Mikaelin seitsemän lahjoittautumista 2/6
Tämän blogi sarjan osat:
- 1/6 Kuka on Nebadonin Mikael? – kosmologinen perusesittely
- 2/6 Seitsemän lahjoittautumista – miksi Luoja halusi elää luotujensa elämän
- 3/6 Mikael suvereenina hallitsijana – millainen on hänen valtakuntansa arvopohja
- 4/6 Luova henki Mikaelin luova työtoveri ja ”universumin äiti”
- 5/6 Totuuden Henki ja Pyhä Henki – miten Mikael ja Äiti-Henki koskettavat meitä nyt?
- 6/6 Mitä Mikaelin seuraaminen tarkoittaa tänään? – käytännöllinen hengellisyys arjessa
Nebadonin Mikaelin seitsemän lahjoittautumista eivät olleet kosmista muodollisuutta tai hallinnollista velvollisuutta. Ne olivat tietoisen rakkauden tekoja. Luoja-Poika ei tyytynyt hallitsemaan etäältä, jumalallisesta yläasemasta käsin, vaan valitsi toistuvasti astua alas luotujensa tasolle ja elää heidän elämänsä sellaisena kuin he sen kokevat. Näissä lahjoittautumisissa kiteytyy yksi Urantia-kirjan syvimmistä teemoista: todellinen valta perustuu koettuun ymmärrykseen.
Mitä lahjoittautuminen tarkoittaa Urantia-kirjassa?
Urantia-kirjassa lahjoittautumisella (engl. bestowal) tarkoitetaan Paratiisin-Poikien vapaaehtoista päätöstä elää luotujen elämää luodun muodossa. Avonaali- ja Hallinnolliset Pojat vierailevat yksittäisillä planeetoilla tehtäväluontoisesti, mutta Luoja-Pojat kulkevat pidemmälle: he lahjoittautuvat seitsemän kertaa omien luotujensa eri olentoluokkiin kuuluvina.
Tämä ei ole satunnainen järjestely, vaan syvästi juurtunut osa heidän olemustaan. Lahjoittautuminen on Paratiisin-Poikien sisäinen tarve ja samalla virallinen lupaus: Luoja-Poika ei ota paikallisuniversuminsa täysivaltaista hallintaa ennen kuin nämä seitsemän kokemuksellista askelta on kuljettu loppuun ja superuniversumin Päivien Muinaiset ovat ne vahvistaneet.
Täysivaltaisen suvereenisuuden hinta
Urantia-kirjan luku 120 muotoilee asian poikkeuksellisen suoraan. Täysi hallitsijanvalta ei perustu pelkkään luomis- tai syntyperäiseen oikeuteen, vaan elettyyn kokemukseen. Mikael olisi voinut milloin tahansa ottaa Nebadonin hallinnan Luoja-Pojan luonnollisella oikeudella, mutta hän kieltäytyi tästä.
Hän ei halunnut hallita erillisenä Luojana, vaan sellaisena hallitsijana, jonka valta perustuu kokemukselliseen ymmärrykseen ja toimeenpanon viisauteen. Lahjoittautumisten kautta hän saavutti sellaisen hallitsijuuden, joka muistuttaa Korkeimman Olennon tulevaa suvereenisuutta: valtaa, joka on syntynyt sisältäpäin, ei ylhäältä pakottaen.
Henkilökohtainen motiivi: halu ymmärtää luotuja
Urantia-kirja korostaa toistuvasti, että lahjoittautumisten syvin motiivi on halu ymmärtää luotuja heidän omasta näkökulmastaan. Paratiisin-Pojat eivät tyydy teoreettiseen tietoon, vaan etsivät kokemusta, joka synnyttää todellista armeliaisuutta, tasapuolista arvostelukykyä ja kärsivällisyyttä.
Mikael ei halunnut vain tietää, millaista luotujen elämä on. Hän halusi elää sen. Siksi hän lahjoittautui kuusi kertaa eri luotujen olentoluokkien jäsenenä ja viimeisellä kerralla Urantialla kuolevaisena ihmisenä – älyllisten ja tahdollisten luotujen alimmassa luokassa. Tämä viimeinen askel antaa koko lahjoittautumissarjalle sen syvimmän merkityksen: Luoja valitsi syntymän, kasvun, epävarmuuden ja kuolevaisuuden.
Kaksinkertainen tarkoitus: luotuja ja Jumaluutta varten
Lahjoittautumisilla on Urantia-kirjan mukaan kaksi rinnakkaista päämäärää. Ensinnäkin Mikael täydensi kokemuksellisen pohjan, jota vaaditaan täyteen hallitsijanvaltaan. Hänestä tuli oikeudenmukainen ja armelias hallitsija, joka tietää omasta kokemuksestaan, mitä luotuna oleminen tarkoittaa.
Toiseksi jokaisessa lahjoittautumisessa Mikael vapaaehtoisesti alistui Paratiisin-Jumaluuksien yhdistyneelle tahdolle. Tämän kautta hän sai oikeuden edustaa paikallisuniversumissaan niin laajaa Paratiisin-Kolminaisuuden valtaa kuin finiittisissä universumeissa on mahdollista. Lahjoittautumiset eivät siis olleet vain alas tulemista, vaan myös ylöspäin avautumista – syvenevää yhteyttä Jumaluuteen ja samanaikaisesti laajenevaa solidaarisuutta luotujen kanssa.
Osallistuminen Korkeimman Olennon kehitykseen
Urantia-kirja liittää lahjoittautumiset myös Korkeimman Olennon kehittymiseen. Lahjoittautumisten aikana Mikael loi perustan omalle täysivaltaisuudelleen, mutta samalla hän kartutti Korkeimman Jumalan kokemuksellista suvereenisuutta. Jokainen lahjoittautuminen paljasti erityisellä tavalla jonkin Jumaluuden tahdon aspektin ja huipentui Urantialla elettyyn elämään, jossa Isän tahto tuli ilmi lihaa ja verta olevassa ihmisessä.
Tämä vastaa syvällisesti kysymykseen, miksi Luoja halusi elää luotujensa elämän. Hän halusi tuoda koko jumalallisen tahdon kirjon esiin finiittisissä olosuhteissa ja osallistua itse siihen historialliseen kokemukseen, josta Korkein Olento muotoutuu. Luoja ei ainoastaan ohjaa evoluutiota, vaan astuu sen sisälle eläen sitä myös itse.
Miksi juuri seitsemän?
Urantia-kirjan mukaan Mikaelin lahjoittautumissarja ulottuu satojen miljoonien vuosien ajalle, ja viimeinen lahjoittautuminen Urantialla tapahtui noin 1900 vuotta sitten. Seitsemän on kirjassa täyteyden ja kokonaisuuden luku. Seitsemän lahjoittautumisen kautta Mikael koki koko luotujen elämän kirjon tavalla, johon kukaan muu universumeissa ei ole yltänyt.
Tämän seurauksena hänestä tuli paikallisuniversumissaan jumalallisen rakkauden, viisauden ja kokemuksellisen ymmärryksen elävä keskus – Mestari-Poika, joka hallitsee omissa nimissään mutta ei koskaan erillään Paratiisin Jumaluuden tahdosta.
Mitä tämä merkitsee Urantialle?
Urantia on kosmisessa mittakaavassa pieni ja vaatimaton maailma, mutta siitä tuli Nebadonissa ainutlaatuinen, koska se oli Mikaelin viimeisen lahjoittautumisen näyttämö. Tämä antaa Urantialle syvän merkityksen: täällä eletty elämä ankkuroi koko universumin hallitsijan vallan rakkauteen, nöyryyteen ja koettuun yhteisyyteen.
Luoja-Poika halusi elää luotujensa elämän, jotta jokainen hänen päätöksensä perustuisi omaan kokemukseen luotuna olemisesta. Hänen suvereenisuutensa ei ole vain oikeus hallita, vaan ansaittu valta – syntynyt rakkaudesta, vapaaehtoisesta alistumisesta ja halusta jakaa luotujen kohtalo.
Voit lukea Urantia-kirjaa täältä: https://urantiakirja.fi/urantia-kirja/