Jälleensyntyminen ja Urantia-kirja
Jälleensyntyminen eli reinkarnaatio on monille tuttu käsite idän uskonnoista kuten hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Siinä ajatellaan, että sielu siirtyy yhdestä fyysisestä ruumiista toiseen eläen lukuisia elämiä maan päällä. Mutta mitä Urantia-kirja opettaa jälleensyntymisestä? Onko sielunvaellus todellinen osa ihmisen hengellistä matkaa vai onko totuus jossain muualla?
Urantia-kirjan mukaan jälleensyntymistä ei tapahdu maan päällä
Urantia-kirja ottaa selkeän kannan: ihminen elää vain yhden elämän fyysisessä kehossa tällä planeetalla – Urantialla. Kirjan opetuksen mukaan kuoleman jälkeen sielu siirtyy morontiamaailmoihin, joissa tapahtuu seuraavat vaiheet henkisessä kasvussa ja persoonallisuuden kehityksessä.
Oma versioni voisi olla se, että jos persoonallisuus ei ole riittävän kypsä tai saanut mahdollisuutta riittävän pitkälle menevään elämänpolkuun, on mahdollisuus ”aloittaa alusta” ja syntyä johonkin saman planeetan perheeseen, tällöin kuitenkin hänen seurassaan on sama suuntaaja kuin aiemmin ja juurikin se selittäisi useat todistetut tapahtumat joissa lapsi muistaa hyvinkin tarkkoja muistoja aiemmista elämistään, tämä johtuu nimenomaan suuntaajan läsnäolosta.
Kirjassa mainitaan, että nimenomaan koska suuntaaja myötäelää kanssamme, hän on myös fyysisien aivojen eli muistimme ulkopuolella jatkamassa muistin olemassa oloa. En tosin usko, että suuntaajat elää katsoen meidän silmillämme ja kuunnellen korvillamme, siksipä olenkin huomioinut sen kuinka nämä aikaisempia elämiä eläneet lapset kertovat tarinoitaan ja he eivät kerro ensimmäisestä persoonasta katsottuna vaan useimmiten kertovat tapahtumia, asioita, tavaroita, sijainteja, mutta en löytänyt sellaisia joissa lapset olisivat sanoneet esimerkiksi ”Minä näin kun istuin siinä” tai ”Kuulin kun pelasin jalkapalloa ja katsoin taakseni”- tyylisiä juttuja jotka olisivat helposti kiteytettävissä ensimmäiseen persoonaan.
Syitä voi vain miettiä, mutta on myös huomioitava se, ettei suuntaaja ole ihminen. Luvussa 110:4.5 (1207.5) mainitaan näin: ”Inhimillisen ja jumalallisen, ihmisen ja Jumalan, välillä on valtava kuilu… Moni uusi uskonto ja moni kummallinen ”ismi” on saanut alkunsa Ajatuksensuuntaajien keskenjääneistä, epätäydellisistä, väärin käsitetyistä ja vääristyneistä viesteistä.”
Lapsilla tuntui olevan tarinat muodossa ”Elin siinä perheessä ja huoneessani oli”, ikään kuin hän oli siinä, mutta hän ei ollut kehossaan muisteluissaan, mutta tunsi itsensä ja olemassa olonsa hyvinkin tarkkaan.
Tämä voi johtaa termiin ”vanha sielu”, eli sielu on vanha/kokenut eli suuntaaja on jo kokenut personoitua elämää, mutta se sielu kokonaisuus ei ole vielä kehittynyt täysin, mutta se on jo mestarimainen suuntaamaan ihmisen huomion ja priorisoimaan juuri sen persoonallisuuden toimintoja sekä ajatuksia jotta yhdessä minuuden kanssa saavuttaisi parhaan mahdollisen tuloksen.
Urantia-kirjassa kerrotaan, että kun ihminen siirtyy morontiamaailmoihin, Ajatuksensuuntaaja palaa ihmisen luokse. Tämä jälleennäkeminen auttaa morontiaolentoa muistamaan menneisyytensä. Suuntaajan paluu on tärkeää, koska se energisoi entiset muistikaaviot ja tekee menneisyyden muistoista jälleen tietoisuudessa olevia. Tämän vuoksi menneisyys voi näyttäytyä kuin usvaisena unena, kunnes Suuntaajan avulla muistot heräävät eloon.
”112:5.22 (1235.4) Ajatuksensuuntaaja elvyttää ja palauttaa mieleesi vain ne muistikuvat ja kokemukset, jotka ovat osa universumissa elettävää elämänvaihettasi ja jotka ovat sille välttämättömiä. ”
Kuolemanjälkeinen elämä Urantia-kirjassa
Sen sijaan että sielu palaisi takaisin fyysiseen maailmaan, Urantia-kirjan mukaan elämä kuoleman jälkeen tapahtuu siirtymä ylösnousemusjärjestelmään, jossa yksilö herätetään uudelleen elämään morontiakehossa ja siitä alkaa todellinen sielun matka eli kuolemanjälkeinen elämä. Tämä tapahtuu yleensä ensimmäisellä mansiomaailmalla, joka on osa Satanian järjestelmää – se järjestelmä, johon Maa (Urantia) kuuluu.
Miksi ihmiset uskovat jälleensyntymiseen?
Sen voisi selittää sillä, että käsitys jälleensyntymisestä on syntynyt osin siksi, kun ihmiset vaistomaisesti tajuavat, että nykyinen elämä ei riitä täydellisen henkisen kasvun saavuttamiseen. Sielu ikään kuin ”tietää”, että sen matka ei pääty kuolemaan – ja niin syntyy intuitiivinen usko jatkuvuuteen, joka eri kulttuureissa on saanut muodon reinkarnaationa. Henkinen kasvu voi jäädä ”kesken”, eikä sitä välttämättä sielu halua ja näin on helpompi ajatella sielun uudelleen syntymiseen, ikään kuin se henkinen matka ei voisi jatkua uudessa morontiakehossa. Sekin on ymmärrettävää, sillä ihminen ei ole elänyt tai sillä ei ole kokemusta morontiakehosta, niin on helpompi kokea syntyvänsä uudelleen siihen olomuotoon joka on jo tuttua, kuin johonkin uuteen joka ei ole tuttua, kuitenkin lopputulos kummassakin tapauksessa on jälleensyntyminen.
Urantia-kirjan mukaan tämä tunne on oikeutettu, mutta väärin suunnattu: matka ei jatku maan päällä, vaan henkisissä maailmoissa, joissa sielu kasvaa, kehittyy ja valmistautuu lopulta Paratiisin saavuttamiseen.
Sielun säilyvyys ja persoonallisuuden jatkuvuus
Keskeinen ero Urantia-kirjan opetuksessa ja itämaisissa uskonnoissa on persoonallisuuden jatkuvuus. Urantia-kirja opettaa, että:
- Persoonallisuus on ainutlaatuinen ja ei koskaan toistu.
- Ihminen ei synny uudelleen uutena persoonana toiseen kehoon.
- Ylösnousemuksessa säilyvät muistot, identiteetti ja henkinen kasvu.
Tämä ajatus eroaa olennaisesti käsityksistä, joissa yksilö syntyy uudelleen unohtaen menneet elämänsä.
Sielunvaellus, ylösnousemus, persoonallisuuden säilyminen, sielun kehittyminen, henkinen kasvu tai mikä vain aihepiiri pyörii näiden samojen ajatuksien ympärillä vuodesta toiseen ja henkilöstä henkilöön. Aihepiiri siis on kieltämättä kiehtonut jo vuosituhansien ajan ihmisiä eri puolella maailmaa.
Reinkarnaation korvike: Henkinen ylösnousemus
Urantia-kirja tarjoaa ikään kuin ”reinkarnaation korvikkeen”, mutta korkeammalla tasolla: henkinen ylösnousemusjärjestelmä. Siinä yksilö etenee maailmojen kautta kohti korkeampaa ymmärrystä, valoa ja yhteyttä Jumaluuteen. Tällä matkalla ihminen:
- Kehittää moraaliaan ja ymmärrystään totuudesta
- Sulauttaa mieltään Jumalalliseen Ajatuksensuuntaajaan
- Valmistautuu iankaikkiseen elämään
Johtopäätös: Yksi elämä – ikuinen matka
Vaikka jälleensyntymistä maan päällä ei Urantia-kirjan mukaan tapahdu kuten idän uskonnoissa, sielun elämä ei pääty kuolemaan. Elämä jatkuu rikkaana ja dynaamisena, mutta toisilla tasoilla – ilman tarvetta palata fyysisesti takaisin tähän Maahan. Tämä tarjoaa toivon, että jokainen meistä saa mahdollisuuden täydentää keskeneräiseksi jäänyttä elämäänsä, mutta Jumalan suunnitelman mukaisessa ylösnousemusjärjestelmässä.