-
Esipuhe
-
Luku 1 Universaalinen Isä
-
Luku 2 Jumalan olemus
-
Luku 3 Jumalan attribuutit
-
Luku 4 Jumalan suhde maailmankaikkeuteen
-
Luku 5 Jumalan suhde yksilöön
-
Luku 6 Iankaikkinen Poika
-
Luku 7 Iankaikkisen Pojan suhde maailmankaikkeuteen
-
Luku 8 Ääretön Henki
-
Luku 9 Äärettömän Hengen suhde maailmankaikkeuteen
-
Luku 10 Paratiisin-Kolminaisuus
- Paratiisin-Kolminaisuus
- 1. Ensimmäisen Lähteen ja Keskuksen minuuden jakaminen
- 2. Jumaluuden personoituminen
- 3. Jumaluuden kolme persoonaa
- 4. Jumaluuden kolminaisuusunioni
- 5. Kolminaisuuden toiminnot
- 6. Kolminaisuuden Stationaariset Pojat
- 7. Korkeimmuuden harjoittama ylivalvonta
- 8. Finiittisen tuolla puolen vaikuttava kolminaisuus
-
Luku 11 Ikuinen Paratiisin Saari
-
Luku 12 Universumien universumi
-
Luku 13 Paratiisin pyhät sfäärit
-
Luku 14 Keskus- ja jumalallinen universumi
-
Luku 15 Seitsemän superuniversumia
- Seitsemän superuniversumia
- 1. Superuniversumien avaruustaso
- 2. Superuniversumien organisaatio
- 3. Orvontonin superuniversumi
- 4. Tähtisumut – universumien esivanhemmat
- 5. Taivaankappaleiden alkuperä
- 6. Avaruuden sfäärit
- 7. Arkkitehtoniset sfäärit
- 8. Energian kontrolli ja säätely
- 9. Superuniversumien piirit
- 10. Superuniversumien hallitsijat
- 11. Neuvotteleva edustajakokous
- 12. Korkeimmat tuomioistuimet
- 13. Sektorihallitukset
- 14. Seitsemän superuniversumin tarkoitukset
-
Luku 16 Seitsemän Valtiashenkeä
- Seitsemän Valtiashenkeä
- 1. Suhde kolmiyhteiseen Jumaluuteen
- 2. Suhde Äärettömään Henkeen
- 3. Valtiashenkien identiteetti ja erilaisuus
- 4. Valtiashenkien ominaisuudet ja toiminnat
- 5. Suhde luotuihin
- 6. Kosminen mieli
- 7. Moraali, hyve ja persoonallisuus
- 8. Urantia-persoonallisuus
- 9. Ihmisen tietoisuuden reaalisuus
-
Luku 17 Korkeimpien Henkien seitsemän ryhmää
-
Luku 18 Korkeimmat Kolminaisuuspersoonallisuudet
-
Luku 19 Rinnasteiset kolminaisuusperäiset olennot
-
Luku 20 Jumalan Paratiisin-Pojat
- Jumalan Paratiisin-Pojat
- 1. Taivaasta laskeutuvat Jumalan Pojat
- 2. Hallinnolliset Pojat
- 3. Oikeudelliset toimet
- 4. Hallinnolliset tehtäväkäynnit
- 5. Jumalan Paratiisin-Poikien lahjoittautuminen
- 6. Lahjoittautumiset kuolevaisen hahmossa
- 7. Kolminaisuuden Opettaja-Pojat
- 8. Daynaalien paikallisuniversumipalvelu
- 9. Daynaalien planetaarinen palvelu
- 10. Paratiisin-Poikien yhteispalvelu
-
Luku 21 Paratiisin Luoja-Pojat
-
Luku 22 Kolminaistetut Jumalan Pojat
- Kolminaistetut Jumalan Pojat
- 1. Kolminaisuuden syleilemät Pojat
- 2. Voimalliset Sanansaattajat
- 3. Korkea-arvoiset
- 4. Nimettömät ja Numerottomat
- 5. Kolminaistetut Suojelijat
- 6. Kolminaistetut Lähettiläät
- 7. Kolminaistamisen tekniikka
- 8. Luotujen kolminaistamat Pojat
- 9. Taivaalliset Vartijat
- 10. Ylhäisten Poikien Avustajat
-
Luku 23 Yksinäiset Sanansaattajat
-
Luku 24 Äärettömän Hengen korkeammat persoonallisuudet
-
Luku 25 Avaruuden Sanansaattajajoukot
-
Luku 26 Keskusuniversumin hoivaavat henget
- Keskusuniversumin hoivaavat henget
- 1. Hoivaavat henget
- 2. Voimalliset supernafit
- 3. Kolmannen asteen supernafit
- 4. Toisen asteen supernafit
- 5. Pyhiinvaeltajien auttajat
- 6. Korkeimmuuden oppaat
- 7. Kolminaisuuden oppaat
- 8. Pojan löytäjät
- 9. Isän oppaat
- 10. Neuvonantajat ja neuvojat
- 11. Levon täydentäjät
-
Luku 27 Ensi asteen supernafien toiminta
-
Luku 28 Superuniversumien hoivaavat henget
-
Luku 29 Universumivoiman ohjaajat
-
Luku 30 Suuruniversumin persoonallisuudet
-
Luku 31 Lopullisuuden Saavuttajakunta
- Lopullisuuden Saavuttajakunta
- 1. Havonan syntyperäisasukkaat
- 2. Gravitaatiosanansaattajat
- 3. Kunnialla kruunatut kuolevaiset
- 4. Adoptoidut serafit
- 5. Kunnialla kruunatut Aineelliset Pojat
- 6. Kunnialla kruunatut keskiväliolennot
- 7. Valon Evankelistat
- 8. Transsendentaalit
- 9. Kokonaisuniversumin Arkkitehdit
- 10. Löytöretki perimmäisyyteen
-
Luku 32 Paikallisuniversumien kehitys
-
Luku 33 Paikallisuniversumin hallinto
-
Luku 34 Paikallisuniversumin Äiti-Henki
-
Luku 35 Jumalan paikallisuniversumipojat
-
Luku 36 Elämänkantajat
-
Luku 37 Paikallisuniversumin persoonallisuudet
- Paikallisuniversumin persoonallisuudet
- 1. Universumiauttajat
- 2. Loistavat Iltatähdet
- 3. Arkkienkelit
- 4. Korkeimmat Avustajat
- 5. Pääkomissionaarit
- 6. Taivaalliset Valvojat
- 7. Mansiomaailman Opettajat
- 8. Tehtävään määrättyjen korkeampien henkien yhteisöt
- 9. Paikallisuniversumin vakinaiset kansalaiset
- 10. Paikallisuniversumin muita olentoryhmiä
-
Luku 38 Paikallisuniversumin hoivaavat henget
-
Luku 39 Serafien armeijakunnat
-
Luku 40 Ylösnousemukselliset Jumalan pojat
- Ylösnousemukselliset Jumalan pojat
- 1. Evolutionaariset serafit
- 2. Ylösnousevat Aineelliset Pojat
- 3. Taivaaseen otetut keskiväliolennot
- 4. Personoidut Suuntaajat
- 5. Ajallisuuden ja avaruuden kuolevaiset
- 6. Jumalan uskonpojat
- 7. Isään fuusioituneet kuolevaiset
- 8. Poikaan fuusioituneet kuolevaiset
- 9. Henkeen fuusioituneet kuolevaiset
- 10. Ylösnousemuksen määränpäät
-
Luku 41 Paikallisuniversumin fyysiset aspektit
- Paikallisuniversumin fyysiset aspektit
- 1. Nebadonin voimakeskukset
- 2. Satanian fyysiset valvojat
- 3. Tähtikumppanimme
- 4. Aurinkojen tiheys
- 5. Aurinkosäteily
- 6. Kalsium – avaruuden vaeltaja
- 7. Aurinkoenergian lähteet
- 8. Aurinkoenergian reaktiot
- 9. Aurinkojen stabiliteetti
- 10. Asuttujen maailmojen alkuperä
-
Luku 42 Energia – mieli ja aine
- Energia – mieli ja aine
- 1. Paratiisin vahvuudet ja energiat
- 2. Universaaliset ei-hengelliset energiajärjestelmät (fyysiset energiat)
- 3. Aineen luokittelu
- 4. Energian ja aineen transmutaatiot
- 5. Aaltoenergian ilmenemät
- 6. Ultimatonit, elektronit ja atomit
- 7. Atominen aine
- 8. Atomin koossapysyvyys
- 9. Luonnonfilosofia
- 10. Universaaliset ei-hengelliset energiajärjestelmät (aineelliset mielijärjestelmät)
- 11. Maailmankaikkeuden mekanismit
- 12. Hahmo ja muoto – mielen hallitsevuus
-
Luku 43 Konstellaatiot
-
Luku 44 Taivaalliset taidetyöntekijät
-
Luku 45 Paikallisjärjestelmän hallinto
-
Luku 46 Paikallisjärjestelmän päämaja
-
Luku 47 Seitsemän mansiomaailmaa
-
Luku 48 Morontiaelämä
-
Luku 49 Asutut maailmat
-
Luku 50 Planeettaprinssit
-
Luku 51 Planetaariset Aatamit
-
Luku 52 Planetaariset kuolevaisten aikakaudet
- Planetaariset kuolevaisten aikakaudet
- 1. Alkukantainen ihminen
- 2. Planeettaprinssin jälkeinen ihminen
- 3. Aatamin jälkeinen ihminen
- 4. Hallinnollisen Pojan jälkeinen ihminen
- 5. Lahjoittautuneen Pojan jälkeinen ihminen
- 6. Lahjoittautumisen jälkeinen aikakausi Urantialla
- 7. Opettaja-Pojan jälkeinen ihminen
-
Luku 53 Luciferin kapina
-
Luku 54 Luciferin kapinaan liittyvät ongelmat
-
Luku 55 Valon ja elämän sfäärit
- Valon ja elämän sfäärit
- 1. Morontiatemppeli
- 2. Kuolema ja taivaaseenotto
- 3. Kultaiset aikakaudet
- 4. Hallinnolliset uudelleenjärjestelyt
- 5. Aineellisen kehityksen lakikorkeus
- 6. Yksittäinen kuolevainen
- 7. Ensimmäinen eli planetaarinen vaihe
- 8. Toinen eli järjestelmävaihe
- 9. Kolmas eli konstellaatiovaihe
- 10. Neljäs eli paikallisuniversumivaihe
- 11. Pien- ja suursektorivaiheet
- 12. Seitsemäs eli superuniversumivaihe
-
Luku 56 Universaalinen ykseys
- Universaalinen ykseys
- 1. Fyysinen koordinointi
- 2. Älyllinen ykseys
- 3. Hengellinen yhdistyminen
- 4. Persoonallisuuden yhdistyminen
- 5. Jumaluuden ykseys
- 6. Evolutionaarisen Jumaluuden yhdistyminen
- 7. Universaaliset evoluution seurausilmiöt
- 8. Korkein yhdistäjä
- 9. Universaalisen Absoluutin ykseys
- 10. Totuus, kauneus ja hyvyys
-
Luku 57 Urantian alkuperä
- Urantian alkuperä
- 1. Andronoverin tähtisumu
- 2. Ensimmäinen tähtisumuvaihe
- 3. Toinen tähtisumuvaihe
- 4. Kolmas ja neljäs vaihe
- 5. Monmatian – Urantian aurinkokunnan – synty
- 6. Aurinkokuntavaihe – Planeettojen muodostumisvaihe
- 7. Meteoriajanjakso – Vulkaaninen aikakausiPlaneetan alkuvaiheen ilmakehä
- 8. Maankuoren asettuminenMaanjäristysten aikakausiMaailman valtameri ja ensimmäinen manner
-
Luku 58 Elämän juurruttaminen Urantialle
-
Luku 59 Elämän merellisen muodon aikakausi Urantialla
- Elämän merellisen muodon aikakausi Urantialla
- 1. Matalien merien varhainen merieliöstöTrilobiittien aikakausi
- 2. Ensimmäinen mantereisten tulvien vaiheSelkärangattomien eläinten aikakausi
- 3. Toinen suuri tulvien vaiheKorallikausi – Lonkerojalkaisten aikakausi
- 4. Suuri maankohoamisen vaiheMaalla elävän kasvikunnan ajanjaksoKalojen aikakausi
- 5. Maankuoren siirrosvaiheSaniaismetsien hiiltymisjaksoSammakoiden aikakausi
- 6. Ilmastollinen siirtymävaiheSiemenkasvien ajanjaksoBiologisten koettelemusten aikakausi
-
Luku 60 Urantia maaeliöstön varhaiskaudella
-
Luku 61 Nisäkkäiden aikakausi Urantialla
- Nisäkkäiden aikakausi Urantialla
- 1. Mannerten uusi kuivanmaan kausi Varhaisnisäkkäiden aikakausi
- 2. Viimeisin tulvehtimisvaihePitemmälle edistyneiden nisäkkäiden aikakausi
- 3. Nykyisten vuorten muodostumisvaihe Elefantin ja hevosen aikakausi
- 4. Viimeisin mannerten kohoamisvaihe viimeinen suuri nisäkkäiden vaelluskausi
- 5. Ensimmäinen jääkausi
- 6. Alkukantainen ihminen jääkaudella
- 7. Jääkauden jatkuminen
-
Luku 62 Alkuihmisen kantarodut
-
Luku 63 Ensimmäinen ihmisperhe
-
Luku 64 Evolutionaariset värilliset rodut
-
Luku 65 Evoluution valvonta
- Evoluution valvonta
- 1. Elämänkantajien tehtävät
- 2. Evoluution sisältämät näköalat
- 3. Evoluution vaaliminen
- 4. Uusien urien aukominen Urantialla
- 5. Elollisuuden kehityksen kohtaamat hankaluudet
- 6. Elollisuuden kehittämisen menetelmät
- 7. Evolutionaariset mielen tasot
- 8. Evoluutio ajan ja avaruuden näkökulmasta
-
Luku 66 Urantian Planeettaprinssi
-
Luku 67 Planeetan kapina
-
Luku 68 Sivilisaation sarastus
-
Luku 69 Ihmisen perusinstituutiot
-
Luku 70 Ihmisperäisen hallitusjärjestelmän kehitys
- Ihmisperäisen hallitusjärjestelmän kehitys
- 1. Sodan syntyhistoria
- 2. Sodan yhteiskunnallinen arvo
- 3. Ihmisen ensimmäiset yhteenliittymät
- 4. Sukukunnat ja heimot
- 5. Hallitusjärjestelmän alkuvaiheet
- 6. Monarkkinen hallitusmuoto
- 7. Alkuaikojen klubit ja salaseurat
- 8. Yhteiskuntaluokat
- 9. Ihmisoikeudet
- 10. Oikeuden kehitys
- 11. Lait ja oikeusistuimet
- 12. Hallintovallan jako
-
Luku 71 Valtion kehittyminen
-
Luku 72 Erään naapuriplaneetan hallitusjärjestelmä
- Erään naapuriplaneetan hallitusjärjestelmä
- 1. Mannerkansakunta
- 2. Poliittinen järjestelmä
- 3. Kotielämä
- 4. Opetusjärjestelmä
- 5. Tuotantotoiminnan organisaatio
- 6. Vanhuusvakuutus
- 7. Verotus
- 8. Erikoiskorkeakoulut
- 9. Yleisen äänioikeuden rakenne
- 10. Menettely rikollisuuden suhteen
- 11. Sotilaallinen valmius
- 12. Muut kansakunnat
-
Luku 73 Eedenin Puutarha
-
Luku 74 Aatami ja Eeva
-
Luku 75 Aatami ja Eeva rikkovat sopimuksensa
-
Luku 76 Toinen Puutarha
-
Luku 77 Keskiväliolennot
-
Luku 78 Violetti rotu Aatamin aikojen jälkeen
-
Luku 79 Andiittien leviäminen itämaihin
-
Luku 80 Andiittien leviäminen länsimaihin
- Andiittien leviäminen länsimaihin
- 1. Adamiitit saapuvat Eurooppaan
- 2. Ilmastolliset ja geologiset muutokset
- 3. Cro-Magnonin sininen ihminen
- 4. Andiitit tunkeutuvat Eurooppaan
- 5. Andiitit valloittavat Pohjois-Euroopan
- 6. Andiitit Niilin varsilla
- 7. Välimeren saarten andiitit
- 8. Tonavan andoniitit
- 9. Kolme valkoista rotua
-
Luku 81 Nykysivilisaation kehittyminen
-
Luku 82 Avioliiton kehitys
-
Luku 83 Avioliittoinstituutio
-
Luku 84 Avioliitto ja perhe-elämä
- Avioliitto ja perhe-elämä
- 1. Alkukantaiset pariliitot
- 2. Alkuaikojen äitivaltainen perhe
- 3. Isävaltainen perhe
- 4. Naisen asema alkuaikojen yhteiskunnassa
- 5. Nainen kehittyvien tapasääntöjen kohteena
- 6. Miehen ja naisen välinen kumppanuus
- 7. Perhe-elämän ihanteet
- 8. Halujen tyydyttämiseen sisältyvät vaarat
-
Luku 85 Palvonnan alkujuuret
-
Luku 86 Uskonnon varhaiskehitys
-
Luku 87 Aavekultit
-
Luku 88 Fetissit, taikakalut ja magia
-
Luku 89 Synti, uhri ja sovitus
-
Luku 90 Shamanismi – poppamiehet ja papit
-
Luku 91 Rukoilun kehityshistoria
- Rukoilun kehityshistoria
- 1. Alkukantainen rukous
- 2. Rukoilun kehittyminen
- 3. Rukous ja toinen minä
- 4. Eettinen rukoilu
- 5. Rukouksen sosiaaliset heijastusvaikutukset
- 6. Rukouksen vaikutuspiiri
- 7. Mystiikka, hurmio ja henkeytyminen
- 8. Rukoilu henkilökohtaisena kokemuksena
- 9. Tuloksellisen rukoilun ehdot
-
Luku 92 Uskonnon myöhempi kehitys
-
Luku 93 Makiventa Melkisedek
- Makiventa Melkisedek
- 1. Makiventan inkarnoituminen
- 2. Saalemin viisas
- 3. Melkisedekin opetukset
- 4. Saalemin uskonto
- 5. Abrahamin valitseminen
- 6. Melkisedekin liittosopimus Abrahamin kanssa
- 7. Melkisedekin lähetyssaarnaajat
- 8. Melkisedekin lähtö
- 9. Melkisedekin lähdön jälkeen
- 10. Makiventa Melkisedekin nykyinen asema
-
Luku 94 Melkisedekin opetusten vaikutus itämailla
- Melkisedekin opetusten vaikutus itämailla
- 1. Saalemin opetukset vedalaisessa Intiassa
- 2. Brahmalaisuus
- 3. Brahmalainen filosofia
- 4. Hindulainen uskonto
- 5. Kiinassa käyty kamppailu totuuden puolesta
- 6. Lao-tse ja Konfutse
- 7. Gautama Siddhartha
- 8. Buddhalainen usko
- 9. Buddhalaisuuden leviäminen
- 10. Tiibetin uskonto
- 11. Buddhalainen filosofia
- 12. Buddhalaisuuden jumalakäsitys
-
Luku 95 Melkisedekin opetusten vaikutus Levantissa
-
Luku 96 Jahve – heprealaisten Jumala
-
Luku 97 Jumalakäsityksen kehitys heprealaisten keskuudessa
-
Luku 98 Melkisedekin opetusten vaikutus länsimaissa
-
Luku 99 Uskontoon liittyvät yhteiskunnalliset kysymykset
-
Luku 100 Uskonto ihmisen kokemuksessa
-
Luku 101 Uskonnon todellinen luonne
- Uskonnon todellinen luonne
- 1. Aito uskonto
- 2. Uskonnon tosiasia
- 3. Uskonnon tunnusmerkit
- 4. Ilmoitusta koskevat rajoitukset
- 5. Ilmoituksen avartama uskonto
- 6. Edistyvä uskonnollinen kokemus
- 7. Omakohtainen uskontofilosofia
- 8. Usko ja uskomus
- 9. Uskonto ja moraalisuus
- 10. Uskonto ihmisen vapauttajana
-
Luku 102 Uskonnollisen uskon perustukset
-
Luku 103 Uskonnollisen kokemuksen reaalisuus
-
Luku 104 Kolminaisuuskäsityksen kasvu
-
Luku 105 Jumaluus ja todellisuus
- Jumaluus ja todellisuus
- 1. Filosofinen ”MINÄ OLEN” -käsite
- 2. ”MINÄ OLEN” kolmiyhteisenä ja seitsenkertaisena
- 3. Infiniittisyyden Seitsemän Absoluuttia
- 4. Ykseys, kaksinaisuus ja kolmiyhteys
- 5. Finiittisen todellisuuden esiintuonti
- 6. Finiittisen todellisuuden seurausilmiöt
- 7. Transsendentaalien olevaistuminen
-
Luku 106 Universumin todellisuustasot
- Universumin todellisuustasot
- 1. Ensiasteinen finiittisten funktionaalien yhteenliittymä
- 2. Toisasteinen, korkeinta finiittistä edustava integraatio
- 3. Transsendentaalinen, kolmannen asteen todellisuusyhteenliittymä
- 4. Perimmäinen, neljännen asteen integroituma
- 5. Ko-absoluuttinen eli viidennen vaiheen yhteenliittymä
- 6. Absoluuttinen eli kuudennen vaiheen integroituma
- 7. Päämäärän lopullisuus
- 8. Kolminaisuuksien kolminaisuus
- 9. Eksistentiaalinen infiniittinen yhdistyminen
-
Luku 107 Ajatuksensuuntaajien alkuperä ja olemus
-
Luku 108 Ajatuksensuuntaajien tehtävä ja toiminta
-
Luku 109 Suuntaajien suhde universumin luotuihin
- Suuntaajien suhde universumin luotuihin
- 1. Suuntaajien kehitys
- 2. Omatoimiset Suuntaajat
- 3. Suuntaajien suhde eri kuolevaistyyppeihin
- 4. Suuntaajat ja ihmispersoonallisuus
- 5. Suuntaajan mielessäoloa haittaavat aineelliset tekijät
- 6. Todellisten arvojen häviämättömyys
- 7. Personoitujen Suuntaajien kohtalo
-
Luku 110 Suuntaajien suhde yksittäisiin kuolevaisiin
-
Luku 111 Suuntaaja ja sielu
-
Luku 112 Persoonallisuuden eloonjääminen
-
Luku 113 Kohtalonsuojelijaserafit
-
Luku 114 Serafien planetaarinen hallitus
-
Luku 115 Korkein Olento
-
Luku 116 Kaikkivaltias Korkein
-
Luku 117 Korkein Jumala
-
Luku 118 Korkein ja Perimmäinen – ajallisuus ja avaruus
- Korkein ja Perimmäinen – ajallisuus ja avaruus
- 1. Ajallisuus ja ikuisuus
- 2. Omnipresenssi ja ubikviteetti
- 3. Ajallis-avaruudelliset yhteydet
- 4. Ensisijainen ja toissijainen kausaatio
- 5. Kaikkivoipaisuus ja mahdollisenmyötäisyys
- 6. Kaikkivoipaisuus ja kaikentekevyys
- 7. Kaikentietävyys ja predestinaatio
- 8. Valvonta ja ylivalvonta
- 9. Maailmankaikkeuden mekanismit
- 10. Kaitselmustoiminnot
-
Luku 119 Kristus Mikaelin lahjoittautumiset
-
Luku 120 Mikaelin lahjoittautuminen Urantialla
-
Luku 121 Mikaelin lahjoittautumisen aikaiset olot
- Mikaelin lahjoittautumisen aikaiset olot
- 1. Länsimaat ensimmäisellä Kristuksen jälkeisellä vuosisadalla
- 2. Juutalaiset
- 3. Tilanne ei-juutalaisten keskuudessa
- 4. Ei-juutalainen filosofia
- 5. Ei-juutalaiset uskonnot
- 6. Heprealainen uskonto
- 7. Juutalaiset ja ei-juutalaiset
- 8. Aikaisemmin laaditut kirjalliset esitykset
-
Luku 122 Jeesuksen syntymä ja vauvaikä
-
Luku 123 Jeesuksen varhaislapsuus
-
Luku 124 Jeesuksen myöhempi lapsuusikä
-
Luku 125 Jeesus Jerusalemissa
-
Luku 126 Kaksi ratkaisevan tärkeää vuotta
-
Luku 127 Nuoruusvuodet
-
Luku 128 Jeesuksen varhaismiehuus
-
Luku 129 Jeesuksen aikuisiän loppupuoli
-
Luku 130 Matkalla Roomaan
-
Luku 131 Maailman uskonnot
-
Luku 132 Roomassa vietetty aika
-
Luku 133 Paluu Roomasta
-
Luku 134 Siirtymäkauden vuodet
- Siirtymäkauden vuodet
- 1. Kolmaskymmenes vuosi (24 jKr.)
- 2. Karavaanimatka Kaspianmerelle
- 3. Urmia-luennot
- 4. Suvereenisuus – jumalallinen ja ihmisperäinen
- 5. Poliittinen suvereenisuus
- 6. Laillisuus, vapaus ja suvereenisuus
- 7. Kolmaskymmenesyhdes vuosi (25 jKr.)
- 8. Oleskelu Hermonvuorella
- 9. Odotuksen aika
-
Luku 135 Johannes Kastaja
- Johannes Kastaja
- 1. Johanneksesta tulee nasiiri
- 2. Sakariaan kuolema
- 3. Lammaspaimenen elämää
- 4. Elisabetin kuolema
- 5. Jumalan valtakunta
- 6. Johannes ryhtyy saarnaamaan
- 7. Johannes taivaltaa pohjoiseen
- 8. Jeesuksen ja Johanneksen kohtaaminen
- 9. Neljäkymmentä saarnapäivää
- 10. Johannes taivaltaa etelään
- 11. Johannes vankilassa
- 12. Johannes Kastajan kuolema
-
Luku 136 Kaste ja ne neljäkymmentä päivää
-
Luku 137 Odottelua Galileassa
-
Luku 138 Valtakunnan sanansaattajain kouluttaminen
- Valtakunnan sanansaattajain kouluttaminen
- 1. Lopulliset ohjeet
- 2. Kuuden apostolin valitseminen
- 3. Matteuksen ja Simonin kutsuminen
- 4. Kaksosten kutsuminen
- 5. Tuomaksen ja Juudaksen kutsuminen
- 6. Viikko teho-opetusta
- 7. Taas uusi pettymys
- 8. Kahdentoista apostolin ensimmäinen tehtävä
- 9. Viiden kuukauden koettelu
- 10. Kahdentoista apostolin organisaatio
-
Luku 139 Kaksitoista apostolia
-
Luku 140 Kahdentoista apostolin virkaanasettaminen
- Kahdentoista apostolin virkaanasettaminen
- 1. Alustavat ohjeet
- 2. Virkaanasettaminen
- 3. Virkaanasettajaissaarna
- 4. Olette maan suola
- 5. Isällinen ja veljellinen rakkaus
- 6. Virkaanasettajaispäivän ilta
- 7. Virkaanasettajaisten jälkeinen viikko
- 8. Torstai-iltapäivä järvellä
- 9. Vihkimispäivä
- 10. Vihkimisen jälkeinen ilta
-
Luku 141 Julkisen toiminnan alku
-
Luku 142 Pääsiäinen Jerusalemissa
-
Luku 143 Matka Samarian halki
-
Luku 144 Gilboalla ja Dekapoliissa
-
Luku 145 Neljä vaiheikasta päivää Kapernaumissa
-
Luku 146 Ensimmäinen Galilean-saarnamatka
-
Luku 147 Pistäytyminen Jerusalemissa
-
Luku 148 Evankelistojen koulutusta Betsaidassa
- Evankelistojen koulutusta Betsaidassa
- 1. Uusi profeettakoulu
- 2. Betsaidan sairaala
- 3. Isän asioiden toimittaminen
- 4. Pahuus, synti ja paatuneisuus
- 5. Kärsimisen tarkoitus
- 6. Kärsimisen väärinymmärtäminen –puhe Jobista
- 7. Mies, jonka käsi oli kuivettunut
- 8. Viimeinen Betsaidassa vietetty viikko
- 9. Halvaantuneen parantaminen
-
Luku 149 Toinen saarnamatka
-
Luku 150 Kolmas saarnamatka
-
Luku 151 Odottelua ja opetusta järvenrannalla
-
Luku 152 Kapernaumin kriisiin johtaneet tapahtumat
-
Luku 153 Kapernaumin kriisi
-
Luku 154 Viimeiset Kapernaumissa vietetyt päivät
-
Luku 155 Pakomatka Pohjois-Galilean halki
-
Luku 156 Oleskelu Tyyrossa ja Siidonissa
-
Luku 157 Filippuksen Kesareassa
-
Luku 158 Kirkastusvuori
-
Luku 159 Kiertomatka Dekapoliissa
-
Luku 160 Rodan Aleksandrialainen
-
Luku 161 Jatkokeskustelut Rodanin kanssa
-
Luku 162 Lehtimajanjuhla
-
Luku 163 Seitsemänkymmenen opettajan virkaanasettajaiset Magadanissa
- Seitsemänkymmenen opettajan virkaanasettajaiset Magadanissa
- 1. Seitsemänkymmenen virkaanasettaminen
- 2. Rikas nuorukainen ja muita henkilöitä
- 3. Keskustelu varallisuudesta
- 4. Jäähyväiset seitsemällekymmenelle
- 5. Leiri siirretään Pellaan
- 6. Seitsemänkymmenen paluu
- 7. Valmistelut viimeistä lähetysretkeä varten
-
Luku 164 Temppelin vihkimisen muistojuhla
-
Luku 165 Perean-lähetysretki alkaa
-
Luku 166 Viimeinen käynti Pohjois-Pereassa
-
Luku 167 Käynti Filadelfiassa
-
Luku 168 Lasaruksen kuolleistaherättäminen
-
Luku 169 Viimeinen opetuskerta Pellassa
-
Luku 170 Taivaan valtakunta
-
Luku 171 Matkalla Jerusalemiin
-
Luku 172 Jerusalemiin-meno
-
Luku 173 Maanantai Jerusalemissa
-
Luku 174 Tiistaiaamu temppelissä
-
Luku 175 Viimeinen temppelipuhe
-
Luku 176 Tiistai-ilta Öljymäellä
-
Luku 177 Keskiviikko – lepopäivä
-
Luku 178 Viimeinen leirillä vietetty päivä
-
Luku 179 Viimeinen ehtoollinen
-
Luku 180 Jäähyväispuhe
-
Luku 181 Viimeiset kehotukset ja varoitukset
-
Luku 182 Getsemanessa
-
Luku 183 Jeesus kavalletaan ja pidätetään
-
Luku 184 Sanhedrinin oikeusistuimen edessä
-
Luku 185 Oikeuskäsittely Pilatuksen edessä
- Oikeuskäsittely Pilatuksen edessä
- 1. Pontius Pilatus
- 2. Jeesus astuu Pilatuksen eteen
- 3. Pilatuksen toimeenpanema yksityinen kuulustelu
- 4. Jeesus Herodeksen edessä
- 5. Jeesus palaa Pilatuksen luokse
- 6. Pilatuksen viimeinen vetoomus
- 7. Viimeinen keskustelu Pilatuksen kanssa
- 8. Pilatuksen traaginen antautuminen
-
Luku 186 Hetkeä ennen ristiinnaulitsemista
-
Luku 187 Ristiinnaulitseminen
-
Luku 188 Haudassaolon aika
-
Luku 189 Kuolleistanousu
-
Luku 190 Jeesuksen morontiailmestymiset
-
Luku 191 Ilmestymiset apostoleille ja muille johtohenkilöille
-
Luku 192 Ilmestymiset Galileassa
-
Luku 193 Viimeiset ilmestymiset ja taivaaseenastuminen
-
Luku 194 Totuuden Hengen lahjoittaminen
-
Luku 195 Helluntain jälkeen
-
Luku 196 Jeesuksen usko
6. Kolmannen asteen sekonafit
28:6.1 (313.5) Tovereidensa tavoin nämäkin enkelit luodaan sarjoina ja seitsemänä heijastavana tyyppinä, mutta näitä tyyppejä ei määrätä superuniversumien hallintopersoonallisuuksien erilliseen palveluun yksittäin. Kaikki kolmannen asteen sekonafit on kollektiivina asetettu Perillepääsyn Kolminaistettujen Poikien palvelukseen, ja nämä ylösnousemukselliset pojat käyttävät heitä vaihtovuoroisesti; toisin sanoen Voimalliset Sanansaattajat voivat käyttää ja myös käyttävät mitä tahansa kolmannen asteen tyyppiä, ja samoin tekevät heidän vertaisensa: Korkea-arvoiset sekä Nimettömät ja Numerottomat. Nämä kolmannen asteen sekonafien seitsemän tyyppiä ovat:
28:6.2 (314.1) 1. Syntyperien Merkitys. Superuniversumihallitukseen kuuluville ylösnousemuksellisille Kolminaistetuille Pojille on uskottu vastuu kaikkien niiden kysymysten käsittelemisestä, jotka juontuvat minkä tahansa yksilön, rodun tai maailman alkuperästä. Ja alkuperän merkitys on tärkein kysymys kaikissa suunnitelmissamme, jotka tähtäävät maailman elävien luotujen kosmiseen edistämiseen. Kaikki olentojen väliset suhteet ja etiikan soveltaminen versovat alkuperän pohjimmaisista tosiasioista. Alkuperä on perustana sille, miten Jumalat reagoivat suhteisiin, jotka heillä on luotuihin. Myötätoimija ”ottaa ihmisen osalta huomioon sen, millä muotoa hän syntyi”.
28:6.3 (314.2) Taivaasta laskeutuvien korkeampien olentojen kohdalla syntyperä on pelkästään todettava tosiseikka, mutta ylösnousemusolentojen kohdalla – enkelten alemmat luokat mukaan lukien – alkuperän luonne ja siihen liittyvät seikat eivät aina ole näin selvät, vaikka ne ovat miltei kaikissa universumin asioiden käänteissä yhtälailla elintärkeitä. Tämän vuoksi on arvokasta, että käytettävissämme on sarja heijastavia sekonafeja, jotka pystyvät hetkessä esittämään kaiken tarpeellisen tiedon kunkin olennon polveutumisesta, olipa hän keskusuniversumissa tai koko superuniversumitoimipiirin missä kolkassa tahansa.
28:6.4 (314.3) Syntyperän Merkitykset ovat seitsemää superuniversumia asuttavien valtavien olentojoukkojen – ihmisten, enkelten ja muiden – eläviä, käyttövalmiita sukuselvityksiä. Heillä on pysyvä valmius toimittaa ylemmilleen ajan tasalla oleva, tyhjentävä ja luotettava arvio oman superuniversuminsa jokaisen maailman jokaisen yksilön sukutaustasta ja kulloisestakin tosiasiallisesta statuksesta; ja tulos, johon he hallussaan olevan tietoaineiston perusteella päätyvät, on aina minuutilleen ajan tasalla.
28:6.5 (314.4) 2. Armon Muisti. Nämä ovat tosia, täysimääräisiä ja tyhjentäviä eläviä muistiinmerkintöjä Äärettömän Hengen välikäsien hellin hoivatoimin yksilöille ja ihmissukukunnille osoitetusta armosta täytettäessä tehtävää, jonka mukaan vanhurskautta ilmentävä oikeus on sovitettava maailmojen statusta vastaavaksi, sellaisena kuin se ilmenee Syntyperän Merkitysten esittämissä kuvauksissa. Armon Muisti paljastaa armon lasten moraalisen velan – heidän hengelliset vastattavansa – punnittavaksi heidän varojaan vastaan, jotka koostuvat Jumalan Poikien asettamista pelastavista varannoista. Paljastaessaan, että on olemassa Isän edeltäkäsin myöntämä armo, Jumalan Pojat asettavat sen välttämättömän luoton, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikkien eloonjääminen. Ja sitten, sen mukaan mitä Syntyperän Merkitykset yksilöstä paljastavat, asetetaan armoluotto jokaisen järjellisen luodun eloonjäämistä varten, luotto, joka on määrältään ylenpalttinen, luotto, joka on laupeutensa osalta niin laaja, että se riittää takaamaan jokaisen sellaisen sielun pelastumisen, joka todella halajaa päästä jumalalliseksi kansalaiseksi.
28:6.6 (314.5) Armon Muisti on elävä koetase, aina ajan tasalla oleva tiliote tilistäsi, ja tilinpitäjinä ovat maailmojen yliluonnolliset voimat. Kysymyksessä ovat ne elävät, armon jakamista koskevat muistiinmerkinnät, jotka luetaan todistusaineistona Uversan oikeusistuimille, silloin kun kunkin yksilön oikeus päättymättömään elämään ratkaistaan, kun ”valtaistuimet pystytetään ja Päivien Muinaiset istuvat valtaistuimella. Uversan kaukoviestimet puhuvat ja ne tulevat ilmoille heidän edestään; tuhannet tuhansien jälkeen palvelevat heitä, ja kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta seisoo heidän edessään. Tuomion hetki on koittanut ja kirjat avataan.” Ja kirjat, jotka tuona valtavana hetkenä avataan, ovat superuniversumien kolmannen asteen sekonafien elävät muistiinmerkinnät. Formaaliset muistiinmerkinnät ovat arkistossa vahvistamassa tarpeen vaatiessa Armon Muistien esittämän todistusaineiston.
28:6.7 (314.6) Armon Muistin pitää osoittaa, että Jumalan Poikien asettama pelastava luotto on täysin ja kuuliaisesti maksettu Kolmannen Lähteen ja Keskuksen kärsivällisten persoonallisuuksien rakastavana hoivana. Mutta kun armo ammennetaan tyhjiin, kun siitä kertova ”muisti” todistaa sen ehtymisestä, silloin puhuu oikeus ja vallitsee oikeamielisyys. Sillä armo ei ole tarkoitettu tyrkytettäväksi niille, jotka sitä halveksivat; armo ei ole lahja, jonka ajallisuuden itsepintaiset kapinalliset saavat tallatakseen sen jalkojensa alle. Kuitenkin, vaikka armo näin on kallisarvoista ja kalliisti annettua, henkilökohtaiset luotonnosto-oikeutesi ylittävät aina suuresti kykysi varannon tyhjentämiseen, jos tarkoitusperäsi ovat vilpittömät ja jos sydämesi on puhdas.
28:6.8 (315.1) Armon heijastajat ovat kolmannen asteen työtovereineen mukana lukuisissa superuniversumien palvelutehtävissä, joihin kuuluu myös ylösnousemusluotujen opettaminen. Syntyperän Merkitykset opettavat näitä taivasmatkalaisia muun muassa soveltamaan hengen etiikkaa, ja tämän koulutuksen jälkeen Armon Muistit opettavat heitä olemaan aidosti armeliaita. Vaikka armon jakamisessa käytetyt hengelliset menetelmät käyvätkin ymmärryksesi yli, tulisi sinun jo nyt käsittää, että laupeus on ominaisuus, joka kasvaa. Sinun olisi käsitettävä, että olemalla ensiksi oikeudenmukainen, sitten kohtuullinen, seuraavaksi pitkämielinen ja sitten hyväntahtoinen, olet saava suuren palkkion henkilökohtaisen tyydytyksentunteen muodossa. Ja sitten, jos tältä pohjalta niin päätät ja jos sydämesi on siinä mukana, voit astua seuraavan askelen ja osoittaa aidosti laupeutta; mutta laupeutta et voi osoittaa sinänsä ja sellaisenaan. Mainitut välivaiheet on käytävä läpi, sillä muutoin ei mitään aitoa armoa voi olla. Holhoavuutta, alentuvaisuutta tai hyväntekeväisyyttä – jopa sääliä – voi olla, muttei armoa. Todellinen laupeus tulee vasta seuraavien, armoa edeltävien ilmiöitten, kauniina huipentumana: ryhmänsisäinen yhteisymmärrys, keskinäinen arvonanto, veljellinen yhteenkuuluvuus, hengellinen yhteys ja jumalallinen harmonia.
28:6.9 (315.2) 3. Ajan Tärkeys. Aika on kaikille tahdollisille luoduille suotu universaalinen anti; se on se ”yksi leiviskä”, joka on uskottu kaikkien älyllisten olentojen huostaan. Teillä kaikilla on aika, jonka kuluessa voitte varmistaa eloonjäämisenne. Ja vasta kun aika haudataan välinpitämättömyyteen, on se kohtalokkaasti tuhlattu, eli kun jätätte sen käyttämättä niin, että varmistaisitte sielunne eloonjäämisen. Ajan täysimpään mahdolliseen mittaansa hyväksikäyttämisen laiminlyöminen ei vielä aiheuta kohtalokkaita seuraamuksia; se vain viivästyttää ajallisuuden pyhiinvaeltajaa hänen taivasmatkallaan. Jos eloonjääminen saavutetaan, kaikki muut menetykset ovat korjattavissa.
28:6.10 (315.3) Luottamustehtäviä jaettaessa Ajan Tärkeyksien neuvot ovat korvaamattomia. Aika on elintärkeä tekijä kaikessa, mikä on Havonan ja Paratiisin tällä puolen. Viimeisellä tuomiolla, Päivien Muinaisten edessä, aika on eräs todistusaineiston osatekijä. Ajan Tärkeyksien on aina esitettävä todiste, joka osoittaa, että jokaisella vastaajalla on ollut yltä kyllin aikaa päätöstensä tekemiseen ja valinnan suorittamiseen.
28:6.11 (315.4) Nämä ajan arvioijat ovat myös profetoimisen salaisuus. He kuvastavat aikatekijää, joka vaaditaan minkä tahansa hankkeen loppuunsaattamiseen, ja ajan osoittimina he ovat aivan yhtä luotettavia kuin muiden elollismuotojen frandalankit ja kronoldekit. Jumalat näkevät ennakolta; ja näin ollen he tietävät ennakolta, mutta ajallisten universumien ylösnousemuksellisten viranomaisten on kysyttävä neuvoa Ajan Tärkeyksiltä kyetäkseen ennustamaan tulevia tapahtumia.
28:6.12 (315.5) Kohtaatte näitä olentoja ensi kerran mansiomaailmoissa, ja he ohjaavat teitä käyttämään ”ajaksi” kutsumaanne hyödyllisesti, sekä sen positiivisessa käytössä eli työssä että sen negatiivisessa hyödyntämisessä eli levossa. Kummatkin ajankäyttötavat ovat tärkeitä.
28:6.13 (315.6) 4. Luottamuksen Juhlallisuus. Luottamus on tahdollisten olentojen ratkaisevan tärkeä testi. Luotettavuus on itsensähallitsemisen, luonteenlujuuden, todellinen mitta. Nämä sekonafit täyttävät kahta tarkoitusta supeurniversumien asiainhoidon puitteissa: He välittävät kaikille tahdollisille olennoille kuvan siitä, mitä ovat velvollisuudentunto, pyhyydentunto ja luottamuksen juhlallisuus. Samalla he erehtymättömän tarkasti heijastavat hallitseville vastuullisille jokaisen luottamustehtävään ehdolla olevan luotettavuuden.
28:6.14 (316.1) Urantialla te yritätte irvokkaalla tavalla päästä perille ihmisten luonteesta ja arvioida heidän erityiskykyjään, mutta Uversassa me tosiasiallisesti teemme sellaista niin, että se on täydellistä. Nämä sekonafit punnitsevat luotettavuuden elävissä, erehtymättömän luonteenarvioinnin vaakakupeissa, ja kun he ovat katsoneet sinuun, meidän tarvitsee vain katsoa heitä tietääksemme, missä määrin kykysi vastuun kantamiseen, luottamustehtävien suorittamiseen ja tehtävien täyttämiseen on rajoittunutta. Taseen toiselle puolelle merkitään varoiksi luotettavuutesi ja toiselle puolelle kirjataan yhtä selvästi veloiksi mahdolliset laiminlyönnit tai petokset.
28:6.15 (316.2) Ylempienne suunnitelmana on auttaa teitä eteenpäin osoittamalla teille kerta kerralta suurempaa luottamusta, sitä mukaa kuin luonteenne on kyllin kehittynyt kyetäksenne menestyksellisesti kantamaan nämä lisätyt vastuut, mutta yksilön ylikuormittaminen on omiaan vain kerjäämään onnettomuutta ja varmistamaan lopputulokseksi pettymyksen. Ja jotta vältyttäisiin siltä virheeltä, että ihmiselle tai enkelille annetaan vastuuta ennenaikaisesti, käytetään hyväksi näiden ajallisuudessa ja avaruudessa olevien yksilöiden luotettavuuden erehtymättömien arvioijien palveluja. Korkea-arvoisilla on aina seurassaan näitä sekonafeja, ja nämä toimeenpanijat jakavat tehtäviä, aina vasta kun heidän ehdokkaansa on punnittu sekonafien vaa’assa, eikä näitä ole todettu ”köykäisiksi”.
28:6.16 (316.3) 5. Palvelun Pyhyys. Luotettavuuden toteamisen jälkeen asianomaiselle myönnetään välittömästi palvelemisen oikeus. Mikään muu kuin oma epäluotettavuutesi, puutteellinen kykysi luottamuksen juhlallisuuden arvostamiseen, ei voi olla itsesi ja lisääntyvien palvelutilaisuuksien välissä.
28:6.17 (316.4) Palveleminen – tarkoituksenmukainen palvelu, ei orjuus – tuottaa korkeinta tyydytystä ja ilmentää jumalallisinta arvokkuutta. Palvelua ja enemmän palvelua, enentyvää palvelua, vaikeaa palvelua, lopputulokseltaan epävarmaa palvelua ja lopulta jumalallista ja täydellistä palvelua – siinä on ajallisuuden päämäärä ja avaruuden määränpää. Mutta ajallisuuden leikkijaksot vuorottelevat aina edistymisen palvelujaksojen kanssa. Ja ajallisuudessa tapahtuneen palvelun jälkeen seuraa ikuisuudessa suoritettava superpalvelu. Ajallisuudessa tapahtuvan leikin kuluessa sinun tulisi kuvitella ennakolta ikuisuudessa tehtävää työtä, aivan kuten olet ikuisuudessa tapahtuvan palvelun aikana muisteleva ajallisuudessa leikittyjä leikkejä.
28:6.18 (316.5) Maailmankaikkeuden järjestys perustuu panostamiseen ja tulostumiseen; koko ikuisen elämänurasi aikana et ole koskaan kohtaava toimettomuudesta aiheutuvaa yksitoikkoisuutta etkä persoonallisuuden lamaantumista. Etenemisen mahdollistaa myötäsyntyinen liikkeessäolo, edistyminen juontuu jumalallisesta kyvystä toimintaan, ja tuloksiinpääsy on mielikuvituksekkaan seikkailumielen lapsi. Mutta tähän tuloksiinpääsemisen kykyyn sisältyy erottamattomasti eettinen vastuu, välttämättömyys tunnustaa se, että maailman ja maailmankaikkeuden täyttävät suuret joukot mitä erilaisimpiin tyyppeihin kuuluvia olentoja. Koko tätä suurenmoista luomusta sinä itse mukaan luettuna ei luotu vain sinua varten. Tämä ei ole mikään itsekeskeinen maailmankaikkeus. Jumalat ovat säätäneet: ”On autuaampaa antaa kuin saada”, ja oma Mestari-Poikanne sanoi: ”Joka joukossanne tahtoo olla suurin, olkoon hän kaikkien palvelija.”
28:6.19 (316.6) Minkä tahansa palvelun todellinen luonne – suorittipa sen ihminen tai enkeli – paljastuu täysin näiden palvelun sekonafiosoittimien, Palvelun Pyhyyksien, kasvoilla. Kaikenkattava erittely todellisista ja salatuista vaikuttimista on selvästi nähtävillä. Nämä enkelit ovat universumissa toden totta mielen tutkailijoita, sydänten tutkistelijoita ja sielujen luotaajia. Kuolevaiset saattavat käyttää sanoja kätkemään ajatuksensa, mutta nämä ylevät sekonafit riisuvat verhon ihmissydämen ja enkelin mielen pohjimmaisten vaikuttimien yltä.
28:6.20 (317.1) 6. ja 7. Suuruuden Salaisuus ja Hyvyyden Sielu. Kun ylösnousemuspyhiinvaeltajat ovat havahtuneet tajuamaan ajan tärkeyden, heille on tie valmiina luottamuksen juhlallisuuden tajuamiseen ja palvelun pyhyyden arvostamiseen. Vaikka nämä ovatkin suuruuden moraaliset ainesosaset, on olemassa myös suuruuden salaisuuksia. Kun sovelletaan suuruuden hengellisiä testejä, ei moraalisia ainesosasia jätetä huomiotta, mutta siinä, millaisena epäitsekkyys ilmenee pyyteettömässä aherruksessa maisten kaltaistensa parhaaksi, eritoten hädänalaisten ja ahdingossa elävien kelvollisten olentojen hyväksi, siinä on planetaarisen suuruuden todellinen mitta. Ja Urantian kaltaisessa maailmassa suuruus ilmenee itsehillinnän osoittamisena. Ei se ole suuri, joka ”valloittaa kaupungin” tai ”kukistaa kansakunnan”, vaan pikemminkin se, joka ”panee kuriin oman kielensä”.
28:6.21 (317.2) Suuruus merkitsee samaa kuin jumalallisuus. Jumala on ylivertaisen suuri ja hyvä. Suuruutta ja hyvyyttä ei yksinkertaisesti voi erottaa toisistaan. Jumalassa ne yhdistyvät ikiajoiksi. Tästä totuudesta on konkreettisena ja osuvana esimerkkinä Suuruuden Salaisuuden ja Hyvyyden Sielun heijastava keskinäinen riippuvuus, sillä kumpikaan ei pysty toimimaan ilman toista. Muita jumalallisuuden ominaisuuksia heijastellessaan supeurniversumisekonafit voivat toimia ja he tosiaan myös toimivat yksin, mutta heijasteiset suuruuden ja hyvyyden arviot näyttävät olevan erottamattomissa. Niinpä näiden suuruuden ja hyvyyden heijastajien pitääkin jokaisessa maailmassa ja jokaisessa universumissa työskennellä yhdessä ja esittää aina kaksinkertainen ja toisistaan riippuvainen raportti jokaisesta tutkimuksensa kohteena olevasta olennosta. Suuruus ei ole arvioitavissa, ellei tiedetä sen sisältämää hyvyyttä, kun taas hyvyys ei ole kuvailtavissa osoittamatta sen luontaista ja jumalallista suuruutta.
28:6.22 (317.3) Suuruuden arviointi vaihtelee sfääriltä toiselle. Olla suuri on yhtä kuin olla Jumalan kaltainen. Ja koska se, minkälaatuista suuruus on, määräytyy täysin sen sisältämän hyvyyden perusteella, siitä seuraa, että sinusta jopa nykyisessä inhimillisessä olotilassasi, jos sinusta voi laupeuden kautta tulla hyvä, on sitä tietä tulossa suuri. Mitä uskollisemmin tarkastelet jumalallisen hyvyyden käsitteitä ja kuta sinnikkäämmin pidät niitä ohjenuoranasi, sitä varmemmin vartut suuruudessa, kiistämättömän eloonjäämisen oikeutuksen omaavassa suuruudessa.