Maasta katsottuna näkyvän Auringon aktiivisuus on jälleen kiihtymässä: aktiivisuusalue AR4513 laukaisi M-sarjan purkauksen, jonka yhteydessä syntynyt koronan massapurkaus (CME) on nyt määritelty Maahan kohdistuvaksi. Samanaikaisesti koronan aukosta tuleva nopea aurinkotuuli voi nostaa geomagneettista aktiivisuutta, jolloin revontulia voi esiintyä tavallista etelämpänäkin.

Tapahtuma on merkittävä siksi, että sen yhdistelmä—CME plus koronan aukon virtaus—voi nostaa Kp-indeksiä G1- tai jopa G2-tasolle eli aiheuttaa lieviä tai kohtalaisia geomagneettisia myrskyjä. NOAA:n Space Weather Prediction Center ja havainnot GOES-19- ja SDO-satelliiteista muodostavat perustan ennusteille, ja EarthSky on koonnut näitä havaintoja julkaisussaan.

Mistä ennusteissa on kyse ja kenelle revontulet näkyvät?

Forecastereiden mukaan iltapäivän ja myöhäisillan aikana koronan aukosta tuleva nopea aurinkotuuli voi nostaa aktiivisuutta Kp-arvoihin 3–4; ajankohtaisen CME:n saapuessa yhdistelmä voi viedä tilanteen G1 (pieni) tai G2 (kohtalainen) myrskyluokkaan. G1- ja G2-merkinnät viittaavat geomagneettisiin häiriöihin, jotka yleensä näkyvät revontulina korkeilla ja joskus keskisillä leveysasteilla.

EarthSky ja viranomaislähteet mainitsevat, että korkeimmat todennäköisyydet revontulille ovat Alaskassa ja suuren osan Kanadaa kattavalla leveysalueella. Myös Pohjois-Euroopan, Skotlannin ja Yhdysvaltojen pohjoisten osien (esimerkiksi Seattle ja Minneapolis mainittuina kaupunkeina ennusteessa) asukkaat voivat mahdollisesti havaita ilmiöitä, mikäli pilvipeite sallii.

Auringon aktiivisuus ja mitä seuraavaksi odotetaan

Aktiivisuusjakson viimeisen vuorokauden havainnoissa aurinko tuotti useita purkauksia: lähijaksolla rekisteröitiin muun muassa yksi M1.0- ja yksi M2.2-purkaus sekä useita pienempiä C- ja B-luokan purkauksia. AR4513 on pysynyt ennusteryhmän aktiivisimpana alueena ja on tuottanut toimeenpanijaurkauksia useampina päivinä peräkkäin.

GOES-19:n SUVI-instrumentti tallensi M1.0-purkausta, ja NASA SDO -satelliitin koko-aurinkokuva on ollut käytössä tilanteen seurannassa. Lisäksi havaittiin, että interplanetaarisen magneettikentän Bz-komponentti on ajoittain kääntynyt etelään, mikä edistää magneettikentän kytkeytymistä Maahan ja lisää revontulien syntymisen todennäköisyyttä.

CME:n saapumisaika on ennustettu perjantaille (aineiston mukaan seuraava päivä), mutta analyysit antavat mahdollisuuden aikaisemmallekin osumalle. Mikäli CME yhdistyy koronan aukon virtaustaikaan, vaikutukset voivat olla voimakkaampia ja ulottua laajemmalle maantieteellisesti.

Space weather -tapahtumat vaikuttavat muutakin kuin taivaan valoilmiöihin: voimakkaammat purkaukset voivat aiheuttaa radiosignaalien katkeilua, satelliittien ja avaruuslaitteiden toiminnan häiriöitä sekä paineen vaihtelua magnetosfäärissä. Toistaiseksi ennusteissa mainitut vaikutukset ovat kuitenkin luonteeltaan lievästä kohtalaiseen.

Seuraavina vuorokausina viranomaiset ja tutkijat päivittävät ennusteita, ja havaintoyhteisö pyytää aurora-harrastajia lähettämään havaintoja ja kuvia, jos näitä näkyy. Kirkkaat, pilvettömät yöt pohjoisilla leveysasteilla antavat parhaat mahdollisuudet seurata ilmiötä.

Lähteet: EarthSky-katsaus NOAA:n ja NASA:n tilannekuviin sekä GOES-19 ja SDO -havainnot.