Arvioitu lukuaika: 5 minuuttia

153:2.1 (1709.2) Tämän saarnansa alkajaisiksi Jeesus luki laista Viidennen Mooseksen kirjan kohdan: ”Mutta jos tämä kansa ei tahdo kuunnella Jumalan ääntä, niin tapahtuu, että kaikki nämä synnin kiroukset tulevat väistämättä heidän päällensä. Herra antaa sinun vihollistesi voittaa sinut; sinut häädetään kaikkiin maan valtakuntiin. Ja Herra vie sinut ja kuninkaan, jonka sinä itsellesi asetat, kansan käsiin, jota sinä et tunne. Sinä tulet kauhistukseksi, sananparreksi ja pistopuheeksi kaikkien kansojen keskuudessa. Sinun poikasi ja tyttäresi tulevat vaeltamaan vankeuteen. Muukalaiset, jotka asuvat keskuudessasi, nousevat korkeaan valta-asemaan, mutta sinut syöstään aina vain alemmaksi. Ja kaikki tämä on sinun ja sinun siemenesi päällä ajasta aikaan, koska et kuunnellut Herran sanaa. Sen vuoksi on sinun palveltava vihollisiasi, jotka sinun kimppuusi käyvät. Sinun on kestettävä nälkää ja janoa ja kaulaasi painaa tämä vieras, rautainen ies. Herra nostattaa sinua vastaan kaukaisen kansan, joka tulee maan äärestä, kansan, jonka kieltä sinä et ymmärrä; tuimakatseisen kansan, joka ei sinua armahda. Ja se ahdistaa sinua kaikissa kaupungeissasi, kunnes korkeat ja lujat muurit, joihin sinä luotit, sortuvat maahan; ja koko maa joutuu heidän käsiinsä. Ja niin on käyvä, että sinä siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa sinut, joudut syömään oman kohtusi hedelmät, omien poikiesi ja tyttäriesi lihaa.”

153:2.2 (1709.3) Ja tämän tekstikohdan luettuaan Jeesus siirtyi lukemaan profeettoja ja luki Jeremian kirjasta: ”’Jollette kuule palvelijaini, profeettain, sanoja, niiden, jotka minä olen lähettänyt teidän tykönne, niin minä teen tälle huoneelle niin kuin Siilolle, ja minä teen tämän kaupungin kirosanaksi kaikille maan kansoille.’ Ja papit ja opettajat kuulivat Jeremian puhuvan nämä sanat Herran huoneessa. Ja kun Jeremia oli puhunut loppuun kaiken, minkä Herra oli käskenyt hänen puhua kaikelle kansalle, niin tapahtui, että papit ja opettajat ottivat hänet kiinni sanoen: ’Sinun on kuolemalla kuoltava.’ Ja kaikki ihmiset kerääntyivät Jeremian ympärille Herran huoneessa. Ja kun Juudan päämiehet tämän kuulivat, niin he istuutuivat tuomitsemaan Jeremiaa. Silloin papit ja profeetat sanoivat päämiehille ja kaikelle kansalle näin: ’Kuolemantuomio tälle miehelle, sillä hän on ennustanut meidän kaupunkiamme vastaan, niin kuin olette omin korvin kuulleet.’ Mutta Jeremia sanoi kaikille päämiehille ja kaikelle kansalle: ’Herra on lähettänyt minut ennustamaan tätä huonetta ja tätä kaupunkia vastaan kaikki ne sanat, jotka olette kuulleet. Parantakaa siis nyt vaelluksenne ja korjatkaa tekonne ja totelkaa Herran, teidän Jumalanne, ääntä, niin saatatte välttyä siltä pahalta, joka on teitä vastaan lausuttu. Mutta katso, minä olen teidän käsissänne. Tehkää minulle, mitä katsotte hyväksi ja oikeaksi. Mutta se tietäkää, että te, jos minut surmaatte, saatatte viattoman veren päällenne ja tämän kansan päälle, sillä totisesti on Herra lähettänyt minut teidän tykönne puhumaan kaikki nämä sanat teidän korvienne kuulla.’

153:2.3 (1710.1) ”Sen ajan papit ja opettajat etsivät Jeremian kuolemaa, mutta tuomarit epäsivät suostumuksensa, jos kohta he silti hänen varoittavien sanojensa tähden laskivatkin hänet köysillä alas saastaiseen tyrmään, kunnes hän vajosi liejuun kainalokuoppiaan myöten. Näin siis tämä kansa teki profeetta Jeremialle, kun tämä Herran käskyä totellen varoitti veljiään heitä uhkaavasta poliittisesta kukistumisesta. Tänään haluan kysyä teiltä: Mitä tämän kansan pääpapit ja uskonnolliset johtomiehet tekevät miehelle, joka rohkenee varoittaa heitä heidän hengellisen tuomionsa päivästä? Koetatteko tekin lähettää kuolemaan opettajan, joka rohkenee julistaa Herran sanaa ja joka ei pelkää osoittaa, missä ette suostu kulkemaan taivaan valtakunnan portille vievää valkeuden tietä?

153:2.4 (1710.2) ”Mikä se on, jota te kaipaatte todistukseksi tehtävästäni maan päällä? Emme ole horjuttaneet vaikutusvaltaanne tai arvoasemaanne, kun saarnasimme ilosanomaa köyhille ja hyljeksityille. Emme ole käyneet vihamielisesti sitä vastaan, mitä pidätte kunniassa, vaan olemme pikemminkin julistaneet uutta vapautta pelon vallassa olevalle ihmisen sielulle. Tulin tähän maailmaan tekemään tunnetuksi Isääni ja perustamaan maan päälle Jumalan poikien hengellisen veljesliiton, taivaan valtakunnan. Ja vaikka olen varsin monta kertaa muistuttanut teitä siitä, ettei valtakuntani ole tästä maailmasta, Isäni on kuitenkin suonut teille moniaita näyttöjä aineellisista ihmeistä niitä todistusvoimaisempien hengellisten muodonmuutosten ja uudestisyntymisten lisäksi.

153:2.5 (1710.3) ”Mikä se uusi merkki on, jonka vielä minulta haluatte? Sanon teille, että teillä on jo yllin kyllin todisteita voidaksenne tehdä päätöksenne. Totisesti, totisesti minä sanon monille, jotka minun edessäni tänä päivänä istuvat: Ette voi väistää sitä, että teidän on valittava, mitä tietä tahdotte mennä; ja sanon teille niin kuin Joosua sanoi esi-isillenne: ’Valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella.’ Moni teistä seisoo tänä päivänä tienhaarassa.

153:2.6 (1710.4) ”Kun ette osanneet löytää minua järven vastarannalla tapahtuneen väkijoukon kestitsemisen jälkeen, jotkut teistä vuokrasivat käyttöönsä Tiberiaan kalastuslaivaston, joka oli viikkoa aikaisemmin etsiytynyt myrskyn vuoksi lähistölle suojaan, ja teitte niin päästäksenne minun perääni, ja minkä vuoksi? Ette totuuden ja vanhurskauden tähden ettekä sen tähden, että osaisitte paremmin palvella ja auttaa kanssaihmisiänne! Ei suinkaan. Vaan pikemminkin, jotta saisitte lisää leipää, jonka eteen ette ole mitään vaivaa nähneet. Ette lähteneet perääni, jotta olisitte täyttäneet sielunne elämän sanalla, vaan vain jotta olisitte täyttäneet vatsanne vaivatta saadulla leivällä. Ja kauan on teille opetettu, että sitten kun Messias tulee, hän tekee sellaisia ihmeitä, jotka tekevät elämästä koko valitun kansan osalta miellyttävän ja vaivattoman. Ei siis ole mikään ihme, että te, joille on näin opetettu, kaipailette leipälimppuja ja kalasia. Mutta totisesti minä sanon teille, että sellainen ei ole Ihmisen Pojan tehtävä. Olen tullut julistamaan hengellistä vapautta, opettamaan ikuista totuutta ja vaalimaan elävää uskoa.

153:2.7 (1710.5) ”Veljeni, älkää haikailko sellaisen ruoan perään, joka mätänee, vaan etsikää mieluummin sitä hengellistä ravintoa, joka ravitsee aina ikuiseen elämään saakka; ja tämä on se elämän leipä, jonka Poika antaa kaikille, jotka tahtovat sen ottaa ja syödä, sillä Isä on antanut Pojalle tätä elämää määrättömästi. Ja kun kysyitte minulta: ’Mitä meidän pitää tehdä Jumalan tekoja tehdäksemme?’ sanoin teille mutkattomasti: ’Tämä on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.’”

153:2.8 (1710.6) Ja sitten Jeesus osoitti tämän uuden synagogan ovenkamanan koristeena olevaa mannapatakuviota, jota lisäksi rypäletertut kaunistivat, ja sanoi: ”Olette luulleet, että esivanhempanne söivät erämaassa mannaa, taivaan leipää, mutta minäpä sanon teille, että se oli maan leipää. Vaikkei Mooses antanutkaan isillenne taivaan leipää, Isäni on nyt valmis antamaan teille oikean elämän leivän. Taivaan leipä on se, mikä tulee alas Jumalan tyköä ja antaa ikuisen elämän tämän maailman ihmisille. Ja kun sanotte minulle: Anna meille tämä elävä leipä, minä vastaan: Minä olen tämä elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei enää isoa, kun taas se, joka uskoo minuun, ei enää koskaan janoa. Olette nähneet minut, olette eläneet kanssani ja katselleet tekojani ettekä kuitenkaan usko, että tulin Isän tyköä. Mutta niille, jotka tosiaankin uskovat, sanon: älkää pelätkö. Kaikki, jotka ovat Isän johdatuksessa, tulevat luokseni, eikä sitä, joka tulee luokseni, suinkaan heitetä ulos.

153:2.9 (1711.1) ”Ja sallikaa minun nyt sanoa teille kerta kaikkiaan ja lopullisesti, että olen tullut alas maan päälle, en toteuttaakseni oman tahtoni, vaan tehdäkseni Hänen tahtonsa, joka minut lähetti. Ja tämä on Hänen, joka minut lähetti, lopullinen tahtonsa, etten minä kaikista, jotka hän on minulle antanut, kadottaisi yhtäkään. Ja tämä on Isän tahto: Että jokaisella, joka näkee Pojan ja joka uskoo häneen, on oleva ikuinen elämä. Vasta eilen minä annoin teille leipää ruumiinne tarpeisiin. Tänään minä tarjoan isoavalle sielullenne elämän leipää. Tahdotteko nyt ottaa hengen leivän kuten silloin niin halukkaasti söitte tämän maailman leipää?”

153:2.10 (1711.2) Kun Jeesus piti pienen tauon silmäilläkseen seurakuntaa, yksi jerusalemilaisopettajista (sanhedrinin jäsen) nousi seisomaan ja kysyi: ”Onko minun ymmärrettävä, että sanot olevasi se leipä, joka tulee alas taivaasta, ja ettei se manna, jota Mooses antoi isillemme erämaassa, tullutkaan taivaasta?” Ja Jeesus vastasi fariseukselle: ”Oikein ymmärsit.” Silloin fariseus lausui: ”Mutta etkös sinä olekin Jeesus Nasaretilainen, kirvesmies Joosefin poika? Eivätkö monet meistä tunnekin hyvin isäsi ja äitisi samoin kuin veljesi ja sisaresi? Kuinka siis on mahdollista, että ilmestyt tänne Jumalan huoneeseen julistamaan, että olet tullut alas taivaasta?”

153:2.11 (1711.3) Synagogassa kuului tuona hetkenä paljon mutinaa, ja uhkasi syntyä sellainen meteli, että Jeesus nousi ja sanoi: ”Olkaamme kärsivällisiä; totuus ei koskaan kärsi siitä, että sitä rehellisesti tutkitaan. Olen kaikkea, mitä sanot, mutta vielä muuta. Isä ja minä olemme yhtä; Poika tekee vain, mitä Isä hänelle opettaa, kun taas kaikki ne, jotka Isä antaa Pojalle, Poika ottaa luokseen. Olette lukeneet profeetoista kohdan, jossa on kirjoitettuna: ’Jumala opettaa teitä kaikkia’ ja, että ’ne, joita Isä opettaa, kuulevat myös hänen Poikaansa.’ Jokainen, joka suostuu sisimmässään olevan Isän hengen opetukseen, tulee lopulta minun tyköni. Ei niin, että yksikään ihminen olisi nähnyt Isän, mutta Isän henki kyllä elää ihmisen sisimmässä. Ja Poika, joka tuli alas taivaasta, on varmasti nähnyt Isän. Ja niillä, jotka totisesti uskovat tähän Poikaan, on jo ikuinen elämä.

153:2.12 (1711.4) ”Minä olen tämä elämän leipä. Isänne söivät mannaa erämaassa ja ovat kuolleita. Mutta jos ihminen syö tätä leipää, joka tulee alas Jumalan luota, hän ei koskaan hengessä kuole. Minä toistan, että minä olen tämä elävä leipä, ja jokainen sielu, joka pääsee siihen, että hän toteuttaa tämän Jumalan ja ihmisen yhdistyneen olemuksen, on elävä ikuisesti. Ja tämä elämän leipä, jonka annan kaikille, jotka tahtovat ottaa sen vastaan, on oma elävä ja yhdistynyt olemukseni. Isä Pojassa ja Poika yhtä Isän kanssa – siinä on elähdyttävä ilmoitukseni maailmalle ja pelastava lahjani kaikille kansakunnille.”

153:2.13 (1711.5) Kun Jeesus oli sanottavansa sanonut, synagogan esimies pyysi seurakuntalaisia poistumaan, mutta nämä eivät halunneet lähteä. He kerääntyivät Jeesuksen ympärille esittämään lisää kysymyksiä, samalla kun toiset mutisivat ja väittelivät keskenään. Ja tilanne jatkui tällaisena yli kolmen tunnin ajan. Kello oli jo pitkälti yli seitsemän, kun kuulijakunta lopulta hajaantui.