Gili-saarilla sijaitseva Coral Catch -järjestö on kehittänyt naisten koulutusohjelman, joka yhdistää sukellustaidot, korallitutkimuksen ja käytännön korallinistutustyöt. Ohjelma käynnistettiin 2021 ja sen intensiivinen, yhdeksän viikon mittainen opetuskokonaisuus opettaa osallistujille muun muassa keinoriuttojen rakentamista, pitkäaikaista seuranta- ja hoitotyötä sekä paikallista tiedonkeruuta.

Koulutuksen tavoitteena ei ole vain toteuttaa lyhytaikaisia palauttamisprojekteja, vaan luoda paikallinen, ammattitaitoinen työvoima, joka sitoutuu riuttojen ylläpitoon ja seurantaan pidemmällä aikavälillä. Osallistujien välille syntynyt yhteisö — jota järjestö kutsuu ”sisterhoodiksi” — toimii alumniverkostona, joka tukee työmahdollisuuksien syntymistä ja mentorointia.

Koulutus, työpolut ja yhteisöllinen omistajuus

Coral Catchin ohjelmaan on hakenut runsaasti nuoria naisia eri puolilta Indonesiaa. Useista valituista kurssilaisista on tullut nopeasti merentutkimuksen ja suojelun ammattilaisia: jotkut ovat siirtyneet sukeltajiksi ja kenttätutkijoiksi, toiset ovat osallistuneet haitutkimukseen ja suojeluvalvontaan. Esimerkiksi eräs entinen osallistuja on liittynyt haitarkkailuun ja toisen tehtäväkenttään kuuluu projektien koordinointi ja uusien osallistujien kouluttaminen.

Järjestön vaikutusarvio osoittaa poikkeuksellisen korkean pysyvyyden: kaikki valmistuneet ovat jatkaneet työtä, opiskelua tai tutkimusta suojelun parissa. Coral Catch on tähän mennessä kouluttanut 44 naista 12 eri ryhmässä. Lisäksi alumnit tukevat toisiaan mentoroinnilla, tiedonvaihdolla ja työhön sijoittumisessa.

Tulokset, haasteet ja laajempi merkitys

Kenttätyössä Coral Catchin menteet ovat asentaneet yli 300 keinorakennelmaa ja istuttaneet yli 5 000 korallifragmenttia, mikä on palauttanut noin 850 neliömetriä riutta-aluetta Gili Matran merireservissä. Nämä toimet ovat lupaavia, mutta korallit kasvavat hitaasti ja keinoriutat vaativat pitkäjänteistä hoitoa: transplantoidut alueet tarvitsevat seurantaa ja ylläpitoa vähintään useiden vuosien ajan. Laajempi arviointi kansainvälisistä korallinrestaurointiprojekteista osoittaa, että monet toimet jäävät valvomatta lyhyeksi ajaksi — tutkimuskatsaus mainitsee, että 60 prosentissa tapauksista seuranta jatkuu alle 18 kuukautta.

Coral Catch on pyrkinyt vastaamaan tähän haasteeseen muuttamalla suojelutyön myös työvoimaongelmaksi: kouluttamalla paikallisia naisia ja rakentamalla pitkäkestoista osaamista, organisaatio tavoittelee jatkuvaa huolenpitoa rannoille ja riutoille. Lisäksi naisten osallisuus suojelutyöhön yhdistää ympäristönsuojelun ja sosiaalisen kehityksen: koulutus luo vaihtoehtoisia toimeentulomahdollisuuksia ja vahvistaa yhteisön luottamusta paikalliseen luonnonhoitoon.

Esimerkit muualta Aasiasta ja Afrikasta osoittavat samankaltaisia vaikutusmekanismeja: naisten ryhmät ovat olleet merkittävä voima mangrovemetsien kunnostamisessa ja metsähäviön torjunnassa, kun ympäristötyö nivoutuu taloudelliseen voimaantumiseen. Myös se, että paikalliset yliopistot ja tutkijat osallistuvat koulutusohjelmiin, lisää ohjelman uskottavuutta ja teknistä tukea kentälle.

Coral Catchin lähestymistapa yhdistää hands-on-koulutuksen, verkostoitumisen ja pitkäjänteisen seurannan. Vaikka korallien palauttaminen on hidasta ja herkkää työtä, paikallisesti juurtuneet osaamisverkostot antavat parhaat edellytykset sille, että suojelu jatkuu myös ulkopuolisen rahoituksen tai lyhytaikaisten projektien päättymisen jälkeen.

Hanke on esimerkki siitä, miten luonnonhoito, koulutus ja yhteisöllisyys voivat yhdessä rakentaa kestävämpiä ratkaisuja — sekä saariston ekosysteemien että ihmisten elinkeinojen hyväksi.