Urantiakirja.fi

Ladataan…

Urantiakirja.fi

Rekisteröidy
Siirry lukutekstiin

Luku 147 Pistäytyminen Jerusalemissa

3. Bethesdan lammen äärellä

Jerusalemissa vietetyn toisen sapatin iltapäivänä, kun Mestari ja apostolit olivat valmiit osallistumaan temppelipalveluksiin, Johannes sanoi Jeesukselle: ”Tule kanssani, haluaisin näyttää sinulle jotakin.” Johannes johdatti Jeesuksen Jerusalemin erään portin kautta ulos kaupungista Bethesdaksi kutsutulle vesilammikolle. Tämän lammikon ympärillä oli viisikatoksinen rakennelma, ja sen alla virui suuri joukko kärsiviä, jotka etsivät paranemista. Bethesda oli kuumavesilähde, jonka punertava vesi kupli epäsäännöllisin väliajoin siksi, että lammikon alla oleviin kalliononkaloihin kertyi kaasua. Monet luulivat tämän aika ajoin tapahtuvan lämpimän veden kuohumisen johtuvan yliluonnollisista voimista, ja kansan keskuudessa uskottiin, että ensimmäinen tuollaisen kuohahduksen jälkeen veteen astuva paranisi vaivoistaan, olivat ne mitä hyvänsä.
Jeesuksen asettamat rajoitukset tekivät apostoleista jotenkin rauhattomia, ja Johannes, kahdestatoista nuorin, oli erityisen kärsimätön siitä, että tällainen hillike oli asetettu. Hän oli tuonut Jeesuksen lammikolle ajatellen, että paikalle kerääntyneet kärsivät vetoaisivat Mestarin sääliväisyyteen niin voimakkaasti, että tämä liikuttuisi ja tekisi parantamisihmeen. Ja silloin koko Jerusalem hämmästyisi, ja näin saataisiin kaikki tuota pikaa uskomaan valtakunnan evankeliumiin. Johannes sanoi Jeesukselle: ”Mestari, katso kaikkia näitä kärsiviä; onko mitään, mitä voisimme tehdä heidän hyväkseen?” Ja Jeesus vastasi: ”Johannes, miksi tahtoisit houkutella minut poikkeamaan valitsemaltani tieltä? Mistä syystä sinä itsepintaisesti tahdot korvata ikuisesta totuudesta kertovan evankeliumin julistamisen ihmetekojen tekemisellä ja sairaiden parantamisella? Poikani, en saa tehdä sitä, mitä kaipaat, mutta kerää yhteen nämä sairaat ja vaivaiset voidakseni puhua heille rohkaisun ja ikuisen lohdutuksen sanoja.”
Paikalle kokoontuneille puhuessaan Jeesus sanoi: ”Moni teistä on täällä sairaana ja vaivattuna siksi, että olette monet vuodet eläneet väärällä tavalla. Toiset kärsivät ajallisuuteen kuuluvien tapaturmien vuoksi, toiset kärsivät esivanhempiensa tekemien virheiden vuoksi, kun jotkut teistä taas kamppailevat ajalliseen olemassaoloonne liittyvien epätäydellisten olosuhteiden mukanaan tuomien hankaluuksien kanssa. Mutta minun Isäni työskentelee, ja minä haluaisin työskennellä teidän maisen tilanne kohentamiseksi, mutta eritoten ikuisen tilanteenne varmistamiseksi. Kukaan meistä ei voi tehdä kovinkaan paljon muuttaakseen elämän vaikeuksia, ellemme näe, että taivaassa oleva Isä niin tahtoo. Me olemme viime kädessä kaikki velvolliset täyttämään sen, mikä on Iankaikkisen tahto. Jos teidät kaikki voitaisiin parantaa fyysisistä vaivoistanne, te toden totta ihmettelisitte, mutta vielä sitäkin suurenmoisempaa on, että puhdistuisitte kaikesta hengellisestä sairaudesta ja huomaisitte parantuneenne kaikista moraalisista vammoistanne. Olette kaikki Jumalan lapsia; olette taivaallisen Isän lapsia. Saattaa näyttää siltä, että ajallisuuden kahleet vaivaavat teitä, mutta ikiaikojen Jumala rakastaa teitä. Ja kun tuomion hetki koittaa, älkää pelätkö, sillä te kaikki kohtaatte paitsi oikeudenmukaisuutta, myös runsain määrin armeliaisuutta. Totisesti, totisesti, minä sanon teille: Joka kuulee valtakunnan evankeliumin ja uskoo tähän opetukseen, että hän on Jumalan poika, hänellä on iankaikkinen elämä. Jo nyt on tällaisia uskovia siirtymässä tuomarin edestä ja kuolemasta valoon ja elämään. Ja se hetki on tulossa, jolloin haudoissa olevatkin kuulevat ylösnousemuksen äänen.”
Ja monet niistä, jotka kuulivat, uskoivat valtakunnan evankeliumin. Jotkut kärsivistä kokivat niin syvän innoituksen ja hengellisen elpymisen, että he kulkivat ympäriinsä julistaen tulleensa parannetuiksi myös fyysisistä vaivoistaan.
Muuan mies, joka oli vuosikaudet kärsinyt masennuksesta ja jota hänen järkkyneen mielensä aiheuttamat vaivat olivat vakavasti kiusanneet, ilostui niin Jeesuksen sanoista, että hän makuulavitsansa maasta nostettuaan käveli kotiinsa, niin sapattipäivä kuin olikin. Tämä vaivojen mies oli kaikki kuluneet vuodet odottanut, että joku auttaisi häntä. Hän oli niin oman avuttomuudentunteensa rampauttama, ettei hänen mielessään ollut kertaakaan edes käväissyt sellainen ajatus, että hän itse auttaisi itseään. Ja osoittautui, ettei hänen tarvinnut parantuakseen tehdä muuta kuin ottaa vuoteensa ja kävellä.
Silloin Jeesus sanoi Johannekselle: ”Menkäämme pois, ennen kuin ylipapit ja kirjanoppineet yllättävät meidät ja loukkaantuvat siitä, että puhuimme elämän sanoja näille vaivatuille.” Ja he palasivat temppeliin ja liittyivät tovereidensa seuraan, ja kohta he lähtivät kaikki yöksi Betaniaan. Mutta Johannes ei koskaan kertonut muille apostoleille tästä hänen yhdessä Jeesuksen kanssa tänä sapatin iltapäivänä suorittamastaan käynnistä Bethesdan lammikolla.
The afternoon of the second Sabbath in Jerusalem, as the Master and the apostles were about to participate in the temple services, John said to Jesus, “Come with me, I would show you something.” John conducted Jesus out through one of the Jerusalem gates to a pool of water called Bethesda. Surrounding this pool was a structure of five porches under which a large group of sufferers lingered in quest of healing. This was a hot spring whose reddish-tinged water would bubble up at irregular intervals because of gas accumulations in the rock caverns underneath the pool. This periodic disturbance of the warm waters was believed by many to be due to supernatural influences, and it was a popular belief that the first person who entered the water after such a disturbance would be healed of whatever infirmity he had.
The apostles were somewhat restless under the restrictions imposed by Jesus, and John, the youngest of the twelve, was especially restive under this restraint. He had brought Jesus to the pool thinking that the sight of the assembled sufferers would make such an appeal to the Master’s compassion that he would be moved to perform a miracle of healing, and thereby would all Jerusalem be astounded and presently be won to believe in the gospel of the kingdom. Said John to Jesus: “Master, see all of these suffering ones; is there nothing we can do for them?” And Jesus replied: “John, why would you tempt me to turn aside from the way I have chosen? Why do you go on desiring to substitute the working of wonders and the healing of the sick for the proclamation of the gospel of eternal truth? My son, I may not do that which you desire, but gather together these sick and afflicted that I may speak words of good cheer and eternal comfort to them.”
In speaking to those assembled, Jesus said: “Many of you are here, sick and afflicted, because of your many years of wrong living. Some suffer from the accidents of time, others as a result of the mistakes of their forebears, while some of you struggle under the handicaps of the imperfect conditions of your temporal existence. But my Father works, and I would work, to improve your earthly state but more especially to insure your eternal estate. None of us can do much to change the difficulties of life unless we discover the Father in heaven so wills. After all, we are all beholden to do the will of the Eternal. If you could all be healed of your physical afflictions, you would indeed marvel, but it is even greater that you should be cleansed of all spiritual disease and find yourselves healed of all moral infirmities. You are all God’s children; you are the sons of the heavenly Father. The bonds of time may seem to afflict you, but the God of eternity loves you. And when the time of judgment shall come, fear not, you shall all find, not only justice, but an abundance of mercy. Verily, verily, I say to you: He who hears the gospel of the kingdom and believes in this teaching of sonship with God, has eternal life; already are such believers passing from judgment and death to light and life. And the hour is coming in which even those who are in the tombs shall hear the voice of the resurrection.”
And many of those who heard believed the gospel of the kingdom. Some of the afflicted were so inspired and spiritually revivified that they went about proclaiming that they had also been cured of their physical ailments.
One man who had been many years downcast and grievously afflicted by the infirmities of his troubled mind, rejoiced at Jesus’ words and, picking up his bed, went forth to his home, even though it was the Sabbath day. This afflicted man had waited all these years for somebody to help him; he was such a victim of the feeling of his own helplessness that he had never once entertained the idea of helping himself which proved to be the one thing he had to do in order to effect recovery—take up his bed and walk.
Then said Jesus to John: “Let us depart ere the chief priests and the scribes come upon us and take offense that we spoke words of life to these afflicted ones.” And they returned to the temple to join their companions, and presently all of them departed to spend the night at Bethany. But John never told the other apostles of this visit of himself and Jesus to the pool of Bethesda on this Sabbath afternoon.
SuomiEnglish
Jerusalemissa vietetyn toisen sapatin iltapäivänä, kun Mestari ja apostolit olivat valmiit osallistumaan temppelipalveluksiin, Johannes sanoi Jeesukselle: ”Tule kanssani, haluaisin näyttää sinulle jotakin.” Johannes johdatti Jeesuksen Jerusalemin erään portin kautta ulos kaupungista Bethesdaksi kutsutulle vesilammikolle. Tämän lammikon ympärillä oli viisikatoksinen rakennelma, ja sen alla virui suuri joukko kärsiviä, jotka etsivät paranemista. Bethesda oli kuumavesilähde, jonka punertava vesi kupli epäsäännöllisin väliajoin siksi, että lammikon alla oleviin kalliononkaloihin kertyi kaasua. Monet luulivat tämän aika ajoin tapahtuvan lämpimän veden kuohumisen johtuvan yliluonnollisista voimista, ja kansan keskuudessa uskottiin, että ensimmäinen tuollaisen kuohahduksen jälkeen veteen astuva paranisi vaivoistaan, olivat ne mitä hyvänsä.
The afternoon of the second Sabbath in Jerusalem, as the Master and the apostles were about to participate in the temple services, John said to Jesus, “Come with me, I would show you something.” John conducted Jesus out through one of the Jerusalem gates to a pool of water called Bethesda. Surrounding this pool was a structure of five porches under which a large group of sufferers lingered in quest of healing. This was a hot spring whose reddish-tinged water would bubble up at irregular intervals because of gas accumulations in the rock caverns underneath the pool. This periodic disturbance of the warm waters was believed by many to be due to supernatural influences, and it was a popular belief that the first person who entered the water after such a disturbance would be healed of whatever infirmity he had.
Jeesuksen asettamat rajoitukset tekivät apostoleista jotenkin rauhattomia, ja Johannes, kahdestatoista nuorin, oli erityisen kärsimätön siitä, että tällainen hillike oli asetettu. Hän oli tuonut Jeesuksen lammikolle ajatellen, että paikalle kerääntyneet kärsivät vetoaisivat Mestarin sääliväisyyteen niin voimakkaasti, että tämä liikuttuisi ja tekisi parantamisihmeen. Ja silloin koko Jerusalem hämmästyisi, ja näin saataisiin kaikki tuota pikaa uskomaan valtakunnan evankeliumiin. Johannes sanoi Jeesukselle: ”Mestari, katso kaikkia näitä kärsiviä; onko mitään, mitä voisimme tehdä heidän hyväkseen?” Ja Jeesus vastasi: ”Johannes, miksi tahtoisit houkutella minut poikkeamaan valitsemaltani tieltä? Mistä syystä sinä itsepintaisesti tahdot korvata ikuisesta totuudesta kertovan evankeliumin julistamisen ihmetekojen tekemisellä ja sairaiden parantamisella? Poikani, en saa tehdä sitä, mitä kaipaat, mutta kerää yhteen nämä sairaat ja vaivaiset voidakseni puhua heille rohkaisun ja ikuisen lohdutuksen sanoja.”
The apostles were somewhat restless under the restrictions imposed by Jesus, and John, the youngest of the twelve, was especially restive under this restraint. He had brought Jesus to the pool thinking that the sight of the assembled sufferers would make such an appeal to the Master’s compassion that he would be moved to perform a miracle of healing, and thereby would all Jerusalem be astounded and presently be won to believe in the gospel of the kingdom. Said John to Jesus: “Master, see all of these suffering ones; is there nothing we can do for them?” And Jesus replied: “John, why would you tempt me to turn aside from the way I have chosen? Why do you go on desiring to substitute the working of wonders and the healing of the sick for the proclamation of the gospel of eternal truth? My son, I may not do that which you desire, but gather together these sick and afflicted that I may speak words of good cheer and eternal comfort to them.”
Paikalle kokoontuneille puhuessaan Jeesus sanoi: ”Moni teistä on täällä sairaana ja vaivattuna siksi, että olette monet vuodet eläneet väärällä tavalla. Toiset kärsivät ajallisuuteen kuuluvien tapaturmien vuoksi, toiset kärsivät esivanhempiensa tekemien virheiden vuoksi, kun jotkut teistä taas kamppailevat ajalliseen olemassaoloonne liittyvien epätäydellisten olosuhteiden mukanaan tuomien hankaluuksien kanssa. Mutta minun Isäni työskentelee, ja minä haluaisin työskennellä teidän maisen tilanne kohentamiseksi, mutta eritoten ikuisen tilanteenne varmistamiseksi. Kukaan meistä ei voi tehdä kovinkaan paljon muuttaakseen elämän vaikeuksia, ellemme näe, että taivaassa oleva Isä niin tahtoo. Me olemme viime kädessä kaikki velvolliset täyttämään sen, mikä on Iankaikkisen tahto. Jos teidät kaikki voitaisiin parantaa fyysisistä vaivoistanne, te toden totta ihmettelisitte, mutta vielä sitäkin suurenmoisempaa on, että puhdistuisitte kaikesta hengellisestä sairaudesta ja huomaisitte parantuneenne kaikista moraalisista vammoistanne. Olette kaikki Jumalan lapsia; olette taivaallisen Isän lapsia. Saattaa näyttää siltä, että ajallisuuden kahleet vaivaavat teitä, mutta ikiaikojen Jumala rakastaa teitä. Ja kun tuomion hetki koittaa, älkää pelätkö, sillä te kaikki kohtaatte paitsi oikeudenmukaisuutta, myös runsain määrin armeliaisuutta. Totisesti, totisesti, minä sanon teille: Joka kuulee valtakunnan evankeliumin ja uskoo tähän opetukseen, että hän on Jumalan poika, hänellä on iankaikkinen elämä. Jo nyt on tällaisia uskovia siirtymässä tuomarin edestä ja kuolemasta valoon ja elämään. Ja se hetki on tulossa, jolloin haudoissa olevatkin kuulevat ylösnousemuksen äänen.”
In speaking to those assembled, Jesus said: “Many of you are here, sick and afflicted, because of your many years of wrong living. Some suffer from the accidents of time, others as a result of the mistakes of their forebears, while some of you struggle under the handicaps of the imperfect conditions of your temporal existence. But my Father works, and I would work, to improve your earthly state but more especially to insure your eternal estate. None of us can do much to change the difficulties of life unless we discover the Father in heaven so wills. After all, we are all beholden to do the will of the Eternal. If you could all be healed of your physical afflictions, you would indeed marvel, but it is even greater that you should be cleansed of all spiritual disease and find yourselves healed of all moral infirmities. You are all God’s children; you are the sons of the heavenly Father. The bonds of time may seem to afflict you, but the God of eternity loves you. And when the time of judgment shall come, fear not, you shall all find, not only justice, but an abundance of mercy. Verily, verily, I say to you: He who hears the gospel of the kingdom and believes in this teaching of sonship with God, has eternal life; already are such believers passing from judgment and death to light and life. And the hour is coming in which even those who are in the tombs shall hear the voice of the resurrection.”
Ja monet niistä, jotka kuulivat, uskoivat valtakunnan evankeliumin. Jotkut kärsivistä kokivat niin syvän innoituksen ja hengellisen elpymisen, että he kulkivat ympäriinsä julistaen tulleensa parannetuiksi myös fyysisistä vaivoistaan.
And many of those who heard believed the gospel of the kingdom. Some of the afflicted were so inspired and spiritually revivified that they went about proclaiming that they had also been cured of their physical ailments.
Muuan mies, joka oli vuosikaudet kärsinyt masennuksesta ja jota hänen järkkyneen mielensä aiheuttamat vaivat olivat vakavasti kiusanneet, ilostui niin Jeesuksen sanoista, että hän makuulavitsansa maasta nostettuaan käveli kotiinsa, niin sapattipäivä kuin olikin. Tämä vaivojen mies oli kaikki kuluneet vuodet odottanut, että joku auttaisi häntä. Hän oli niin oman avuttomuudentunteensa rampauttama, ettei hänen mielessään ollut kertaakaan edes käväissyt sellainen ajatus, että hän itse auttaisi itseään. Ja osoittautui, ettei hänen tarvinnut parantuakseen tehdä muuta kuin ottaa vuoteensa ja kävellä.
One man who had been many years downcast and grievously afflicted by the infirmities of his troubled mind, rejoiced at Jesus’ words and, picking up his bed, went forth to his home, even though it was the Sabbath day. This afflicted man had waited all these years for somebody to help him; he was such a victim of the feeling of his own helplessness that he had never once entertained the idea of helping himself which proved to be the one thing he had to do in order to effect recovery—take up his bed and walk.
Silloin Jeesus sanoi Johannekselle: ”Menkäämme pois, ennen kuin ylipapit ja kirjanoppineet yllättävät meidät ja loukkaantuvat siitä, että puhuimme elämän sanoja näille vaivatuille.” Ja he palasivat temppeliin ja liittyivät tovereidensa seuraan, ja kohta he lähtivät kaikki yöksi Betaniaan. Mutta Johannes ei koskaan kertonut muille apostoleille tästä hänen yhdessä Jeesuksen kanssa tänä sapatin iltapäivänä suorittamastaan käynnistä Bethesdan lammikolla.
Then said Jesus to John: “Let us depart ere the chief priests and the scribes come upon us and take offense that we spoke words of life to these afflicted ones.” And they returned to the temple to join their companions, and presently all of them departed to spend the night at Bethany. But John never told the other apostles of this visit of himself and Jesus to the pool of Bethesda on this Sabbath afternoon.

Urantia-kirja

Sisällysluettelo

← Kaikki luvut ja kirjahaku
EsipuheAvaa koko luku
Luku 1 Universaalinen IsäAvaa koko luku
Luku 2 Jumalan olemusAvaa koko luku
Luku 3 Jumalan attribuutitAvaa koko luku
Luku 4 Jumalan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 5 Jumalan suhde yksilöönAvaa koko luku
Luku 6 Iankaikkinen PoikaAvaa koko luku
Luku 7 Iankaikkisen Pojan suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 8 Ääretön HenkiAvaa koko luku
Luku 9 Äärettömän Hengen suhde maailmankaikkeuteenAvaa koko luku
Luku 10 Paratiisin-KolminaisuusAvaa koko luku
Luku 11 Ikuinen Paratiisin SaariAvaa koko luku
Luku 12 Universumien universumiAvaa koko luku
Luku 13 Paratiisin pyhät sfääritAvaa koko luku
Luku 14 Keskus- ja jumalallinen universumiAvaa koko luku
Luku 15 Seitsemän superuniversumiaAvaa koko luku
Luku 16 Seitsemän ValtiashenkeäAvaa koko luku
Luku 17 Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmääAvaa koko luku
Luku 18 Korkeimmat KolminaisuuspersoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 19 Rinnasteiset kolminaisuusperäiset olennotAvaa koko luku
Luku 20 Jumalan Paratiisin-PojatAvaa koko luku
Luku 21 Paratiisin Luoja-PojatAvaa koko luku
Luku 22 Kolminaistetut Jumalan PojatAvaa koko luku
Luku 23 Yksinäiset SanansaattajatAvaa koko luku
Luku 24 Äärettömän Hengen korkeammat persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 25 Avaruuden SanansaattajajoukotAvaa koko luku
Luku 26 Keskusuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 27 Ensi asteen supernafien toimintaAvaa koko luku
Luku 28 Superuniversumien hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 29 Universumivoiman ohjaajatAvaa koko luku
Luku 30 Suuruniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 31 Lopullisuuden SaavuttajakuntaAvaa koko luku
Luku 32 Paikallisuniversumien kehitysAvaa koko luku
Luku 33 Paikallisuniversumin hallintoAvaa koko luku
Luku 34 Paikallisuniversumin Äiti-HenkiAvaa koko luku
Luku 35 Jumalan paikallisuniversumipojatAvaa koko luku
Luku 36 ElämänkantajatAvaa koko luku
Luku 37 Paikallisuniversumin persoonallisuudetAvaa koko luku
Luku 38 Paikallisuniversumin hoivaavat hengetAvaa koko luku
Luku 39 Serafien armeijakunnatAvaa koko luku
Luku 40 Ylösnousemukselliset Jumalan pojatAvaa koko luku
Luku 41 Paikallisuniversumin fyysiset aspektitAvaa koko luku
Luku 42 Energia – mieli ja aineAvaa koko luku
Luku 43 KonstellaatiotAvaa koko luku
Luku 44 Taivaalliset taidetyöntekijätAvaa koko luku
Luku 45 Paikallisjärjestelmän hallintoAvaa koko luku
Luku 46 Paikallisjärjestelmän päämajaAvaa koko luku
Luku 47 Seitsemän mansiomaailmaaAvaa koko luku
Luku 48 MorontiaelämäAvaa koko luku
Luku 49 Asutut maailmatAvaa koko luku
Luku 50 PlaneettaprinssitAvaa koko luku
Luku 51 Planetaariset AatamitAvaa koko luku
Luku 52 Planetaariset kuolevaisten aikakaudetAvaa koko luku
Luku 53 Luciferin kapinaAvaa koko luku
Luku 54 Luciferin kapinaan liittyvät ongelmatAvaa koko luku
Luku 55 Valon ja elämän sfääritAvaa koko luku
Luku 56 Universaalinen ykseysAvaa koko luku
Luku 57 Urantian alkuperäAvaa koko luku
Luku 58 Elämän juurruttaminen UrantialleAvaa koko luku
Luku 59 Elämän merellisen muodon aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 60 Urantia maaeliöstön varhaiskaudellaAvaa koko luku
Luku 61 Nisäkkäiden aikakausi UrantiallaAvaa koko luku
Luku 62 Alkuihmisen kantarodutAvaa koko luku
Luku 63 Ensimmäinen ihmisperheAvaa koko luku
Luku 64 Evolutionaariset värilliset rodutAvaa koko luku
Luku 65 Evoluution valvontaAvaa koko luku
Luku 66 Urantian PlaneettaprinssiAvaa koko luku
Luku 67 Planeetan kapinaAvaa koko luku
Luku 68 Sivilisaation sarastusAvaa koko luku
Luku 69 Ihmisen perusinstituutiotAvaa koko luku
Luku 70 Ihmisperäisen hallitusjärjestelmän kehitysAvaa koko luku
Luku 71 Valtion kehittyminenAvaa koko luku
Luku 72 Erään naapuriplaneetan hallitusjärjestelmäAvaa koko luku
Luku 73 Eedenin PuutarhaAvaa koko luku
Luku 74 Aatami ja EevaAvaa koko luku
Luku 75 Aatami ja Eeva rikkovat sopimuksensaAvaa koko luku
Luku 76 Toinen PuutarhaAvaa koko luku
Luku 77 KeskiväliolennotAvaa koko luku
Luku 78 Violetti rotu Aatamin aikojen jälkeenAvaa koko luku
Luku 79 Andiittien leviäminen itämaihinAvaa koko luku
Luku 80 Andiittien leviäminen länsimaihinAvaa koko luku
Luku 81 Nykysivilisaation kehittyminenAvaa koko luku
Luku 82 Avioliiton kehitysAvaa koko luku
Luku 83 AvioliittoinstituutioAvaa koko luku
Luku 84 Avioliitto ja perhe-elämäAvaa koko luku
Luku 85 Palvonnan alkujuuretAvaa koko luku
Luku 86 Uskonnon varhaiskehitysAvaa koko luku
Luku 87 AavekultitAvaa koko luku
Luku 88 Fetissit, taikakalut ja magiaAvaa koko luku
Luku 89 Synti, uhri ja sovitusAvaa koko luku
Luku 90 Shamanismi – poppamiehet ja papitAvaa koko luku
Luku 91 Rukoilun kehityshistoriaAvaa koko luku
Luku 92 Uskonnon myöhempi kehitysAvaa koko luku
Luku 93 Makiventa MelkisedekAvaa koko luku
Luku 94 Melkisedekin opetusten vaikutus itämaillaAvaa koko luku
Luku 95 Melkisedekin opetusten vaikutus LevantissaAvaa koko luku
Luku 96 Jahve – heprealaisten JumalaAvaa koko luku
Luku 97 Jumalakäsityksen kehitys heprealaisten keskuudessaAvaa koko luku
Luku 98 Melkisedekin opetusten vaikutus länsimaissaAvaa koko luku
Luku 99 Uskontoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymyksetAvaa koko luku
Luku 100 Uskonto ihmisen kokemuksessaAvaa koko luku
Luku 101 Uskonnon todellinen luonneAvaa koko luku
Luku 102 Uskonnollisen uskon perustuksetAvaa koko luku
Luku 103 Uskonnollisen kokemuksen reaalisuusAvaa koko luku
Luku 104 Kolminaisuuskäsityksen kasvuAvaa koko luku
Luku 105 Jumaluus ja todellisuusAvaa koko luku
Luku 106 Universumin todellisuustasotAvaa koko luku
Luku 107 Ajatuksensuuntaajien alkuperä ja olemusAvaa koko luku
Luku 108 Ajatuksensuuntaajien tehtävä ja toimintaAvaa koko luku
Luku 109 Suuntaajien suhde universumin luotuihinAvaa koko luku
Luku 110 Suuntaajien suhde yksittäisiin kuolevaisiinAvaa koko luku
Luku 111 Suuntaaja ja sieluAvaa koko luku
Luku 112 Persoonallisuuden eloonjääminenAvaa koko luku
Luku 113 KohtalonsuojelijaserafitAvaa koko luku
Luku 114 Serafien planetaarinen hallitusAvaa koko luku
Luku 115 Korkein OlentoAvaa koko luku
Luku 116 Kaikkivaltias KorkeinAvaa koko luku
Luku 117 Korkein JumalaAvaa koko luku
Luku 118 Korkein ja Perimmäinen – ajallisuus ja avaruusAvaa koko luku
Luku 119 Kristus Mikaelin lahjoittautumisetAvaa koko luku
Luku 120 Mikaelin lahjoittautuminen UrantiallaAvaa koko luku
Luku 121 Mikaelin lahjoittautumisen aikaiset olotAvaa koko luku
Luku 122 Jeesuksen syntymä ja vauvaikäAvaa koko luku
Luku 123 Jeesuksen varhaislapsuusAvaa koko luku
Luku 124 Jeesuksen myöhempi lapsuusikäAvaa koko luku
Luku 125 Jeesus JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 126 Kaksi ratkaisevan tärkeää vuottaAvaa koko luku
Luku 127 NuoruusvuodetAvaa koko luku
Luku 128 Jeesuksen varhaismiehuusAvaa koko luku
Luku 129 Jeesuksen aikuisiän loppupuoliAvaa koko luku
Luku 130 Matkalla RoomaanAvaa koko luku
Luku 131 Maailman uskonnotAvaa koko luku
Luku 132 Roomassa vietetty aikaAvaa koko luku
Luku 133 Paluu RoomastaAvaa koko luku
Luku 134 Siirtymäkauden vuodetAvaa koko luku
Luku 135 Johannes KastajaAvaa koko luku
Luku 136 Kaste ja ne neljäkymmentä päivääAvaa koko luku
Luku 137 Odottelua GalileassaAvaa koko luku
Luku 138 Valtakunnan sanansaattajain kouluttaminenAvaa koko luku
Luku 139 Kaksitoista apostoliaAvaa koko luku
Luku 140 Kahdentoista apostolin virkaanasettaminenAvaa koko luku
Luku 141 Julkisen toiminnan alkuAvaa koko luku
Luku 142 Pääsiäinen JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 143 Matka Samarian halkiAvaa koko luku
Luku 144 Gilboalla ja DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 145 Neljä vaiheikasta päivää KapernaumissaAvaa koko luku
Luku 146 Ensimmäinen Galilean-saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 147 Pistäytyminen JerusalemissaNykyinen lukuAvaa koko luku
Luku 148 Evankelistojen koulutusta BetsaidassaAvaa koko luku
Luku 149 Toinen saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 150 Kolmas saarnamatkaAvaa koko luku
Luku 151 Odottelua ja opetusta järvenrannallaAvaa koko luku
Luku 152 Kapernaumin kriisiin johtaneet tapahtumatAvaa koko luku
Luku 153 Kapernaumin kriisiAvaa koko luku
Luku 154 Viimeiset Kapernaumissa vietetyt päivätAvaa koko luku
Luku 155 Pakomatka Pohjois-Galilean halkiAvaa koko luku
Luku 156 Oleskelu Tyyrossa ja SiidonissaAvaa koko luku
Luku 157 Filippuksen KesareassaAvaa koko luku
Luku 158 KirkastusvuoriAvaa koko luku
Luku 159 Kiertomatka DekapoliissaAvaa koko luku
Luku 160 Rodan AleksandrialainenAvaa koko luku
Luku 161 Jatkokeskustelut Rodanin kanssaAvaa koko luku
Luku 162 LehtimajanjuhlaAvaa koko luku
Luku 163 Seitsemänkymmenen opettajan virkaanasettajaiset MagadanissaAvaa koko luku
Luku 164 Temppelin vihkimisen muistojuhlaAvaa koko luku
Luku 165 Perean-lähetysretki alkaaAvaa koko luku
Luku 166 Viimeinen käynti Pohjois-PereassaAvaa koko luku
Luku 167 Käynti FiladelfiassaAvaa koko luku
Luku 168 Lasaruksen kuolleistaherättäminenAvaa koko luku
Luku 169 Viimeinen opetuskerta PellassaAvaa koko luku
Luku 170 Taivaan valtakuntaAvaa koko luku
Luku 171 Matkalla JerusalemiinAvaa koko luku
Luku 172 Jerusalemiin-menoAvaa koko luku
Luku 173 Maanantai JerusalemissaAvaa koko luku
Luku 174 Tiistaiaamu temppelissäAvaa koko luku
Luku 175 Viimeinen temppelipuheAvaa koko luku
Luku 176 Tiistai-ilta ÖljymäelläAvaa koko luku
Luku 177 Keskiviikko – lepopäiväAvaa koko luku
Luku 178 Viimeinen leirillä vietetty päiväAvaa koko luku
Luku 179 Viimeinen ehtoollinenAvaa koko luku
Luku 180 JäähyväispuheAvaa koko luku
Luku 181 Viimeiset kehotukset ja varoituksetAvaa koko luku
Luku 182 GetsemanessaAvaa koko luku
Luku 183 Jeesus kavalletaan ja pidätetäänAvaa koko luku
Luku 184 Sanhedrinin oikeusistuimen edessäAvaa koko luku
Luku 185 Oikeuskäsittely Pilatuksen edessäAvaa koko luku
Luku 186 Hetkeä ennen ristiinnaulitsemistaAvaa koko luku
Luku 187 RistiinnaulitseminenAvaa koko luku
Luku 188 Haudassaolon aikaAvaa koko luku
Luku 189 KuolleistanousuAvaa koko luku
Luku 190 Jeesuksen morontiailmestymisetAvaa koko luku
Luku 191 Ilmestymiset apostoleille ja muille johtohenkilöilleAvaa koko luku
Luku 192 Ilmestymiset GalileassaAvaa koko luku
Luku 193 Viimeiset ilmestymiset ja taivaaseenastuminenAvaa koko luku
Luku 194 Totuuden Hengen lahjoittaminenAvaa koko luku
Luku 195 Helluntain jälkeenAvaa koko luku
Luku 196 Jeesuksen uskoAvaa koko luku

Pikaluku

Avaa luku →

Jaa jae

Urantia-kirjan

Sanasto

Urantia-kirjan

Ehdota sanaa

-
1.00×

Luo uusi keskustelu

×