon teille: Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin kahleorja. Ja tehän tiedätte, ettei kahleorja todennäköisesti jää isännän taloon ikuisesti. Tiedätte myös, että poika tosiaankin jää isänsä taloon. Jos siis Poika tekee teistä vapaita, tekee teistä poikia, silloin te todellakin olette vapaita.
”Tiedän, että olette Abrahamin siementä, ja kuitenkin teidän johtajanne koettavat tappaa minut, koska sanomaani ei ole päästetty tekemään muutostyötään heidän sydämessään. Heidän sielunsa on ennakkoluuloisuuden sinetöimä ja kostonhimoisen ylpeyden sokaisema. Julistan teille totuuden, jonka iankaikkinen Isä näyttää minulle, kun nämä harhaan johdetut opettajat sen sijaan koettavat tehdä sellaista, minkä he ovat oppineet vain ajallisilta isiltään. Ja kun vastaatte, että Abraham on isänne, sanon teille, että jos olisitte Abrahamin lapsia, tekisitte Abrahamin tekoja. Jotkut teistä uskovat opetukseni, mutta toiset tavoittelevat turmiotani, koska olen kertonut teille Jumalalta saamani totuuden. Mutta sillä tavoin ei Abraham kohdellut Jumalan totuutta. Ymmärrän, että jotkut teidän joukossanne ovat päättäväisesti ottaneet asiakseen tehdä paholaisen töitä. Jos Jumala olisi Isänne, tuntisitte minut ja rakastaisitte paljastamaani totuutta. Onko teidän mahdotonta ymmärtää, että tulen Isän tyköä, että olen Jumalan lähettämä, että en ole tekemässä tätä työtä itsestäni lähtien? Miksi ette ymmärrä sanojani? Onko sen syynä asettumisenne sille kannalle, että teistä tulee pahuuden lapsia? Jos olette pimeyden lapsia, vaellatte tuskin sen totuuden valossa, jota minä paljastan. Pahuuden lapset kulkevat vain isänsä jälkiä, isänsä, joka osasi vain pettää ja joka ei totuutta kannattanut, koska hänessä ei lopultakaan totuutta ollut. Mutta nyt tulee Ihmisen Poika, joka puhuu ja elää totuutta, ja monikaan teistä ei suostu uskomaan.
”Kuka teistä on se, joka minut synnistä tuomitsee? Jos siis julistan ja elän totuutta, jonka Isä on minulle osoittanut, niin miksi ette usko? Joka on Jumalasta, kuulee mieluusti Jumalan sanat; syy siihen, mikseivät monetkaan teistä kuule sanojani, on se, että ette ole Jumalasta. Opettajanne ovat jopa juljenneet sanoa, että teen tekoni perkeleiden ruhtinaan vallalla. Eräskin tässä lähellä on juuri päässyt sanomasta, että minussa on perkele, että olen perkeleen lapsi. Mutta kaikki ne teistä, jotka menettelette rehellisesti omaa sieluanne kohtaan, tiedätte varsin hyvin, etten ole perkele. Tiedätte, että kunnioitan Isää, silloinkin kun te tahtoisitte häpäistä minut. En tavoittele kunniaa itselleni, vaan Paratiisissa olevalle Isälleni. Enkä tuomitse teitä, sillä on yksi, joka tuomitsee puolestani.
”Totisesti, totisesti minä sanon teille, jotka uskotte evankeliumin, että jos ihminen pitää tämän totuudensanoman elävänä sydämessään, hän ei ole koskaan maistava kuolemaa. Ja tänä samana hetkenä sanoo vierelläni kirjanoppinut äskeisen lausumani todistavan, että minussa on perkele, sillä onhan Abraham kuollut, niin kuin ovat profeetatkin. Ja hän kysyy: ’Oletko sinä niin paljon Abrahamia ja profeettoja suurempi, että rohkenet seistä täällä ja sanoa, että se, joka pitää sanomasi, ei ole maistava kuolemaa? Kuka olet olevinasi, ettäs uskallat päästää suustasi mokomia herjauksia?’ Ja minä sanon kaikille hänen kaltaisilleen, että jos itse nostan itseni kunniaan, kunniani on yhtä tyhjän kanssa. Mutta minut nostaakin kunniaan Isä, se sama Isä, jota kutsutte Jumalaksi. Te ette ole tunteneet tätä teidän Jumalaanne ja minun Isääni, ja olen tullut saattaakseni teidät yhteen; näyttääkseni teille, miten teistä tulee totisesti Jumalan poikia. Vaikka te ette tunne Isää, minä hänet totisesti tunnen. Abrahamkin jo riemuitsi nähdessään minun aikani, ja uskon kautta hän sen näki ja oli mielissään.”
Kun epäuskoiset juutalaiset ja lähistölle tähän mennessä kerääntyneet sanhedrinin edusmiehet kuulivat nämä sanat, he nostivat metelin huutaen: ”Et ole viittäkymmentäkään ja kerrot kuitenkin nähneesi Abrahamin; perkeleen lapsihan sinä olet!” Jeesus ei enää kyennyt jatkamaan asian käsittelyä. Poistuessaan paikalta hän sanoi vain: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennen kuin Abraham oli, minä olen.” Monet epäuskoiset ryntäsivät poimimaan kiviä heittääkseen häntä niillä, ja sanhedrinin edusmiehet koettivat saada hänet pidätetyksi, mutta Mestari löysi nopeasti tiensä temppelikäytävien läpi ja pakeni salaiseen kohtaamispaikkaan Betanian lähistöllä, jossa Martta, Maria ja Lasarus olivat häntä odottamassa.
On the afternoon of the last day of the feast and after the apostles had failed in their efforts to persuade him to flee from Jerusalem, Jesus again went into the temple to teach. Finding a large company of believers assembled in Solomon’s Porch, he spoke to them, saying:
“If my words abide in you and you are minded to do the will of my Father, then are you truly my disciples. You shall know the truth, and the truth shall make you free. I know how you will answer me: We are the children of Abraham, and we are in bondage to none; how then shall we be made free? Even so, I do not speak of outward subjection to another’s rule; I refer to the liberties of the soul. Verily, verily, I say to you, everyone who commits sin is the bond servant of sin. And you know that the bond servant is not likely to abide forever in the master’s house. You also know that the son does remain in his father’s house. If, therefore, the Son shall make you free, shall make you sons, you shall be free indeed.
“I know that you are Abraham’s seed, yet your leaders seek to kill me because my word has not been allowed to have its transforming influence in their hearts. Their souls are sealed by prejudice and blinded by the pride of revenge. I declare to you the truth which the eternal Father shows me, while these deluded teachers seek to do the things which they have learned only from their temporal fathers. And when you reply that Abraham is your father, then do I tell you that, if you were the children of Abraham, you would do the works of Abraham. Some of you believe my teaching, but others seek to destroy me because I have told you the truth which I received from God. But Abraham did not so treat the truth of God. I perceive that some among you are determined to do the works of the evil one. If God were your Father, you would know me and love the truth which I reveal. Will you not see that I come forth from the Father, that I am sent by God, that I am not doing this work of myself? Why do you not understand my words? Is it because you have chosen to become the children of evil? If you are the children of darkness, you will hardly walk in the light of the truth which I reveal. The children of evil follow only in the ways of their father, who was a deceiver and stood not for the truth because there came to be no truth in him. But now comes the Son of Man speaking and living the truth, and many of you refuse to believe.
“Which of you convicts me of sin? If I, then, proclaim and live the truth shown me by the Father, why do you not believe? He who is of God hears gladly the words of God; for this cause many of you hear not my words, because you are not of God. Your teachers have even presumed to say that I do my works by the power of the prince of devils. One near by has just said that I have a devil, that I am a child of the devil. But all of you who deal honestly with your own souls know full well that I am not a devil. You know that I honor the Father even while you would dishonor me. I seek not my own glory, only the glory of my Paradise Father. And I do not judge you, for there is one who judges for me.
“Verily, verily, I say to you who believe the gospel that, if a man will keep this word of truth alive in his heart, he shall never taste death. And now just at my side a scribe says this statement proves that I have a devil, seeing that Abraham is dead, also the prophets. And he asks: ‘Are you so much greater than Abraham and the prophets that you dare to stand here and say that whoso keeps your word shall not taste death? Who do you claim to be that you dare to utter such blasphemies?’ And I say to all such that, if I glorify myself, my glory is as nothing. But it is the Father who shall glorify me, even the same Father whom you call God. But you have failed to know this your God and my Father, and I have come to bring you together; to show you how to become truly the sons of God. Though you know not the Father, I truly know him. Even Abraham rejoiced to see my day, and by faith he saw it and was glad.”
When the unbelieving Jews and the agents of the Sanhedrin who had gathered about by this time heard these words, they raised a tumult, shouting: “You are not fifty years of age, and yet you talk about seeing Abraham; you are a child of the devil!” Jesus was unable to continue the discourse. He only said as he departed, “Verily, verily, I say to you, before Abraham was, I am.” Many of the unbelievers rushed forth for stones to cast at him, and the agents of the Sanhedrin sought to place him under arrest, but the Master quickly made his way through the temple corridors and escaped to a secret meeting place near Bethany where Martha, Mary, and Lazarus awaited him.
SuomiEnglish
Viimeisen juhlapäivän iltapäivänä, sen jälkeen kun apostolit olivat epäonnistuneet yrityksissään taivutella Jeesus pakenemaan Jerusalemista, Jeesus meni taas temppeliin opettamaan. Kohdatessaan suuren joukon Salomon pylväikköön kokoontuneita uskovia hän puhui heille sanoen:
On the afternoon of the last day of the feast and after the apostles had failed in their efforts to persuade him to flee from Jerusalem, Jesus again went into the temple to teach. Finding a large company of believers assembled in Solomon’s Porch, he spoke to them, saying:
”Jos sanani löytävät teissä sijan ja haluatte tehdä niin kuin on Isän tahto, silloin te totisesti olette opetuslapsiani. Tulette tietämään totuuden, ja totuus on tekevä teistä vapaita. Tiedän, miten aiotte vastata minulle: Olemme Abrahamin lapsia, emmekä ole kenenkään orjia, kuinka meidät siis muka vapautetaan? Olkoon niin, mutta en puhukaan ulkonaisesta alistumisesta toisen valtaan, vaan tarkoitan sielun vapauksia. Totisesti, totisesti minä sanon teille: Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin kahleorja. Ja tehän tiedätte, ettei kahleorja todennäköisesti jää isännän taloon ikuisesti. Tiedätte myös, että poika tosiaankin jää isänsä taloon. Jos siis Poika tekee teistä vapaita, tekee teistä poikia, silloin te todellakin olette vapaita.
“If my words abide in you and you are minded to do the will of my Father, then are you truly my disciples. You shall know the truth, and the truth shall make you free. I know how you will answer me: We are the children of Abraham, and we are in bondage to none; how then shall we be made free? Even so, I do not speak of outward subjection to another’s rule; I refer to the liberties of the soul. Verily, verily, I say to you, everyone who commits sin is the bond servant of sin. And you know that the bond servant is not likely to abide forever in the master’s house. You also know that the son does remain in his father’s house. If, therefore, the Son shall make you free, shall make you sons, you shall be free indeed.
”Tiedän, että olette Abrahamin siementä, ja kuitenkin teidän johtajanne koettavat tappaa minut, koska sanomaani ei ole päästetty tekemään muutostyötään heidän sydämessään. Heidän sielunsa on ennakkoluuloisuuden sinetöimä ja kostonhimoisen ylpeyden sokaisema. Julistan teille totuuden, jonka iankaikkinen Isä näyttää minulle, kun nämä harhaan johdetut opettajat sen sijaan koettavat tehdä sellaista, minkä he ovat oppineet vain ajallisilta isiltään. Ja kun vastaatte, että Abraham on isänne, sanon teille, että jos olisitte Abrahamin lapsia, tekisitte Abrahamin tekoja. Jotkut teistä uskovat opetukseni, mutta toiset tavoittelevat turmiotani, koska olen kertonut teille Jumalalta saamani totuuden. Mutta sillä tavoin ei Abraham kohdellut Jumalan totuutta. Ymmärrän, että jotkut teidän joukossanne ovat päättäväisesti ottaneet asiakseen tehdä paholaisen töitä. Jos Jumala olisi Isänne, tuntisitte minut ja rakastaisitte paljastamaani totuutta. Onko teidän mahdotonta ymmärtää, että tulen Isän tyköä, että olen Jumalan lähettämä, että en ole tekemässä tätä työtä itsestäni lähtien? Miksi ette ymmärrä sanojani? Onko sen syynä asettumisenne sille kannalle, että teistä tulee pahuuden lapsia? Jos olette pimeyden lapsia, vaellatte tuskin sen totuuden valossa, jota minä paljastan. Pahuuden lapset kulkevat vain isänsä jälkiä, isänsä, joka osasi vain pettää ja joka ei totuutta kannattanut, koska hänessä ei lopultakaan totuutta ollut. Mutta nyt tulee Ihmisen Poika, joka puhuu ja elää totuutta, ja monikaan teistä ei suostu uskomaan.
“I know that you are Abraham’s seed, yet your leaders seek to kill me because my word has not been allowed to have its transforming influence in their hearts. Their souls are sealed by prejudice and blinded by the pride of revenge. I declare to you the truth which the eternal Father shows me, while these deluded teachers seek to do the things which they have learned only from their temporal fathers. And when you reply that Abraham is your father, then do I tell you that, if you were the children of Abraham, you would do the works of Abraham. Some of you believe my teaching, but others seek to destroy me because I have told you the truth which I received from God. But Abraham did not so treat the truth of God. I perceive that some among you are determined to do the works of the evil one. If God were your Father, you would know me and love the truth which I reveal. Will you not see that I come forth from the Father, that I am sent by God, that I am not doing this work of myself? Why do you not understand my words? Is it because you have chosen to become the children of evil? If you are the children of darkness, you will hardly walk in the light of the truth which I reveal. The children of evil follow only in the ways of their father, who was a deceiver and stood not for the truth because there came to be no truth in him. But now comes the Son of Man speaking and living the truth, and many of you refuse to believe.
”Kuka teistä on se, joka minut synnistä tuomitsee? Jos siis julistan ja elän totuutta, jonka Isä on minulle osoittanut, niin miksi ette usko? Joka on Jumalasta, kuulee mieluusti Jumalan sanat; syy siihen, mikseivät monetkaan teistä kuule sanojani, on se, että ette ole Jumalasta. Opettajanne ovat jopa juljenneet sanoa, että teen tekoni perkeleiden ruhtinaan vallalla. Eräskin tässä lähellä on juuri päässyt sanomasta, että minussa on perkele, että olen perkeleen lapsi. Mutta kaikki ne teistä, jotka menettelette rehellisesti omaa sieluanne kohtaan, tiedätte varsin hyvin, etten ole perkele. Tiedätte, että kunnioitan Isää, silloinkin kun te tahtoisitte häpäistä minut. En tavoittele kunniaa itselleni, vaan Paratiisissa olevalle Isälleni. Enkä tuomitse teitä, sillä on yksi, joka tuomitsee puolestani.
“Which of you convicts me of sin? If I, then, proclaim and live the truth shown me by the Father, why do you not believe? He who is of God hears gladly the words of God; for this cause many of you hear not my words, because you are not of God. Your teachers have even presumed to say that I do my works by the power of the prince of devils. One near by has just said that I have a devil, that I am a child of the devil. But all of you who deal honestly with your own souls know full well that I am not a devil. You know that I honor the Father even while you would dishonor me. I seek not my own glory, only the glory of my Paradise Father. And I do not judge you, for there is one who judges for me.
”Totisesti, totisesti minä sanon teille, jotka uskotte evankeliumin, että jos ihminen pitää tämän totuudensanoman elävänä sydämessään, hän ei ole koskaan maistava kuolemaa. Ja tänä samana hetkenä sanoo vierelläni kirjanoppinut äskeisen lausumani todistavan, että minussa on perkele, sillä onhan Abraham kuollut, niin kuin ovat profeetatkin. Ja hän kysyy: ’Oletko sinä niin paljon Abrahamia ja profeettoja suurempi, että rohkenet seistä täällä ja sanoa, että se, joka pitää sanomasi, ei ole maistava kuolemaa? Kuka olet olevinasi, ettäs uskallat päästää suustasi mokomia herjauksia?’ Ja minä sanon kaikille hänen kaltaisilleen, että jos itse nostan itseni kunniaan, kunniani on yhtä tyhjän kanssa. Mutta minut nostaakin kunniaan Isä, se sama Isä, jota kutsutte Jumalaksi. Te ette ole tunteneet tätä teidän Jumalaanne ja minun Isääni, ja olen tullut saattaakseni teidät yhteen; näyttääkseni teille, miten teistä tulee totisesti Jumalan poikia. Vaikka te ette tunne Isää, minä hänet totisesti tunnen. Abrahamkin jo riemuitsi nähdessään minun aikani, ja uskon kautta hän sen näki ja oli mielissään.”
“Verily, verily, I say to you who believe the gospel that, if a man will keep this word of truth alive in his heart, he shall never taste death. And now just at my side a scribe says this statement proves that I have a devil, seeing that Abraham is dead, also the prophets. And he asks: ‘Are you so much greater than Abraham and the prophets that you dare to stand here and say that whoso keeps your word shall not taste death? Who do you claim to be that you dare to utter such blasphemies?’ And I say to all such that, if I glorify myself, my glory is as nothing. But it is the Father who shall glorify me, even the same Father whom you call God. But you have failed to know this your God and my Father, and I have come to bring you together; to show you how to become truly the sons of God. Though you know not the Father, I truly know him. Even Abraham rejoiced to see my day, and by faith he saw it and was glad.”
Kun epäuskoiset juutalaiset ja lähistölle tähän mennessä kerääntyneet sanhedrinin edusmiehet kuulivat nämä sanat, he nostivat metelin huutaen: ”Et ole viittäkymmentäkään ja kerrot kuitenkin nähneesi Abrahamin; perkeleen lapsihan sinä olet!” Jeesus ei enää kyennyt jatkamaan asian käsittelyä. Poistuessaan paikalta hän sanoi vain: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennen kuin Abraham oli, minä olen.” Monet epäuskoiset ryntäsivät poimimaan kiviä heittääkseen häntä niillä, ja sanhedrinin edusmiehet koettivat saada hänet pidätetyksi, mutta Mestari löysi nopeasti tiensä temppelikäytävien läpi ja pakeni salaiseen kohtaamispaikkaan Betanian lähistöllä, jossa Martta, Maria ja Lasarus olivat häntä odottamassa.
When the unbelieving Jews and the agents of the Sanhedrin who had gathered about by this time heard these words, they raised a tumult, shouting: “You are not fifty years of age, and yet you talk about seeing Abraham; you are a child of the devil!” Jesus was unable to continue the discourse. He only said as he departed, “Verily, verily, I say to you, before Abraham was, I am.” Many of the unbelievers rushed forth for stones to cast at him, and the agents of the Sanhedrin sought to place him under arrest, but the Master quickly made his way through the temple corridors and escaped to a secret meeting place near Bethany where Martha, Mary, and Lazarus awaited him.

Urantia-kirja

Sisällysluettelo

← Kaikki luvut ja kirjahaku
EsipuheAvaa koko luku
Luku 1 Universaalinen IsäAvaa koko luku
Luku 2 Jumalan olemusAvaa koko luku
Luku 3 Jumalan attribuutitAvaa koko luku
Luku 4 Jumalan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 5 Jumalan suhde yksilöönAvaa koko luku
Luku 6 Iankaikkinen PoikaAvaa koko luku
Luku 7 Iankaikkisen Pojan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 8 Ääretön HenkiAvaa koko luku
Luku 9 Äärettömän Hengen suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 10 Paratiisin-KolminaisuusAvaa koko luku
Luku 11 Ikuinen Paratiisin SaariAvaa koko luku
Luku 12 Universumien universumiAvaa koko luku
Luku 13 Paratiisin pyhät sfääritAvaa koko luku
Luku 14 Keskus- ja jumalallinen universumiAvaa koko luku
Luku 15 Seitsemän superuniversumiaAvaa koko luku
Luku 16 Seitsemän ValtiashenkeäAvaa koko luku
Luku 17 Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmääAvaa koko luku
Luku 18 Korkeimmat KolminaisuuspersoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 19 Rinnasteiset kolminaisuusperäiset olennotAvaa koko luku
Luku 20 Jumalan Paratiisin-PojatAvaa koko luku
Luku 21 Paratiisin Luoja-PojatAvaa koko luku
Luku 22 Kolminaistetut Jumalan PojatAvaa koko luku
Luku 23 Yksinäiset SanansaattajatAvaa koko luku
Luku 24 Äärettömän Hengen korkeammat persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 25 Avaruuden SanansaattajajoukotAvaa koko luku
Luku 26 Keskusuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 27 Ensi asteen supernafien toimintaAvaa koko luku
Luku 28 Superuniversumien hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 29 Universumivoiman ohjaajatAvaa koko luku
Luku 30 Suuruniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 31 Lopullisuuden SaavuttajakuntaAvaa koko luku
Luku 32 Paikallisuniversumien kehitysAvaa koko luku
Luku 33 Paikallisuniversumin hallintoAvaa koko luku
Luku 34 Paikallisuniversumin Äiti-HenkiAvaa koko luku
Luku 35 Jumalan paikallisuniversumipojatAvaa koko luku
Luku 36 ElämänkantajatAvaa koko luku
Luku 37 Paikallisuniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 38 Paikallisuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 39 Serafien armeijakunnatAvaa koko luku
Luku 40 Ylösnousemukselliset Jumalan pojatAvaa koko luku
Luku 41 Paikallisuniversumin fyysiset aspektitAvaa koko luku
Luku 42 Energia – mieli ja aineAvaa koko luku
Luku 43 KonstellaatiotAvaa koko luku
Luku 44 Taivaalliset taidetyöntekijätAvaa koko luku
Luku 45 Paikallisjärjestelmän hallintoAvaa koko luku
Luku 46 Paikallisjärjestelmän päämajaAvaa koko luku
Luku 47 Seitsemän mansiomaailmaaAvaa koko luku
Luku 48 MorontiaelämäAvaa koko luku
Luku 49 Asutut maailmatAvaa koko luku
Luku 50 PlaneettaprinssitAvaa koko luku
Luku 51 Planetaariset AatamitAvaa koko luku
Luku 52 Planetaariset kuolevaisten aikakaudetAvaa koko luku
Luku 53 Luciferin kapinaAvaa koko luku
Luku 54 Luciferin kapinaan liittyvät ongelmatAvaa koko luku
Luku 55 Valon ja elämän sfääritAvaa koko luku
Luku 56 Universaalinen ykseysAvaa koko luku
Luku 57 Urantian alkuperäAvaa koko luku
Luku 58 Elämän juurruttaminen UrantialleAvaa koko luku
Luku 59 Elämän merellisen muodon aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 60 Urantia maaeliöstön varhaiskaudellaAvaa koko luku
Luku 61 Nisäkkäiden aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 62 Alkuihmisen kantarodutAvaa koko luku
Luku 63 Ensimmäinen ihmisperheAvaa koko luku
Luku 64 Evolutionaariset värilliset rodutAvaa koko luku
Luku 65 Evoluution valvontaAvaa koko luku
Luku 66 Urantian PlaneettaprinssiAvaa koko luku
Luku 67 Planeetan kapinaAvaa koko luku
Luku 68 Sivilisaation sarastusAvaa koko luku
Luku 69 Ihmisen perusinstituutiotAvaa koko luku
Luku 70 Ihmisperäisen hallitusjärjestelmän kehitysAvaa koko luku
Luku 71 Valtion kehittyminenAvaa koko luku
Luku 72 Erään naapuriplaneetan hallitusjärjestelmäAvaa koko luku
Luku 73 Eedenin PuutarhaAvaa koko luku
Luku 74 Aatami ja EevaAvaa koko luku
Luku 75 Aatami ja Eeva rikkovat sopimuksensaAvaa koko luku
Luku 76 Toinen PuutarhaAvaa koko luku
Luku 77 KeskiväliolennotAvaa koko luku
Luku 78 Violetti rotu Aatamin aikojen jälkeenAvaa koko luku
Luku 79 Andiittien leviäminen itämaihinAvaa koko luku
Luku 80 Andiittien leviäminen länsimaihinAvaa koko luku
Luku 81 Nykysivilisaation kehittyminenAvaa koko luku
Luku 82 Avioliiton kehitysAvaa koko luku
Luku 83 AvioliittoinstituutioAvaa koko luku
Luku 84 Avioliitto ja perhe-elämäAvaa koko luku
Luku 85 Palvonnan alkujuuretAvaa koko luku
Luku 86 Uskonnon varhaiskehitysAvaa koko luku
Luku 87 AavekultitAvaa koko luku
Luku 88 Fetissit, taikakalut ja magiaAvaa koko luku
Luku 89 Synti, uhri ja sovitusAvaa koko luku
Luku 90 Shamanismi – poppamiehet ja papitAvaa koko luku
Luku 91 Rukoilun kehityshistoriaAvaa koko luku
Luku 92 Uskonnon myöhempi kehitysAvaa koko luku
Luku 93 Makiventa MelkisedekAvaa koko luku
Luku 94 Melkisedekin opetusten vaikutus itämaillaAvaa koko luku
Luku 95 Melkisedekin opetusten vaikutus LevantissaAvaa koko luku
Luku 96 Jahve – heprealaisten JumalaAvaa koko luku
Luku 97 Jumalakäsityksen kehitys heprealaisten keskuudessaAvaa koko luku
Luku 98 Melkisedekin opetusten vaikutus länsimaissaAvaa koko luku
Luku 99 Uskontoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymyksetAvaa koko luku
Luku 100 Uskonto ihmisen kokemuksessaAvaa koko luku
Luku 101 Uskonnon todellinen luonneAvaa koko luku
Luku 102 Uskonnollisen uskon perustuksetAvaa koko luku
Luku 103 Uskonnollisen kokemuksen reaalisuusAvaa koko luku
Luku 104 Kolminaisuuskäsityksen kasvuAvaa koko luku
Luku 105 Jumaluus ja todellisuusAvaa koko luku
Luku 106 Universumin todellisuustasotAvaa koko luku
Luku 107 Ajatuksensuuntaajien alkuperä ja olemusAvaa koko luku
Luku 108 Ajatuksensuuntaajien tehtävä ja toimintaAvaa koko luku
Luku 109 Suuntaajien suhde universumin luotuihinAvaa koko luku
Luku 110 Suuntaajien suhde yksittäisiin kuolevaisiinAvaa koko luku
Luku 111 Suuntaaja ja sieluAvaa koko luku
Luku 112 Persoonallisuuden eloonjääminenAvaa koko luku
Luku 113 KohtalonsuojelijaserafitAvaa koko luku
Luku 114 Serafien planetaarinen hallitusAvaa koko luku
Luku 115 Korkein OlentoAvaa koko luku
Luku 116 Kaikkivaltias KorkeinAvaa koko luku
Luku 117 Korkein JumalaAvaa koko luku
Luku 118 Korkein ja Perimmäinen – ajallisuus ja avaruusAvaa koko luku
Luku 119 Kristus Mikaelin lahjoittautumisetAvaa koko luku
Luku 120 Mikaelin lahjoittautuminen UrantiallaAvaa koko luku
Luku 121 Mikaelin lahjoittautumisen aikaiset olotAvaa koko luku
Luku 122 Jeesuksen syntymä ja vauvaikäAvaa koko luku
Luku 123 Jeesuksen varhaislapsuusAvaa koko luku
Luku 124 Jeesuksen myöhempi lapsuusikäAvaa koko luku
Luku 125 Jeesus JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 126 Kaksi ratkaisevan tärkeää vuottaAvaa koko luku
Luku 127 NuoruusvuodetAvaa koko luku
Luku 128 Jeesuksen varhaismiehuusAvaa koko luku
Luku 129 Jeesuksen aikuisiän loppupuoliAvaa koko luku
Luku 130 Matkalla RoomaanAvaa koko luku
Luku 131 Maailman uskonnotAvaa koko luku
Luku 132 Roomassa vietetty aikaAvaa koko luku
Luku 133 Paluu RoomastaAvaa koko luku
Luku 134 Siirtymäkauden vuodetAvaa koko luku
Luku 135 Johannes KastajaAvaa koko luku
Luku 136 Kaste ja ne neljäkymmentä päivääAvaa koko luku
Luku 137 Odottelua GalileassaAvaa koko luku
Luku 138 Valtakunnan sanansaattajain kouluttaminenAvaa koko luku
Luku 139 Kaksitoista apostoliaAvaa koko luku
Luku 140 Kahdentoista apostolin virkaanasettaminenAvaa koko luku
Luku 141 Julkisen toiminnan alkuAvaa koko luku
Luku 142 Pääsiäinen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 143 Matka Samarian halkiAvaa koko luku
Luku 144 Gilboalla ja DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 145 Neljä vaiheikasta päivää KapernaumissaAvaa koko luku
Luku 146 Ensimmäinen Galilean-saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 147 Pistäytyminen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 148 Evankelistojen koulutusta BetsaidassaAvaa koko luku
Luku 149 Toinen saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 150 Kolmas saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 151 Odottelua ja opetusta järvenrannallaAvaa koko luku
Luku 152 Kapernaumin kriisiin johtaneet tapahtumatAvaa koko luku
Luku 153 Kapernaumin kriisiAvaa koko luku
Luku 154 Viimeiset Kapernaumissa vietetyt päivätAvaa koko luku
Luku 155 Pakomatka Pohjois-Galilean halkiAvaa koko luku
Luku 156 Oleskelu Tyyrossa ja SiidonissaAvaa koko luku
Luku 157 Filippuksen KesareassaAvaa koko luku
Luku 158 KirkastusvuoriAvaa koko luku
Luku 159 Kiertomatka DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 160 Rodan AleksandrialainenAvaa koko luku
Luku 161 Jatkokeskustelut Rodanin kanssaAvaa koko luku
Luku 162 LehtimajanjuhlaNykyinen lukuAvaa koko luku
Luku 163 Seitsemänkymmenen opettajan virkaanasettajaiset MagadanissaAvaa koko luku
Luku 164 Temppelin vihkimisen muistojuhlaAvaa koko luku
Luku 165 Perean-lähetysretki alkaaAvaa koko luku
Luku 166 Viimeinen käynti Pohjois-PereassaAvaa koko luku
Luku 167 Käynti FiladelfiassaAvaa koko luku
Luku 168 Lasaruksen kuolleistaherättäminenAvaa koko luku
Luku 169 Viimeinen opetuskerta PellassaAvaa koko luku
Luku 170 Taivaan valtakuntaAvaa koko luku
Luku 171 Matkalla JerusalemiinAvaa koko luku
Luku 172 Jerusalemiin-menoAvaa koko luku
Luku 173 Maanantai JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 174 Tiistaiaamu temppelissäAvaa koko luku
Luku 175 Viimeinen temppelipuheAvaa koko luku
Luku 176 Tiistai-ilta ÖljymäelläAvaa koko luku
Luku 177 Keskiviikko – lepopäiväAvaa koko luku
Luku 178 Viimeinen leirillä vietetty päiväAvaa koko luku
Luku 179 Viimeinen ehtoollinenAvaa koko luku
Luku 180 JäähyväispuheAvaa koko luku
Luku 181 Viimeiset kehotukset ja varoituksetAvaa koko luku
Luku 182 GetsemanessaAvaa koko luku
Luku 183 Jeesus kavalletaan ja pidätetäänAvaa koko luku
Luku 184 Sanhedrinin oikeusistuimen edessäAvaa koko luku
Luku 185 Oikeuskäsittely Pilatuksen edessäAvaa koko luku
Luku 186 Hetkeä ennen ristiinnaulitsemistaAvaa koko luku
Luku 187 RistiinnaulitseminenAvaa koko luku
Luku 188 Haudassaolon aikaAvaa koko luku
Luku 189 KuolleistanousuAvaa koko luku
Luku 190 Jeesuksen morontiailmestymisetAvaa koko luku
Luku 191 Ilmestymiset apostoleille ja muille johtohenkilöilleAvaa koko luku
Luku 192 Ilmestymiset GalileassaAvaa koko luku
Luku 193 Viimeiset ilmestymiset ja taivaaseenastuminenAvaa koko luku
Luku 194 Totuuden Hengen lahjoittaminenAvaa koko luku
Luku 195 Helluntain jälkeenAvaa koko luku
Luku 196 Jeesuksen uskoAvaa koko luku

Pikaluku

Avaa luku →

Jaa jae

Urantia-kirjan

Sanasto

Urantia-kirjan

Ehdota sanaa

-
1.00×

Luo uusi keskustelu

×