Erittäin hyvä aloitus.
Lukevatko ihmiset Urantiaa vai urantia kirjan alun? Alku on jopa hieman haastavaa ja takkuilevaa, mutta niinkuin sanotaan hyvä kirja paranee loppua kohti. Ensin pitää tietää mikä on muna, jotta voi tietää munasta taas enemmän ja alkaa ymmärtämään mikä munan perimmäinen tarkoitus on. Eihän mun tänne sattumalta tullut.
Urantia kirja avaa mielen ymmärtämään jotain sellaista, mikä jää raamatussavajaaksi. Kun raamattu puhuu Isästä rankaisevana niin urantia puhuu rakkaudesta.
Ehkä ihmisten pelko onkin siinä, että rakkaus voittaa. Ihmiset pelkää sitä, että jos he antaa luvan rakastaa niin he antavat luvan myös satuttaa. Opetetaan aina, että rakkaus sattuu. Mutta sitten tullaan tähän, että ihminen vanhenee ja kuolee. Isä ei katoa silloinkaan vaikka muut viereltä katoaisivat. Me pelätään luottaa ja uskaltaa irroittaa kättä kaiteesta.
On helpompi pysyä siinä tutussa ja turvallisessa vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta ja hankalalta, koska ei olla valmiita löytämään omaa polkua ja tietä. Tässä taas pelätään että jää yksin vaikka Isä antaa aina enemmän takaisin kuin mitä sinusta tuntuu,että jouduit luopumaan.
Ja esim. kirkot pitää ihmiset kirkoissa tällä pelolla mitä taas kuvataan raamatussa. Pelkää Jumalaa ja anna kymmenykset jotta voit olla rauhassa.
Silti Jeesus sanoi,Antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle se mikä Jumalalle kuuluu. Se ei löydy maallisista asioista eikä siitä raamatusta. Vaan sekin löytyy meistä. Kirkko valitettavasti mene Isä edellä. Toki he käyttää Isän nimeä jne, mutta henki ei ole siellä. Se on kuin helisevä kulkunen tai kilisevä vaski.. ei mitään.
Ja tää millä sitten houkutellaan esim.nuorisoa kirkkoon on maalliset lahjat. Mutta valitettavasti mikään maallinen ei ole pysyvää eikä sen varaan tule rakentaa. Mutta jos he suosittelisivat nuorille sitä mitä nuoriso käyttää esim. somea tms. niin urantia sivu olisi helppo vinkata ja nuorten olisi helppo käydä tutustumassa matalalla kynnyksellä ilman kasvoja ❤️
