Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia

112:5.1 (1232.2) Minuus on kosminen realiteetti, oli se aineellinen, morontiaalinen tai hengellinen. Persoonallisen aktuaalisuus on lahja Universaaliselta Isältä, joka toimii joko omana itsenään ja omasta puolestaan tai maailmankaikkeudessa olevien moninaisten välikäsiensä kautta. Se, että olentoa sanotaan persoonalliseksi, on samaa kuin, että tunnustetaan tällaisen olennon suhteellinen yksilöityminen kosmisen organismin puitteissa. Elävä kosmos on melkein äärettömyyteen ulottuvan kokonaisuuden muodostava reaalisten yksikköjen kertymä, yksikköjen, jotka kaikki ovat suhteellisen riippuvaisia kokonaisuuden kohtalosta. Mutta niille, jotka ovat persoonallisia, on suotu tosiasiallinen mahdollisuus tehdä valinta päämäärän hyväksymisen tai päämäärän hylkäämisen välillä.

112:5.2 (1232.3) Mikä tulee Isältä, on Isän tavoin ikuista, ja tämä on yhtä totta puhuttaessa persoonallisuudesta, jonka Jumala antaa oman vapaan tahtonsa päätöksestä, kuin puhuttaessa jumalallisesta Ajatuksensuuntaajasta, Jumalan aktuaalisesta osasesta. Ihmisen persoonallisuus on ikuinen, mutta identiteetin osalta se on ehdollinen ikuisuusrealiteetti. Kun persoonallisuus kerran on ilmaantunut vastauksena Isän tahtoon, niin se saavuttaa päämäärän, joka on Jumaluus, mutta ihmisen täytyy valita, onko hän vai eikö hän ole läsnä, kun tällainen päämäärä saavutetaan. Milloin tällainen valintapäätös puuttuu, persoonallisuus saavuttaa kokemuksellisen Jumaluuden suoraa tietä ja siitä tulee osa Korkeinta Olentoa. Kiertokulku on ennalta määrätty, mutta ihmisen osallistuminen siihen on valinnanvaraista, omakohtaista ja kokemuksellista.

112:5.3 (1232.4) Kuolevaisidentiteetti on väliaikainen ajalliseen elämään kuuluva tila maailmankaikkeudessa. Se on reaalinen vain sikäli kuin persoonallisuus päättää, että hänestä tulee jatkuva maailmankaikkeuden ilmiö. Oleellinen ero ihmisen ja energiajärjestelmän välillä on siinä, että energiajärjestelmän täytyy jatkua, sillä ei ole valinnanvaraa; mutta ihmisellä on kaikki valta määrätä omasta kohtalostaan. Suuntaaja on toden totta Paratiisiin vievä polku, mutta ihmisen on itse seurattava tätä polkua itse tekemillään päätöksillä, omasta vapaasta tahdostaan tekemillään valinnoilla.

112:5.4 (1232.5) Ihmisolennoilla on identiteetti vain aineellisessa merkityksessä. Tällaiset minuuden ominaisuudet tuo esille aineellinen mieli toimiessaan älyksi sanotussa energiajärjestelmässä. Kun sanotaan, että ihmisellä on identiteetti, tunnustetaan, että hänen hallussaan on mieliyhteyspiiri, joka on asetettu ihmispersoonallisuuden tahdon sanelemien tekojen ja valintojen alaisuuteen. Mutta kysymyksessä on aineellinen ja puhtaasti ajallinen ilmentymä, aivan kuten ihmisen sikiö on ihmiselämän tilapäinen loismainen vaihe. Kosmisesta näkökulmasta katsottaessa ihmiset syntyvät, elävät ja kuolevat jokseenkin samassa silmänräpäyksessä; he eivät ole pysyviä. Mutta kuolevaisen persoonallisuuden hallussa on sen itsensä tekemän valinnan kautta valta siirtää identiteettinsä sija katoavasta aineellis-älyllisestä järjestelmästä korkeampaan morontia-sielujärjestelmään, josta yhdessä Ajatuksensuuntaajan kanssa luodaan uusi persoonallisuuden ilmenemisen väline.

112:5.5 (1233.1) Ja juuri tämä valta valita, tämä vapaatahtoisen luodun olennon aseman universumitunnus, on ihmisen suurenmoisin tilaisuus ja hänen korkein kosminen velvollisuutensa. Ihmisen tahtotoiminnan rehellisyyden varassa on tulevan finaliitin ikuinen kohtalo; kuolevaisen olennon vapaan tahdon vilpittömyydestä riippuu, saako jumalallinen Suuntaaja ikuisen persoonallisuuden; kuolevaisen ihmisen tekemästä valinnasta riippuu, todellistuuko Universaaliselle Isälle uusi ylösnousemuksellinen poika; päätösten ja tekojen lujuudesta ja viisaudesta riippuu, onko Korkeimman Olennon kokemuksellinen evoluutio aktuaalista.

112:5.6 (1233.2) Vaikka persoonallisuuskasvun kosmiset kehät tuleekin lopulta saavuttaa, niin siinä tapauksessa, että ajallisuuden sattumukset ja aineellisen olemassaolon hankaluudet ilman omaa syytäsi estävät sinua hallitsemasta näitä tasoja jo synnyinplaneetallasi, annetaan silloin, jos aikomuksesi ja halusi omaavat eloonjäämisarvoa, määräykset koeajan pidentämisestä. Sinulle myönnetään lisäaikaa, jonka kuluessa voit osoittaa kelvollisuutesi.

112:5.7 (1233.3) Milloin ikinä on epäilyjä sen suhteen, onko viisasta ylentää joku ihmisidentiteetti mansiomaailmoihin, universumin hallitukset päättävät asian poikkeuksetta kyseisen yksilön henkilökohtaisten etujen mukaisesti. Empimättä ne ylentävät tällaisen sielun siirtymävaiheessa olevan olennon asemaan, samalla kun ne jatkavat esille nousevan morontia-aikomuksen ja hengellisen tavoitteenasettelun tarkkailua. Jumalallinen oikeudenmukaisuus ei näin ollen jää millään muotoa toteutumatta, ja jumalallinen armeliaisuus saa taas tilaisuuden laajentaa hoivaansa.

112:5.8 (1233.4) Orvontonin ja Nebadonin hallitukset eivät väitä olevansa ehdottoman täydellisiä, kun kysymys on kuolevaisten jälleenpersonoimiseen tähtäävän universaalisen suunnitelman yksityiskohtien toteutumisesta, mutta ne väittävät kyllä osoittavansa ja aktuaalisesti ne osoittavatkin kärsivällisyyttä, pitkämielisyyttä, ymmärtäväisyyttä ja armeliasta myötätuntoa. Meidän olisi mieluummin asetuttava alttiiksi sellaiselle, että kokonainen paikallisjärjestelmä nousee kapinaan kuin, että antaudumme vaaraan riistää yhdeltäkään jostakin evolutionaarisesta maailmasta saapuvalta, kamppailevalta kuolevaiselta sitä iloa, jonka hän kokee seuratessaan ylösnousemuksen elämänuraa.

112:5.9 (1233.5) Tämä ei tarkoita, että ihmisten olisi ensimmäisen tilaisuuden torjuttuaan määrä saada vielä toinenkin tilaisuus. Ei laisinkaan. Mutta sitä se kyllä merkitsee, että kaikkien tahdollisten luotujen on määrä kokea yksi todellinen tilaisuus kiistattoman, tietoisen ja lopullisen valinnan tekemiseen. Universumien täysivaltaiset Tuomarit eivät riistä persoonallisuuden statusta yhdeltäkään olennolta, joka ei ole ikuista valintaa lopullisesti ja täysimääräisesti tehnyt. Ihmisen sielulle täytyy antaa ja sille annetaan täysi ja kaikin puolin riittävä tilaisuus paljastaa oikeat aikomuksensa ja todellinen tarkoituksensa.

112:5.10 (1233.6) Kun hengellisesti ja kosmisesti pidemmälle ehtineet kuolevaiset kuolevat, heidän matkansa jatkuu välittömästi mansiomaailmoihin. Tällainen järjestely koskee yleisesti ottaen niitä, joille on osoitettu henkilökohtainen serafisuojelija. Muita kuolevaisia saatetaan viivyttää siihen saakka, että heidän asiansa oikeuskäsittely on viety päätökseen, minkä jälkeen he saavat edetä mansiomaailmoihin tai heidät saatetaan osoittaa niiden nukkuvien eloonjäävien riveihin, jotka kulloisenkin planetaarisen tuomiokauden lopulla jälleenpersonoidaan yhtenä joukkona.

112:5.11 (1233.7) On kaksi seikkaa, jotka vaikeuttavat pyrkimyksiäni selittää, mitä sinulle kuolemassa tarkkaan ottaen tapahtuu, nimittäin sille eloonjäävälle sinulle, joka on poistuvasta Suuntaajasta erillinen. Toinen näistä vaikeuksista on se, että teidän käsitystasollenne on mahdotonta välittää todellisuutta vastaavaa kuvausta eräästä sellaisesta toimituksesta, joka tapahtuu fyysisen ja morontiamaailman rajamaastossa. Toinen vaikeus johtuu niistä rajoituksista, jotka Urantiaa hallitsevat taivaalliset vallanpitäjät ovat liittäneet minulle totuuden paljastajana annettuun toimeksiantoon. Monia mielenkiintoisia yksityiskohtia olisi esitettävissä, mutta lähimpien planetaaristen valvojienne kehotuksesta pidätyn niiden julkituomisesta. Mutta niissä rajoissa, jotka lupani sallivat, voin kertoa seuraavaa:

112:5.12 (1234.1) On olemassa jotakin sellaista todellista, jotakin, joka on peräisin ihmisen kehityksestä, jotakin sellaista Salaperäisen Opastajan lisäksi, joka jää eloon kuolemassa. Tämä vasta ilmaantumassa oleva entiteetti on sielu, ja se selviytyy sekä fyysisen ruumiisi että aineellisen mielesi kuolemasta. Tämä entiteetti on jumalallisen minäsi eli Suuntaajan yhdessä ihmisminäsi kanssa läpikäymän elämän ja ponnistusten yhteinen lapsi. Tämä ihmisvanhemmasta ja jumalallisesta vanhemmasta syntyvä lapsi on maallista alkuperää oleva eloonjäävä elementti; se on morontiaminä, kuolematon sielu.

112:5.13 (1234.2) Tämä pysyvää merkitystä ja säilyvää arvoa edustava lapsi on kuoleman ja jälleenpersonoinnin välisen ajanjakson täysin tiedoton ja on koko tämän odotusajan kohtalonsuojelijaserafin huostassa. Et tule kuoleman jälkeen toimimaan tietoisena olentona, ennen kuin Satanian mansiomaailmoissa saavutat uuden tietoisuuden, morontiatietoisuuden.

112:5.14 (1234.3) Ihmispersoonallisuuteen liittyvä toiminnallinen identiteetti päättyy kuoleman hetkellä siihen, että elämälle ominainen liike pysähtyy. Vaikka ihmispersoonallisuus kohoaakin rakennusosiensa yläpuolelle, se on kuitenkin toiminnallisen identiteetin osalta niistä riippuvainen. Elämän pysähtyminen hävittää mielivarustuksen tarvitsemat fyysiset aivokaaviot, ja mielen hajoaminen lopettaa kuolevaisen olennon tietoisuuden. Asianomaisen luodun tietoisuus voi sittemmin ilmaantua vasta, kun on järjestynyt sellainen kosminen tilanne, että tämän samaisen ihmispersoonallisuuden on taas mahdollista toimia yhteydessä elollisenergiaan.

112:5.15 (1234.4) Aikana, jolloin tapahtuu eloonjääneiden kuolevaisten siirtyminen alkuperämaailmasta mansiomaailmoihin – kokevatpa nämä persoonallisuuden uudelleenkokoamisen kolmantena periodina tai nousevatpa he ryhmässä tapahtuvan kuolleistaheräämisen aikana –, persoonallisuuden kokoonpanosta tallennetut tiedot säilytetään uskollisesti arkkienkelien huostassa maailmoissa, joissa nämä suorittavat erityistoimintojaan. Mainitut olennot eivät ole persoonallisuuden varjelijoita (niin kuin suojelijaserafit ovat sielun varjelijoita), mutta siitä huolimatta on totta, että persoonallisuuden jokainen identifioitavissa oleva tekijä on varmassa tallessa näiden luotettavien, kuolevaisten eloonjäämisestä huolehtivien olentojen huomassa. Mitä tulee kuolevaispersoonallisuuden olinpaikkaan kuoleman ja eloonjäämisen välisenä aikana, niin sitä me emme tiedä.

112:5.16 (1234.5) Uudelleenpersonoinnin mahdollistavat olosuhteet luodaan paikallisuniversumin morontiaalisten vastaanottoplaneettojen kuolleistaheräämissaleissa. Siellä, äsken mainituissa elämän kokoonpanokamareissa, tapahtumaa valvovat viranomaiset järjestävät käyttöön sen universumienergian suhdekokonaisuuden – morontiaalisen, mielellisen ja hengellisen –, joka tekee mahdolliseksi nukkuvan eloonjääneen herättämisen taas tietoisuuteen. Entisen aineellisen persoonallisuuden rakennusosien uudelleenkokoamiseen kuuluu:

112:5.17 (1234.6) 1. Sopivan hahmon, morontiaalisen energiakaavion, valmistaminen – hahmon, jossa uusi eloonjäänyt kykenee saamaan yhteyden ei-hengelliseen todellisuuteen ja johon kosmisen mielen morontiamuunnos voidaan kytkeä.

112:5.18 (1234.7) 2. Suuntaajan paluu odottavaan morontialuotuun. Suuntaaja on ylösnousevan identiteettisi ikuinen varjelija; Opastajasi on ehdottomana takuuna siitä, että sinä itse, eikä kukaan muu, otat haltuusi persoonallisuutesi heräämistä varten luodun morontiahahmon. Ja Suuntaaja on oleva läsnä persoonallisuutesi uudelleenkokoamistilaisuudessa omaksuakseen vielä kerran sen Paratiisin-oppaan osan, joka opastaa eloonjäävää minääsi.

112:5.19 (1235.1) 3. Kun nämä jälleenpersonoimisen edellytykset on koottu yhteen, uinuvan kuolemattoman sielun sisältämien potentiaalien serafivarjelija laskee lukuisten kosmisten persoonallisuuksien avustamana edellä mainitun morontiaentiteetin odottavan morontiaalisen mielellis-ruumiillisen hahmon päälle ja sisälle, samalla kun hän saattaa tämän Korkeimman evolutionaarisen lapsen ikuiseen liittoon odottavan Suuntaajan kanssa. Ja tämä teko vie jälleenpersonoinnin päätökseen, päättää muistin, ymmärryksen ja tietoisuuden – identiteetin – uudelleenkokoamisen.

112:5.20 (1235.2) Jälleenpersonoitumisen tosiasia on sitä, että heräävä ihmisminä tarttuu vasta erillistetyn kosmisen mielen yhteyspiiriin kytkettyyn morontiavaiheeseen. Persoonallisuudeksi sanottu ilmiö on riippuvainen siitä, että minuusidentiteetin reagointi universumiympäristöön ei katkea. Ja tämä voi toteutua vain mielen välityksellä. Minuus jatkaa olemassaoloaan minän kaikissa osatekijöissä tapahtuvista päättymättömistä muutoksista huolimatta; fyysisessä elämässä muutos on asteittainen, kuolemassa ja jälleenpersonoimisen jälkeen muutos on äkillinen. Koko minuuden (persoonallisuuden) aito todellisuus kykenee rakennusosiensa loputtoman muuttumisen johdosta toimimaan universumin olosuhteisiin reagoivasti. Pysähtyneisyys päättyy väistämättömään kuolemaan. Ihmiselämä on elämän osatekijöiden loputonta muuttumista, kun osatekijät taas yhdistää muuttumattoman persoonallisuuden stabiilisuus.

112:5.21 (1235.3) Ja kun näin heräät Jerusemin mansiomaailmoissa, olet siinä määrin muuttunut, niin suuri on oleva hengellinen muodonmuutos, että ilman Ajatuksensuuntaajaasi ja kohtalonsuojelijaasi, jotka niin täydelleen liittävät uuden elämäsi uusissa maailmoissa entiseen elämääsi ensimmäisessä maailmassa, sinun olisi aluksi vaikeata yhdistää uutta morontiatietoisuutta elpyvään, edellistä identiteettiäsi edustavaan muistiaineistoon. Henkilökohtaisen minuuden jatkumisesta huolimatta enin osa kuolevaisena vietetystä elämästä tuntuisi ensin epämääräiseltä ja utuiselta unelta. Mutta aika selventää monet kuolevaiselle ominaiset mielteet.

112:5.22 (1235.4) Ajatuksensuuntaaja elvyttää ja palauttaa mieleesi vain ne muistikuvat ja kokemukset, jotka ovat osa universumissa elettävää elämänvaihettasi ja jotka ovat sille välttämättömiä. Jos Suuntaaja on ollut mukana jonkin ihmismielessä esiintyneen asian kehityksessä, nämä arvokkaat kokemukset säilyvät Suuntaajan ikuisessa tietoisuudessa. Mutta suuri osa menneestä elämästäsi ja sen muistoista, niillä kun ei ole hengellistä merkitystä eikä morontia-arvoa, tulee aineellisten aivojen mukana tuhoutumaan. Suuri osa aineellisesta kokemuksesta katoaa tehtävänsä tehneenä tukirakennelmana, joka toimi sinulle siltana morontiatasolle, eikä siten enää universumissa palvele mitään tarkoitusta. Mutta persoonallisuus ja persoonallisuuksien väliset suhteet eivät koskaan ole mikään tukirakennelma; kuolevaisen persoonallisuussuhteita koskevalla muistiaineksella on kosmista arvoa, ja se säilyy. Mansiomaailmoissa sinä tunnet ja sinut tunnetaan, ja mikä vieläkin ihanampaa: muistat entiset kumppanisi Urantialla viettämäsi lyhyen mutta jännittävän elämäsi ajalta, ja nämä muistavat sinut.