Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia

133:4.1 (1474.1) Jeesuksella ja Ganidilla oli Korintissa monia muita mielenkiintoisia kokemuksia. He kävivät tiivistä mielipiteidenvaihtoa sangen monien henkilöiden kanssa, ja Jeesukselta saatu opetus oli näille suureksi hyödyksi.

133:4.2 (1474.2) Myllärille hän opetti, miten totuuden jyviä jauhetaan elävän kokemuksen myllyssä niin, että jumalallisen elämän vaikeat asiat käyvät vaivatta niidenkin omaksuttaviksi, jotka kuuluvat kuolevaistovereiden joukossa heikkoihin ja vähäväkisiin. Jeesus sanoi: ”Anna totuuden maitoa niille, jotka ovat hengellisen käsityskykynsä puolesta vielä pikkuvauvoja. Suorittaessasi elävää ja rakastavaa hoivaasi tarjoile hengellistä ravintoa houkuttelevassa muodossa ja niin, että se on sovitettu jokaisen sinulta sitä tiedustelevan vastaanottokyvyn mukaiseksi.”

133:4.3 (1474.3) Roomalaiselle sadanpäällikölle hän sanoi: ”Anna keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat. Vilpitön Jumalan palveleminen ja uskollinen keisarin palveleminen eivät ole ristiriidassa, ellei keisari ylimielisyydessään vaadi itselleen sitä kunnioitusta, jota vain Jumaluus voi vaatia. Uskollisuus Jumalaa kohtaan siinä tapauksessa, että tulisit tuntemaan häntä, tekisi sinusta entistäkin lojaalimman ja uskollisemman uhrautuvuudessasi arvollisen keisarin hyväksi.”

133:4.4 (1474.4) Eräälle vilpittömälle mitralaiskultin johtajalle hän sanoi: ”Teet oikein etsiessäsi ikuisen pelastuksen uskontoa, mutta siinä kuljet harhaan, kun etsit tuota kunniakasta totuutta ihmistekoisista mysteereistä ja ihmisperäisistä filosofioista. Etkö tiedä, että ikuisen pelastuksen mysteeri on oman sielusi sisimmässä? Etkö tiedä, että taivaan Jumala on lähettänyt henkensä elämään sisimmässäsi ja että tämä henki on johdattava kaikki totuutta rakastavat ja Jumalaa palvelevat kuolevaiset pois tästä elämästä ja kuoleman porttien läpi valkeuden ikuisiin korkeuksiin, jossa Jumala odottaa ottaakseen vastaan lapsensa? Äläkä koskaan unohda, että te, jotka tunnette Jumalaa, olette Jumalan poikia, jos totisesti halajatte olla hänen kaltaisiaan.”

133:4.5 (1474.5) Epikurolaisopettajalle hän sanoi: ”Teet oikein valitessasi parasta ja pitäessäsi arvossa hyvää, mutta oletko viisas, kun et näe niitä kuolevaisen elämään kuuluvia suurempia asioita, jotka sisältyvät hengen maailmoihin, maailmoihin, jotka ovat peräisin sen seikan tajuamisesta, että Jumala on läsnä ihmissydämessä? Mikä kaikessa ihmisen kokemuksessa on suurta, on oivaltaa tuntevansa Jumalaa, jonka henki elää sisimmässäsi ja pyrkii johdattamaan sinua eteenpäin sillä pitkällä ja miltei loputtomalla matkalla, joka vie yhteisen Isämme, koko luomakunnan Jumalan, universumien Herran, henkilökohtaisen läsnäolon saavuttamiseen.”

133:4.6 (1474.6) Kreikkalaiselle urakoitsijalle ja rakennuttajalle hän sanoi: ”Ystäväni, niin kuin rakennat ihmisten aineellisia rakennelmia, niin kasvata itsellesi hengellinen olemus, joka on sielussasi asuvan jumalallisen hengen kaltainen. Älä anna sen, mitä saavutat ajallisena rakentajana, mennä sen edelle, mihin yllät taivaan valtakunnan hengellisenä poikana. Kun rakennat ajallisuuden asuinkartanoita jollekulle toiselle, älä silloin unohda huolehtia siitä, että sinulla on omistusoikeus ikuisuuden asuinkartanoihin. Pidä alati mielessäsi, että on olemassa kaupunki, jonka perustukset ovat vanhurskaus ja totuus ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.”

133:4.7 (1474.7) Roomalaiselle tuomarille hän sanoi: ”Kun tuomitset ihmisiä, muista, että eräänä päivänä myös itse astut tuomiolle universumin Hallitsijoiden oikeusistuimen eteen. Tuomitse oikeudenmukaisesti, jopa armeliaasti, sillä olet itse jonakin päivänä samalla tavoin kaipaava armeliasta kohtelua Korkeimman Tuomarin käsissä. Tuomitse niin kuin itse haluaisit vastaavanlaisissa olosuhteissa tulla tuomituksi, niin että sinua ohjaavat sekä lain henki että sen kirjain. Ja aivan kuten sinä jaat oikeutta, jonka hallitsevana piirteenä on kohtuus siinä valossa, mitä sinun eteesi tuodut tarvitsevat, samalla tavoin sinulla on oleva oikeus odottaa laupeuden huojentamaa oikeudenkäyttöä, sitten kun itse kerran seisot koko maanpiirin Tuomarin edessä.”

133:4.8 (1475.1) Kreikkalaisen majatalon emännälle hän sanoi: ”Osoita vieraanvaraisuuttasi aivan kuin tekisi se, joka kestitsee Kaikkein Korkeimman lapsia. Kohota päivittäisen työsi raadanta korkealle taiteen tasolle sillä, että yhä enemmässä määrin käsität palvelevasi Jumalaa palvellessasi niitä henkilöitä, joiden sisimmässä hän on henkensä kautta, henkensä, joka on laskeutunut elämään ihmisten sydämessä ja joka sillä keinoin pyrkii muuntamaan heidän mielensä ja johtamaan heidän sielunsa tuntemaan kaikkien näiden jumalallista henkeä olevien ja ihmisille annettujen lahjojen Paratiisissa olevan Isän.”

133:4.9 (1475.2) Jeesus kävi useita keskusteluja erään kiinalaisen kauppiaan kanssa. Kauppiasta hyvästellessään hän lausui tälle seuraavat kehotuksen sanat: ”Palvo ainoastaan Jumalaa, joka on todellinen henkiesivanhempasi. Muista, että Isän henki elää alati sisimmässäsi ja osoittaa aina sielusuuntasi kohti taivasta. Jos noudatat tämän kuolemattoman hengen tiedostamattomia johdatuksia, ei ole epäilystäkään siitä, että jatkat matkaasi ylöspäin nousevalla tiellä, joka vie Jumalan löytämiseen. Ja kun tosiaan saavutat Isän taivaassa, se johtuu siitä, että sinusta on häntä etsiessäsi tullut yhä enemmän hänen kaltaisensa. Siispä näkemiin, Tshang, mutta vain muutamaksi ajaksi, sillä tapaamme vielä niissä valon maailmoissa, joista henkisielujen Isä on varannut Paratiisiin matkalla oleville monta ihanaa pysähdyspaikkaa.”

133:4.10 (1475.3) Britanniasta saapuneelle matkamiehelle hän sanoi: ”Veljeni, näen, että olet etsimässä totuutta, ja antaisin sinulle vihjeen, että kaiken totuuden Isän henki saattaakin olla sisimmässäsi. Oletko koskaan tosissasi yrittänyt keskustella oman sielusi hengen kanssa? Sellainen on tosiaankin vaikeata, ja tuloksena on harvoin tietoisuus onnistumisesta. Mutta aineellisen mielen jokainen vilpitön yritys asettua yhteyteen sisällään olevan hengen kanssa johtaa poikkeuksetta onnistumiseen, siitäkin huolimatta että enimmältään tällaisten suurenmoisten ihmiskokemusten pitää pitkät ajat pysyä ylitietoisina rekisteröityminä näiden Jumalaa tuntevien kuolevaisten sielussa.”

133:4.11 (1475.4) Kotoaan karanneelle pojalle Jeesus sanoi: ”Muista, että on kaksi olevaa, joita et pääse pakoon, ja ne ovat Jumala ja sinä itse. Minne ikinä menetkin, viet sinne aina mukanasi oman minuutesi ja sydämessäsi elävän taivaallisen Isän hengen. Poikani, älä enää yritä pettää itseäsi, vaan ota rohkeasti tavaksesi katsoa elämän tosiasioita silmästä silmään, tartu lujasti siihen vakuutukseen, että olet Jumalan poika ja että ikuinen elämä on varmaa, kuten olen sinulle opettanut. Olkoon aikomuksesi tästä päivästä alkaen olla oikea mies, eli mies, joka on päättänyt kohdata elämän rohkeasti ja järkevästi.”

133:4.12 (1475.5) Tuomitulle rikolliselle hän lausui viimeisellä hetkellä: ”Veljeni, tilanteesi ei näytä kadehdittavalta. Eksyit oikealta tieltä, sotkeuduit rikoksen pauloihin. Kanssasi käymistäni keskusteluista tiedän hyvin, ettei aikomuksesi ollut tehdä sitä, mikä kohta maksaa sinulle ajallisen elämäsi. Mutta kumminkin teit tämän pahan työn, ja kanssaihmisesi ovat tuominneet sinut syylliseksi. He ovat määränneet, että sinun on kuoltava. Et sinä sen paremmin kuin minäkään voi kieltää valtiolta tätä oikeutta puolustaa itseään tavalla, jonka se on itse valinnut. Inhimillisesti katsoen mitään keinoa ei näytä olevan välttyä rikkomuksestasi määrätyltä rangaistukselta. Kanssaihmistesi on tuomittava sinut tekosi mukaan, mutta sellainen Tuomari on olemassa, johon voit vedota anteeksi saadaksesi ja joka tuomitsee sinut todellisten motiiviesi ja parhaiden aikomustesi mukaan. Sinun ei tarvitse pelätä Jumalan tuomion kohtaamista, jos katumuksesi on aitoa ja uskosi vilpitöntä. Se, että hairahdukseesi liittyy ihmisen langettama kuolemantuomio, ei vaikuta sielusi mahdollisuuteen saada oikeutta ja päästä osalliseksi laupeudesta taivaallisten oikeusistuinten edessä.”

133:4.13 (1476.1) Jeesus kävi monta luottamuksellista keskustelua lukuisten nälkäisten sielujen kanssa – liian monta sisällytettäviksi tähän kertomukseen. Kolme matkamiestämme nauttivat suuresti oleskelustaan Korintissa. Ellei oteta lukuun Ateenaa, joka oli opetustoiminnan keskuksena maineikkaampi, Korintti oli puheena olevina roomalaisaikoina Kreikan tärkein kaupunki, ja heidän kaksikuinen viivähdyksensä tässä kukoistavassa kaupankäynnin keskuksessa tarjosi kaikille kolmelle tilaisuuden saada paljon arvokasta kokemusta. Heidän oleskelunsa tässä kaupungissa oli eräs kaikkein mielenkiintoisimmista pysähdyksistä koko Roomasta takaisinpäin suuntautuneen matkan varrella.

133:4.14 (1476.2) Gonodin oli Korintissa huolehdittava monista asioista, mutta lopulta hän oli suoriutunut niistä kaikista, ja he valmistautuivat purjehtimaan Ateenaan. He matkustivat pienellä aluksella, joka voitiin maarataa myöten kantaa maitse toisesta Korintin satamasta toiseen, noin kuudentoista kilometrin matkan.