Kolme houstonilaista äitiä jätti 30. heinäkuuta kanteen Harrisin piirikunnan tuomioistuimeen vaatiakseen Teksasin osavaltion Senate Bill 10 -lain mukaisesti koulujen luokkahuoneissa näkyviin asetettavien Kymmenen käskyn -julisteiden poistamista. Kantajat vetoavat osavaltion uskonnonvapaussäädökseen sekä viimeisimpään vanhempien oikeuksia vahvistavaan perustuslailliselle tasolle hyväksyttyyn muutokseen.

Kanne pyrkii saamaan julisteet katoamaan ennen oppilasvuoden alkua elokuussa ja nostaa esiin laajemman kysymyksen siitä, miten julkinen koulu voi kohdella eri uskomustaustoista tulevia lapsia ilman, että koulujen opetustila tai näkyvä ympäristö suosii tiettyä uskonnollista tulkintaa.

Senate Bill 10 määrää, että koulujen luokkahuoneissa on oltava lahjoituksena toimitetut KJV-tekstin mukaiset Kymmenen käskyn julisteet, joiden on oltava näkyvissä ja vähintään 16×20 tuumaa. Kantajat huomauttavat, että eri uskonperinteissä käskyt on numeroitu ja muotoiltu eri tavoin, ja että yhden version pysyvä esillä pitäminen voi viestiä kuulumattomuudesta niille perheille, joiden uskonnollinen tai maailmankatsomuksellinen tausta eroaa julisteen esittämästä tulkinnasta.

Mitä kanteessa väitetään ja millä laillisilla perusteilla

Äidit nostivat kanteen vedoten Teksasin Religious Freedom Restoration Actiin (1999), jonka mukaan julkisen tahon toiminta ei saa olennaisesti rasittaa yksilön uskonnonharjoitusta ilman painavaa syytä. Lisäksi he viittaavat osavaltiotason vanhempien oikeuksia koskevaan muutokseen, joka antaa vanhemmille laajan oikeuden päättää lastensa kasvatuksesta ja hengellisestä ohjauksesta.

Tapauksessa ovat mukana eri uskomustaustoja edustavat perheet: yksi kantajista kasvattaa lapsiaan ilman uskontoa, toinen perheeseen kuuluu lukuisia eri perinteitä kuten janaismi, hindulaisuus, juutalaisuus ja kvakerisuus, ja kolmannen kantajan perhe on sikhiläinen. Kantajien asianajaja on todennut, että vaatimuksena on yksinkertaisesti mahdollisuus lähettää lapsensa kouluun ilman pakotettuja uskonnollisia viestejä luokkahuoneen seinällä.

Asian oikeudellinen kehikko on jo saanut aikaisempia ratkaisuja: vuonna 2025 kuusitoista perhettä haastoi useita koulupiirejä, ja tuomioistuin pysäytti julisteiden ripustamisen tietyissä piireissä. Myöhemmin liittovaltion vetoomustuomioistuin 5. kiertotuomioistuin kuitenkin antoi keväällä luvan lain täytäntöönpanoon, ja se vapautti tilaa vastaavalle laille myös Louisianassa.

Opetus, julkinen tila ja uskonnollinen moninaisuus

Tämä oikeusjuttu sijoittuu laajempaan keskusteluun siitä, miten julkinen koulu voi tasapainottaa uskonnollisen perinnön tunnustamisen ja uskonnollisesti neutraalin opetustilan vaatimuksen. Tekstin mukainen juliste voi joillekin toimia historiallisena tai kulttuurisena referenssinä, mutta toisten silmissä se voi merkitä valintaa yhdestä uskonnollisesta tulkinnasta, etenkin kun julisteessa käytetty versio on konkreettinen ja näkyvä osa oppimisympäristöä.

Tapaukseen liittyy myös koulutuspolitiikkaa laajemmin: Teksasin opetushallitus on äskettäin hyväksynyt Raamattokontekstisen opetussuunnitelman, mikä yhdessä julistevaatimuksen kanssa kertoo siitä, että uskonnon ja julkisen koulun rajat ovat aktiivisen poliittisen ja oikeudellisen tarkastelun kohteena osavaltiossa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten koulujen tehtävä kulttuuristen ja eettisten perintöjen välittäjänä sovitetaan yhteen moniuskoisen ja sekulaarin oppilaskunnan suojeluvelvollisuuden kanssa.

Urantia-kirjan lukijoille ja uskonnollisesti kiinnostuneille yleisesti tällä tapauksella on kiinnostusta herättävä ulottuvuus: se käsittelee, millä ehdoilla uskonnolliset symbolit ja tekstit saavat näkyä julkisissa tiloissa sekä miten erilaiset ihmisryhmät voidaan kohdata kunnioittavasti ja syrjimättömästi kouluympäristössä. Tapauksen lopputulos voi vaikuttaa siihen, miten oppilaitokset valitsevat sisällöt ja millä perusteilla yhteisön moninaisuutta huomioidaan oppimisympäristössä.

Oikeudenkäynnin jatkosta ei ole vielä lopullista ratkaisua; kantajat pyytävät oikeudelta toimenpiteitä ennen kouluvuoden alkua, mikä voi johtaa nopeaan oikeudelliseen käsittelyyn. Riidan lopputulos voi luoda ennakkotapauksen siitä, miten osavaltiot voivat tasapainottaa uskonnollisen perinnön näkyvyyden ja yksilön uskonnonvapauden suojaamisen julkisessa koulutuksessa.