Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Aloitetaan blogi heti lainauksella luvusta 176

”Ja etpä sinäkään, Tuomas, kykene käsittämään, mitä olen kaiken aikaa sanonut. Enkö ole koko tämän ajan opettanut sinulle, että yhteytesi valtakuntaan on hengellinen ja yksilökohtainen, se on kokonaan asia, joka kuuluu henkilökohtaiseen kokemukseesi hengessä sen uskon oivalluksen kautta, että olet Jumalan poika? Mitä minun vielä tulee lisätä?”

Ja siitäpä tämä blogi oli hyvä startata, nimittäin tuo kyseinen luku jo itsessään on sellainen mikä olisi hyvä jos jokainen Urantiaan uskova lukisi, nimittäin jopa Jeesus puhui henkilökohtaisesta uskosta ja kokemuksesta, eikä mistään yleisistä rituaaleihin ja orjallisiin tapoihin tai varsinkaan veripalvontaan kristillisien oppien mukaisesti uskomiseen.

Ei se ”kristuksen veri” ole mikään loitsu tai taikasana, nimenomaan henkilökohtainen usko on se, mikä uskovaista pitäisi liikuttaa, eikä niinkään sekään että kansakunnissa eli maanpäällä jotakin eriskummallista tapahtuu tai maailma luhistuu. Jeesuksen opettaessa: Mitä te, jotka uskotte tähän valtakunnan evankeliumiin, sellaisesta piittaisitte, vaikka kansakunnat kukistuvat, vaikka aikakausi päättyy tai kaikki näkyvä sortuu, kun kerran tiedätte, että elämänne on Pojan antama lahja ja että se on ikuisesti turvattu Isässä? Jos kerran olette eläneet ajallisen elämän uskon avulla ja tuottaneet hengen hedelmiä vanhurskautena, johon kuuluu rakastava kanssaihmistenne palveleminen, voitte luottavaisina, samaa eloonjäämisuskoa osoittaen, joka on vienyt teidät ensimmäisen ja maisen Jumalan poikauteen suorittamanne tutkimusretken päähän, odottaa ikuisen elämänuran seuraavaa vaihetta.

Filosofiaa ajatuksen taustalla

Jeesus toisteli useita kertoja, ettei hänen valtakuntansa ole tästä maasta vaan taivaissa, silti ihmisillä on älytön kiihko omistaa kaikki intressinsä tähän planeettaan ja tähän lyhyeen hetkeen, vaikka oikeasti pitäisi keskittyä enemmän siihen henkeen ja uskoon, etsiä sitä omaa kokemusta ja elää sitä todeksi.

Yritän itsekkin usein vakuuttaa ihmisiä siitä, että ei kiinnittäisi koko elämäänsä tämän planeetan ongelmiin, sillä ne ei saa estää sitä henkilökohtaista ja ainutkertaista kokemusta täällä. Tottahan toki olemme saaneet elämän lahjana ja sellaisena sitä tulisikin pitää, mutta tämä keho on vain lainassa, se on työkalu eikä lopullisuus, tämä planeetta on vuokralla ja hetken käytössä. Eihän kukaan ala maalaamaan vuokra autoa tai osta siihen hirveästi lisäosia, mutta arvostaa sekä pitää siitä hyvää huolta kuitenkin, sama pätee elämään että miksi omistaa koko elämä keholle, planeetalle ja maallisille ominaisuuksille kun ne hengen hedelmät on se millä on merkitystä.

Valitse taivaanvaltakunnan työ jo nyt

 ”Ja tällä tavoin teidän tulisi Isän asioita toimittaessanne tehdä työnne nyt ja vastedes, vieläpä ikuisesti. Jatkakaa työtänne, kunnes minä tulen. Tehkää uskollisuutta osoittaen, mikä on tehtäväksenne annettu, ja niin tehdessänne olette valmiit, kun kuoleman tilinteon hetki koittaa. Ja elettyänne elämänne tällä tavoin Isän kunniaksi ja Pojan tyydytykseksi astutte riemumielin ja yhä suurempaa mielihyvää tuntien ikiaikojen valtakunnan ikuiseen palvelukseen.”

Tämä kohta on tärkeä, nimittäin kuten tässä mainitaan ”Valtakunnan ikuiseen palvelukseen”, se tarkoittaa ikuisuutta ja siihen voidaan jo täällä liittyä, mutta kuitenkin kuolema on pakollinen ennen siirtymää, siispä hengentyö vs maallinen mammona ja työ, kumpi näistä on arvokkaampi siinä suhteessa, että toinen lähtee mukaasi ja kantaa hedelmää myös kuoleman jälkeen kun toinen todella vain jää tänne?

Pähkinäinkuoressa

Leirinuotion äärellä Tuomas kysyy Jeesukselta, miten heidän pitäisi suhtautua aikaan, jolloin Mestari on poissa ennen paluutaan. Jeesus vastaa, että Tuomaskin ymmärtää yhä liian ulkoisesti sen, mistä valtakunnassa on kyse. Hänen mukaansa yhteys Jumalan valtakuntaan ei perustu maailman tapahtumiin, poliittisiin mullistuksiin eikä maailmanlopun odotteluun, vaan henkilökohtaiseen ja hengelliseen suhteeseen Jumalaan.

Jeesuksen pääsanoma on, että uskovan ei tule joutua pelon tai hämmennyksen valtaan, vaikka kansakunnat sortuisivat, aikakaudet päättyisivät tai maailma järkkyisi. Hän korostaa, että ne, jotka tuntevat Jumalan ja uskovat evankeliumiin, ovat jo saaneet ikuisen elämän vakuutuksen. Siksi heidän elämänsä on turvassa Isässä, eikä ajallisten katastrofien pitäisi horjuttaa heidän sisäistä rauhaansa.

Tämä keskustelu jatkaa koko illan teemaa: apostolit olivat hämmentyneitä, koska he sekoittivat toisiinsa Jerusalemin hävityksen, Jeesuksen lähdön ja hänen tulevan paluunsa. Leirissä Jeesus ohjaa heitä pois ulkoisten tapahtumien spekuloinnista kohti sisäistä hengellistä todellisuutta.

Ydinajatus:
Älä rakenna uskoasi maailman tapahtumien varaan, vaan siihen, että olet Jumalan lapsi ja että elämäsi on hengellisesti turvattu Isässä kuoleman jälkeenkin, vaikka tämä maailma räjähtäisi niin hengen hedelmät ja sielusi on turvattu uskossasi. ❤️