162:3.1 (1792.5) Nimenomaan tämän Jerusalemissa-käynnin aikana Jeesus joutui tekemisiin erään huonomaineisen naisen kanssa. Naisen toivat Jeesuksen eteen henkilöt, jotka esittivät naista vastaan syytöksiä ja jotka olivat Jeesuksen vihamiehiä. Se vääristynyt kertomus, joka teillä on tästä välikohtauksesta, antaa ymmärtää, että tämän naisen olisivat tuoneet Jeesuksen eteen kirjanoppineet ja fariseukset ja että Jeesus suhtautui heihin tavalla, jolla hän osoitti, että nämä juutalaisten uskonnolliset johtajat olisivat itse syyllistyneet moraalittomuuteen. Jeesus oli varsin tietoinen siitä, että vaikka nämä kirjanoppineet ja fariseukset olivat hengellisesti sokeita ja perinteitä kohtaan osoittamansa kunnioituksen takia älyllisessä mielessä ennakkoasenteiden vallassa, heidät oli kuitenkin luettava tuon aikakauden ja sukupolven läpikotaisimmin moraalisten ihmisten joukkoon.

162:3.2 (1793.1) Todellisuudessa tuolloin tapahtui seuraavaa: Jeesuksen ollessa kolmannen juhlapäivän aamuvarhaisella lähestymässä temppeliä häntä vastaan tuli joukko sanhedrinin palkkaamia edusmiehiä, jotka raahasivat naista mukanaan. Kun he tulivat lähemmäksi, ryhmän puhemies sanoi: ”Mestari, tämä nainen saatiin kiinni aviorikoksesta – tavattiin itse teosta. Mooseksen lakihan käskee, että meidän tulisi kivittää tällainen nainen kuoliaaksi. Mitä sinä sanot, että hänen suhteensa pitäisi tehdä?”

162:3.3 (1793.2) Jeesuksen vihamiehet olivat suunnitelleet asian niin, että jos hän antaisi tukensa Mooseksen laille, joka edellytti tunnustuksen tehneen lainrikkojan kivittämistä, se ajaisi hänet vaikeuksiin roomalaisten vallanpitäjien kanssa, jotka olivat evänneet juutalaisilta oikeuden kuolemanrangaistuksen langettamiseen ilman, että roomalainen tuomioistuin oli sen hyväksynyt. Jos hän kieltäisi naisen kivittämisen, he syyttäisivät häntä sanhedrinin edessä siitä, että hän korotti itsensä Mooseksen ja juutalaisen lain yläpuolelle. Jos hän pysyisi vaiti, he syyttäisivät häntä pelkuruudesta. Mutta Mestari selvitti tilanteen niin, että koko salajuoni mureni oman halpamaisuutensa alle.

162:3.4 (1793.3) Tämä aikoinaan upea nainen oli erään surkean nasaretilaisen vaimo, miehen, joka oli Jeesukselle koko hänen nuoruutensa ajan ollut ainainen kiusankappale. Tämä mies, joka oli ottanut vaimokseen kyseisen naisen, pakotti vaimonsa mitä häpeällisimmin kaupittelemaan omaa ruumistaan ja ansaitsemaan sillä keinoin heidän elantonsa. Mies oli tullut Jerusalemin juhlille, jotta hänen vaimonsa voisi sanotulla tavoin käyttää fyysisiä sulojaan rahallisen tuoton toivossa. Hän oli juutalaisvallanpitäjien palkkalaisten kanssa tehnyt kaupat siitä, että hän kerrotulla tavalla kavaltaisi oman vaimonsa tämän harjoittaessa kaupallistettua pahettaan. Ja niin he tulivat naisen ja hänen rikoskumppaninsa kanssa saadakseen Jeesuksen satimeen ja lausumaan jotakin, jota voitaisiin käyttää häntä vastaan, mikäli hänet pidätettäisiin.

162:3.5 (1793.4) Jeesus katseli väkijoukon ylitse ja näki naisen aviomiehen seisovan muiden takana. Hän tiesi, mikä tämä oli miehiään, ja käsitti miehen olevan osallisena tässä viheliäisessä toimituksessa. Ensiksi Jeesus käveli väkijoukon ympäri lähelle paikkaa, jossa tämä turmeltunut aviomies seisoi, ja kirjoitti hiekkaan muutaman sanan, jotka saivat miehen lähtemään kiireesti paikalta. Sitten hän palasi naisen eteen ja kirjoitti taas maahan sanat, jotka oli tarkoitettu naisen mahdollisille syyttäjille; ja hänen sanansa luettuaan hekin poistuivat yksi kerrallaan paikalta. Ja kun Mestari oli kirjoittanut santaan kolmannen kerran, naisen kumppani paheenharjoituksessa lähti hänkin omille teilleen, joten Mestari näki kirjoituksensa ääreltä jaloilleen noustessaan, että nainen seisoi hänen edessään yksin. Jeesus sanoi: ”Vaimo, missä ovat syyttäjäsi? Eikö kukaan jäänytkään sinua kivittämään?” Ja nainen kohotti katseensa ja vastasi: ”Ei kukaan, Herra.” Ja silloin Jeesus sanoi: ”Tunnen tarinasi, enkä minäkään sinua tuomitse. Mene tietäsi rauhassa.” Ja tämä nainen, Hildana, hylkäsi ilkeän miehensä ja liittyi valtakunnan opetuslasten joukkoon.